Tuesday, December 22, 2015

Lavarunous Kulttuurivihkojen jouluteemana

Lavarunous on teemana vuoden viimeisessä Kulttuurivihkojen numerossa (6/2015). Runopuulaakia esittelevän jutun selvennykseksi julkaisen Oskar Lindmanin alkuperäiset sähköpostikysymykset ja vastaukseni.
Kulttuurivihkot 6/2015, 25.

Runopuulaaki, kertoisitko hieman tämän historiasta.

Ensimmäinen suomenkielinen Poetry Slam runoiltiin Kuopiossa keväällä 2000. Suomensin kansainväliset slam-säännöt, ja ensimmäisestä Suomen mestaruudesta runoiltiin syksyllä 2000. Slamit suomensi runopuulaaksi kirjailija Heli Laaksonen. Suomen mestaruudesta on kisattu nyt 15 vuotta, ja voittaja on edustanut Suomea slamien MM-kisoissa Ranskassa vuodesta 2007 lähtien.

Poetry slam -säännöt. Mitä näitä on, miksi pidit juuri näitä hyvänä?

Sääntöjen päälinja on pidetty samana kuin esimerkiksi Ruotsissa ja U.S.A:ssa, jossa lavarunouskulttuuri on huomattavasti pitemmälle kehittynyttä kuin Suomessa. Sääntöjä on osittain jouduttu muokkaamaan esimerkiksi, kun karsinnat ja finaali radioitiin suorina lähetyksinä YLE Radio Suomessa. Aikataulun takia muun muassa esiintyjien määrää jouduttiin rajamaan.

Suomalaisten kisahistoria, miten on mennyt?

Suomalaisen runopuulaakin historiaa löytyy teoksista: Parhaat lavarunot. Johdatus Poetry slamiin, osa 1, Like 2003, Slam! 2009, ntamo 2009 ja UgricSlam! 2010, ntamo 2010 sekä tietysti blogista Runopuulaaki.

Miten näet itsesi kirjailijana, minkälaisia tavoitteita tai maaleja sinulla on. Onko lempikirjailijaa?

​Viisitoista vuotta vapaana kirjailijana ja ehkä saman verran edessä; eläkkeellehän näistä hommista ei jäädä, vaikka taiteilijaeläke myönnettäisiinkin.​ ​Runokirjoja(ni) kustantajani Like ei enää julkaise, joten uusi kustantaja etsittävä, mikäli tälle saralle heittäytyy ‒ ja olen heittäytynytkin. Keväällä ilmestyneen Sinisen tornin (ntamo) jatkoksi on tulossa ilmeisesti viimeinen runokirjani Se mikä jäi sanomatta. Sanomalehtirunoja. Samaan aikaan kirjoitan romaania.

Onko Runopuulaakista apua myös ammatillisesti? Seuraavatko kustantajat sitä, onko joku saanut sopimuksen kilpailun jälkeen?  Miten näet kirjoittamisen viihteellistymisen ja sen toimimisen ikään kuin jo sivuammattina?
Ihmisten, ja useimmiten vielä kirjallisuudesta kiinnostuneiden, ihmisten tapaaminen antaa voimia enemmän kuin vie. Runous ei näytä muutamaa pienempää kustantajaa lukuun ottamatta kiinnostavan, joten tuskin runopuulaakitkaan. Esimerkiksi Mari Laaksonen sai innoitusta SM-voitostaan ja julkaisi esikoisensa ntamolta. Samoin mestareista Jere Vartiainen on julkaissut kolme kokoelmaa ja Helsingin seudun karsintojen moninkertainen voittaja Juho Nieminen ja karsintojen järjestäjistä Harri Hertell on julkaissut useamman teoksen. Tunnetuimpia puulakeissa runoilleita ovat SM-finaalin kakkonen Heli Slunga, SM-finalisti Anja Erämaja ja tietysti Suomen slam-mestareiden mestari Heli Laaksonen sekä kuopiolainen Jyrki Heikkinen. ​(Lisäys 23.12.2015: kokoelmia ovat julkaisseet ainakin nämä lavarunoilijat: Lealiisa Kivikari, hallitseva mestari AP Kivinen, Vesa Lahti, Kari Miettunen ja Ville Vanhala, jonka teos Konepelivirta (ntamo) oli myös Tanssiva Karhu -palkintoehdokkaana.)

Runoudesta. Minkälaiset kilpailijat pärjäävät? Onko omaa suosikkia? Onko osallistuminen vaativaa? Miten rohkaisisit osallistumista miettiviä?
​Jos tutkii SM-voittajien listaa Runopuulaaki-blogin alalaidasta, enemmistö on nuoria miehiä. Naisia viidentoista voittajan listassa on vain viisi, ja runoilijoiden ikähaarukka ulottuu noin 20‒60 vuoteen. Kovinta kielirunoutta lukuun ottamatta finalistien tyylilajien kirjo on ollut laaja ja ilman paperia on esiintynyt suurin osa.​ Oma suosikkini on sattunut useammin linjaan sen kanssa, mitä yleisön joukosta valittu tuomaristo on päättänyt, kuin että olisin ollut täysin eri mieltä kolmen parhaan joukkoon päässeistä. Mikäli tuollaisia "oikeusmurhia" on sattunut, yleensä ensimmäisenä esiintymään joutuneelle, olen kertonut sen myös runoilijalle. Esiintyminen on aina vaativaa. Mutta jos olet kirjoittanut runon ja haluat painautua tekstisi kanssa yleisöäsi vasten, runopuulaaki antaa siihen mahdollisuuden.

Suomalainen runous, miten se toimii livenä? Miten vuorovaikutus yleisön kanssa? Säkeet, loppusoinnut kaikki se.

Pääsääntöisesti se, mitä Suomessa pidetään runoutena, toimii paperilla, ja riippuu tulkitsijasta, mitä hän saa paperista irti lavalla. Ammattirunoilijoista harva päästää irti paperista esiintyessään, ja hyvä niin: ammattilausujalle jää tilaa. Useimmiten runoilijalla on enemmän tekemistä itsensä kanssa kuin aikaa ajatella mahdollista yleisöä. Runopuulaaki yrittää murtaa tätä runon ja yleisön ramppia. Puulakeissa useammin kuin painetussa runoudessa käytetään riimejä, lauluja tulkitaan runona ja tarinallisuutta löytyy enemmän.

Onko runoilla jotain kantavaa teemaa? Yhteiskunnallista kantaaottavuutta?

Kantavaa teemaa on yhtä vaikea hakea puulakeista kuin kokoelmista. Kantaaottavuutta puulaakirunoudesta löytyy ehkä enemmän kuin kustantajien julkaisemista, mutta huumoria varmasti useammin.

Entä itse lausunta, onko siinä yhdenmukaisuuksia? Millä tyylillä pärjää parhaiten?

Vrt. vastaus mestareista. Ilman paperia tulkitaan huomattavasti useammin kuin runomatineoissa. Jos runo ja sen tekijä tuntuvat olevan samaa lihaa ja luuta lavalla, sillä tyylillä tulee yleisöään kohti. Tässä mielessä niin haviseva haiku kuin karjuva räppi voi tavoittaa kuulijansa vaikka kapakan melussa.

Pitäisi vielä tietää runopuulaakin tulevaisuudesta. Miten tulla mukaan ja missä? vieläkö radioidaan?

Keväällä alkavat 16. SM-finaalin karsinnat joko kahdeksalla tai yhdeksällä paikkakunnalla (Mikkeli saattaa tulla uutena mukaan). Toisen runolähettilään nimittäminen riippuu rahoituksen onnistumisesta. Nuorten runopuulaakia jatketaan niin, että mukaan tulevat myös työpajat. Finaali runoillaan Kuopion runofestivaaleilla toukokuun lopulla yhteistyössä Juuret-sarjakuvafestivaalin kanssa. Piirtäjien tavoitteena on laatia sarjakuvia voittajien runoista, ja teokset lahjoitetaan palkinnoksi runoilijoille. 
Karsintojen ja finaalin radioiminen on mahdollista, mikäli joku tuotantoyhtiö kiinnostuu puulaakista. Joka tapauksessa finaali striimataan nettiin, kuten viime keväänäkin. Runopuulaakia tuottavat yhteistyössä Runokukko, Snellman-instituutti, Pohjois-Savon kirjallinen yhdistys Vestäjät ja Anja Lapin Anya Productions.

Mainitsit huumorin: millaisella huumorilla pärjää? Saako olla viiltävä? Ei kai tämä mikään roast ole? Entä yleisesti huumori suomalaisessa kirjallisuudessa?

Yleensä ottaen kaunokirja tuskin elää kovin pitkään ilman huumoria, joka voi olla jonkun lukijan mielestä tahatontakin. Ja esimeriksi savolaista huumoria toiset eivät voi sietää ollenkaan. Vaikkapa Juha Hurme uusimmassa romaanissaan Nyljetyt ajatukset näyttää pitävän savolaista huumoria vain yhtenä kierouden lajina. Huumorin vaikeus liittynee siihen, että väkisin vääntämällä se ei onnistu; vain humoristisen runon kirjoittaminen on varsin vaikeaa. Suomessa tällä hetkellä Heli Laaksonen onnistuu parhaiten huumorin ja vakavuuden yhdistämisessä esiintymislavalla ihan vaikka vain katsojamäärien perusteella.

Koitan vielä hahmottaa tätä taiteen kannalta itsessään. Ymmärrän, että järjestäjänä olet sidottu tiettyyn rooliin, mutta onko tämä tuonut paljon uutta suomalaiseen runoympäristöön? Miten laatusanoilla määrittelisit, mitä taidetta tämä on? Miten visualisoisit sen?

Esittävän runouden nousu alkoi NVL:n Elävien Runoilijoiden Klubista 1990-luvun puolessa välissä. Poetry Slam tuli Suomeen vuonna 2000, ja Harri Hertellin perustama Helsinki Poetry Connection jatkoi siitä niin, että nykyään on mahdollista puhua runoutena myös muusta kuin vain paperille painetusta lyriikasta. HPC:n ja Runopuulaakin runoilijoiden ja yleisön ero näyttää olevan se, että Helsingissä molemmat ovat nuorempia ja enemmän ikään kuin omaa runoheimoaan. Kuopiossa ja muissa maakuntakarsinnoissa paikalle saapuu niin nuoria kuin vanhoja, niin akateemisia paperirunoilijoita kuin rahvaan itseoppineita runoniekkoja. Runopuulaakin yrityksenä on olla sellaista taidetta, joka viilaa runon, runoilijan ja runon vastaanottajan välisen kynnyksen mahdollisimman matalaksi. Hyvää kuvaa puulakeista olen yrittänyt ottaa viisitoista vuotta siinä juuri onnistumatta, mutta otokset löytyvät suurimmalta osaltaan Runokukon blogista.

Onko vielä lisättävää? Pari anekdoottia piristää juttua mahtavasti. Tai hauskaa tarinaa jos niitä on kertoa.

Finaalin jälkeen olen miettinyt, että tämä oli viimeinen kerta. Toiset saavat jatkaa tästä. Mutta jälleen huomaan odottavani kevään karsintoja ja toivon, että saamme järjestettyä finalisteille mahdollisimman hyvät olosuhteet toukokuussa Kuopiossa. Karsintojen onnistuminen taas riippuu paikallisten järjestäjien työstä, jota emme ole onnistuneet korvaamaan juuri millään tavalla tähän mennessä.

Että jos edes tässä jutussa voisin hauskojen anekdoottien sijasta kiittää niitä, jotka ovat oikeasti kyntäneet runokentän sarkaa teräistä viljaa juuri korjaamatta: Lealiisa Kivikari Lahti, Susanna Kolehmainen Mikkeli, Vesa Lahti Jyväskylä, Timo Malmi/Tulenkantajat Tampere, Kari Miettunen/Huutomerkki Oulu, Harri Hertell Nuoren Voiman Liitto/HPC Helsinki, Petri Tähtinen/Kirjan talo Turku, Ville Vanhala Kotka ja tietysti juontajaparini ja Runokukon toineen pää Olavi Rytkönen, Kuopio. 

Monday, October 26, 2015

Puulaakin puolesta Helsingin kirjamessuilla

Puulaakin puolesta jo vuodesta 1928. Kuva: antikvariaatti Prometheus Helsingin kirjamessuilla.
Anja Erämaja (oik.) ja Heli Slunga,
Harri Hertell (vas.). Kuvasta puuttuu
Helsingin kirjamessujen puulaakin
neljäs kirjailija Juho Nieminen. 

Huolimatta messuttelijoiden kisaväsymyksestä Helsingin kirjamessujen päätteeksi runoiltu Suomen Kirjailijaliiton puulaaki veti paikalla yleisöä yllättävän mukavasti. Viisi tuomaria löytyivät sopuisasti katsojien joukosta, ja saimme kokea yhdeksän mainiota runoa esittävänrunouden konkareilta ja kirjailijaliiton jäseniltä.

Helsinki Poetry Connectionin perustajan Harri Hertellin ja Kuopion SM-kisojen finaaliinkin osallistuneen runoilijan Anja Erämajan päädyttyä tasapisteisiin ensimmäisellä kierroksella sovin yleisön ja runoilijoiden kanssa, että Erämaja jatkaisi toiselle kierrokselle, koska hän oli joutunut esiintymään ensimmäisenä. (Kuten on todistettu, pisteet nousevat runoilujen loppua kohti, ja juuri sen takia esiintymisjärjestys on arvottava puulaakin aluksi.)

Erämajan päästyä vauhtiin kolmannella kierroksella hänelle napsahti illan toinen kymppi, jonka toiseksi runoillut Heli Slunga sai toisen kierroksen runollaan.

Tulokset esiintymisjärjestyksessä:
Anja Erämaja 24,4, 25,7 ja 27,2
Juho Nieminen 25,1 ja 22,2
Harri Hertell 24,4
Heli Slunga 27,3, 24,2 ja 25,7
Nollarunoilija Tossavainen 17,2

Tuomaristoon kuuluivat helsinkiläiset Mikael Brygger, Juha Eskelinen, Arja Lipponen-Pönniö, Kaarina Sorvali ja Jani Tanskanen.

Friday, October 23, 2015

Voittajan runo: "On muotia olla Udmurtti"

 Helsingin kirjamessujen UgricSlamin vei udmurttirunoilija Bogdan Anfinogenov (oik.), ja toiseksi runoili Jaan Malin Virosta. Vas. juontaja Erkka Mykkänen

Helsingin kirjamessujen UgricSlamin voiton vei udmurttirunoilija Bogdan Anfinogenov. Kovan vastuksen tarjosi Viron Jaan Malin, joka sai tuomariston ainoan kympin toisen kierroksen runollaan.
Palkinnot jakoivat Castrénin seuran
toiminnanjohtaja Marja Lappalainen (vas.)
ja puheenjohtaja Anne Helttunen (oik.).
Marjan vieressä Hannu Oittinen ja Jaanin
takana Valeri Alikov ja Galina Misharina.

Kolmanneksi M. A. Castrénin seuran järjestämässä ugripuulaakissa nousi Oleg Uljashev, joka ei päässyt matkustamaan Komista Suomeen. Uljashevin runot tulkitsi komiksi Galina Misharina.

Tulokset arvotussa esiintymisjärjestyksessä:
Silja Järventausta, Suomi 24,2 pistettä
Bogdan Anfinogenov, Udmurtia 26,1, 27,8 ja 28,5
Valeri Alikov, Mari 23,9
Jaan Malin, Viro 28,1, 28,5 ja 28,1
Oleg Uljashev, Komi 24,8 ja 23,9

Esi- eli nollarunoilijana kääntäjä Hannu Oittinen sai 22,7 pistettä.

Tuomaristoo kuuluivat Vienan Karjalan lauluperinteeseen erikoistunut muusikko-tutkija ja M. A. Castrénin seuran hallituksen jäsen Maari Kallberg, kääntäjä, esseisti ja venäläisen kulttuurin asiantuntija Jukka Mallinen, Suomen kirjallisuuden edistämiskeskus Filin koordinaattori ja Castrénin hallituksen jäsen Merja Aho, lahtelainen äidinkielenopettaja Annamari Saure ja uzbeskistanilainen runoilija, Suomessa vuodesta 2001 asunut Hamdam Zakirov.
Helsingin kirjamessujen avajaispäivänä Kullervo-salissa vas. runoilija Silja Järventausta vieressään kirjailija Riina Katajavuori. Oik. eturivissä  tuomareista kääntäjä Jukka Mallinen ja toisessa rivissä Maari Kallberg sekä Hamdan Zakirov.

 Bodgan Anfinogenovin toisen kierroksen runo
"On muotia olla Udmurtti"


Suurta partaa Inmar ei minulle suonut,
Miten minusta hipsteri enää tulee?
"Kuka oot? Mikä sut tänne on tuonut?" –
Taas pissikset kysymään tulee.
Taas törmään establishmenttiin, eliittiin,
Ja joku tarrautuu jo iPodiin.
Miksi minusta pitäisi tulla samanlainen?
МcDonald's, Twitter - Hyi olkoon, olen vihainen!
Vihainen, mutta silti painan like.
Tykkäykset tuovat suurimman ilon.
Polina Kubista on udmurtti-Nike.
Vladi Vladykin on Možgan Newton.
Hänen partansa ja lasinsa on tunnettu!
"Onko ne taas trendin mukaisia?" – hän on trendikäs. Aina.
Sitä viisautta ei ole kaupasta annettu.
Мuodissa se ei paljonkaan paina!
Tulkoon muotiin äidinkielen valta!
Udmurttikuvioinnit trendiksi!
Satua älköön olko Udmurtian tasavalta.
Tulkoon se koko Uralille voimaksi!
Inmar ei minulle suonut suurta partaa,
Miten minusta sitten tulee hipsteri?
Mutta vastaan: "Miten niin? Mitä toi meinaa?"
Mä sanon: "On muotia olla udmurtti."

(Suomennos: Esa-Jussi Salminen)

PS1

Helsingin kirjamessuilla jututan Bogdan Anfinogenovia ja Castrénin seuran kirjallisuuspalkinnon voittajia sunnuntaina 24.10. klo 12.00 alkaen Castrénin seuran osastolla 6f75. Noin klo 12.30 haastattelussa on mukana myös kirjailija Katja Kettu, jonka neljäs romaani Yöperhonen liittyy Marin tasavallan historiaan. 


PS2

Helsingin kirjamessujen ohjelmassa on myös toinen runopuulaakisunnuntaina 24.10. klo 16:00 alkaen Takauma-lavalla:

Otsikko: Suomen kirjailijaliitto esittää: poetry slam -kilpailu
Esiintyjä: Anja Erämaja, Harri Hertell, Juho Nieminen, Heli Slunga
Sijainti: Takauma
Alkaa: 25.10.2015 16.00
Kuvaus: Runopuulaaki on leikkimielinen lavarunouskilpailu, jossa runoilijat ottavat mittaa toisistaan. Lavalle nousevat ja riimejään tarjoilevat Anja Erämaja, Harri Hertell, Juho Nieminen ja Heli Slunga. Ju

Monday, October 19, 2015

Viiden ugrikielen puulaaki Helsingin messuilla


UgricSlam runoillaan heti Helsinginkirjamessujen avajaispäivänä torstaina 22.10. klo 12:00‒13:00 Kullervo-salissa. UgricSlamin järjestää M. A. Castrénin seura ja ugripuulaakin juontavat vuoden 2015 runolähettiläs, esikoiskirjailija Erkka Mykkänen ja kirjailija Jouni Tossavainen.

UgricSlamissa on mukana runoutta viidellä suomalais-ugrilaisella kielellä. Komin-, marin-, udmurtin- ja vironkieliset runot on suomennettu. Käännökset jaetaan yleisölle etukäteen ja esitysten jälkeen runot tulkataan.

Bogdan Anfinogenov, Udmurtia.
Runoilija Bogdan Anfino- genov (s. 1990) on syntynyt Malaja Purgan kylässä Malo- purginon piirissä Udmurtian tasavallassa. Hänen äidinkielensä on udmurtti ja venäjä. Anfinogenov on valmistunut Udmurtian valtionyliopiston historiallisesta tiedekunnasta ja hän jatkaa opintojaan Udmurtian historian, kielen ja kirjallisuuden instituutissa. Anfinogenovin runokokoelma Ajšet buduštšego (2014) (Tulevaisuuden esiliina) on venäläistyneen ja udmurtti-identiteettinsä ja udmurtin kielensä löytävän udmurttinuoren kannanotto. Hänen runojaan on julkaistu sanoma- ja aikakauslehdissä.

Oleg Uljashev, Komi.
Kirjailija Oleg Uljashev (s. 1964) syntyi Voldinon kylässä Ust-Kulomin piirissa Komin tasavallassa. Uljashevin äidinkieli on komi ja hän taitaa ranskan, saksan, suomen, udmurtin ja venäjän lisäksi hantia. Kirjailija työskentelee Komin kielen, kirjallisuuden ja historian instituutin kansantieteen osaston johtavana tutkijana. Seitsemän näytelmän ja kuuden proosateoksen lisäksi Uljashevin runoja, satuja ja kertomuksia on julkaistu yhteiskokoelmien ja aikakauskirjojen lisäksi sanoma- ja kirjallisuuslehdissä.

Valeri Alikov, Mari.
Kääntäjä ja kirjailija Valeri Alikov (s. 1960) on syntynyt Marin tasa- vallassa Venäjällä ja hänen äidin- kielensä on vuorimari. Alikov asuu nykyään Helsingissä ja hän on kääntänyt runsaasti suomalaista klassikko- ja nykykirjallisuutta vuorimariksi, mm. Aleksis Kiven Seitsemän veljestä ja Mika Waltarin Sinuhe egyptiläisen. Kirjailijanimellä Valeri Mikor hän on julkaissut runoja ja toimittanut vuorimarinkielistä kirjallisuus- ja kulttuurilehteä Tsikmä.

Jaan Malin, Viro.
Runoilija Jaan Malin (s.1960) asuu Tartossa Virossa. Hän on opiskellut Tartossa viron kieltä ja folkloristiikkaa, julkaissut kahdeksan runokirjaa sekä toimittanut viroksi Ilmar Laabanin teoksen Sanasylysten systeemit ja palindromikirjan Eludrooge ego-ordule. Luulur-nimellä hänestä on tullut
kansainvälisesti tunnettu äänirunoilija. Malin järjestää marraskuussa Euroopan mestaruusslamit Tartossa, jossa Suomea edustaa toukokuussa Runopuulakin voittanut runoilija AP Kivinen Jyväskylästä.

Silja Järventausta, Suomi.
Runoilija Silja Järventaustan (s. 1977) esikoiskokoelma Patjalla meren yli ilmestyi keväällä 2006. Toinen runokokoelma Liputettu päivä oli Tanssiva karhu -palkintoehdokas. Kolmas teos Hyvän yön puisto (2012) oli Einari Vuorela -ehdokas ja se voitti Mahdollisen kirjallisuuden seuran kirjallisuuspalkinnon, joka myönnetään proosan ilmaisumahdollisuuksia rikastuttavalle teokselle. Järventaustan runojen käännöksiä on julkaistu muun muassa italialaisessa antologiassa Il limite della neve sekä teoksessa Yellow City - Illustrated Stories from Helsinki. Muutama Kaupungin lippuluukulla -kirjan runoista on pohjana kamarikuoroteokselle Katukaupunki, joka esitettiin syksyllä 2014 Helsingin musiikkitalossa. Suomalais-ugrilaisiin kirjallisuuskongresseihin Järventausta on osallistunut Petroskoissa 2006 ja Unkarissa 2015.


"Runopuulaakista juonnetun Ugripuulaakin lähtölaukaus runoiltiin Helsingissä M. A. Castrénin seuran Sukukansapäivillä lokakuussa 2009. Tässä ensimmäisessä Finno-Ugric Poetry Slamissa oli mukana kaksi runoilijaa Suomesta (Heli Laaksonen ja Ville Hytönen), Virosta (Jan Kaus ja Jürgen Rooste) ja Unkarista (Tamás Kettös ja Endre Szkáros). Viimeisellä kolmannella kierroksella runoilivat vastakkain Hytönen ja Rooste, ja voitto meni Tallinnaan." (UgricSlam! 2010, ntamo 2010, 5)

Oulussa vuonna 2010 runoillussa UgricSlamissa oli mukana yhdeksän kieltä ja kolmetoista runoilijaa. Tämän tähän asti laajimman ugripuulakin, joka järjestettiin XI suomalais-ugrilaisessa kirjallisuuskongressissa, voitti saamea edustanut Niillas Holmberg.

PS

Helsingin kirjamessujen ohjelmassa on myös toinen runopuulaaki sunnuntaina 24.10. klo 16:00 alkaen Takauma-lavalla:

Otsikko: Suomen kirjailijaliitto esittää: poetry slam -kilpailu
Esiintyjä: Anja Erämaja, Harri Hertell, Juho Nieminen, Heli Slunga
Sijainti: Takauma
Alkaa: 25.10.2015 16.00
Kuvaus: Runopuulaaki on leikkimielinen lavarunouskilpailu, jossa runoilijat ottavat mittaa toisistaan. Lavalle nousevat ja riimejään tarjoilevat Anja Erämaja, Harri Hertell, Juho Nieminen ja Heli Slunga. Juontajana Jouni Tossavainen.

Monday, September 28, 2015

Ensimmäinen puulaaki mykisti Mikkelissä

"Mikkelin ensimmäinen lavarunokilpailu Gastropub Einon vintillä houkutteli paikalle yksitoista kilpailijaa ja salin täydeltä  yleisöä.

Korkeatasoisen ja tiivistunnelmaisen kilpailun voittajaksi äänestettiin Veikko Happonen, toiseksi kiri Jaana Polamo ja kolmanneksi Ulla-Maija Vänttinen.

Kilpailun kolmas kierros oli äärimmäisen tasainen. Tunnelma tiivistyi niin jännittäväksi, että pisteiden julistusta edelsi täydellinen hiljaisuus.

'Lisää tällaista', kuului niin kilpailijoiden kuin yleisönkin välitön pyyntö tilaisuuden jälkeen."

Läänintaiteilija Susanna Kolehmaisen viestin mukaan eteläisen Savon seuraavaa puulaakia sovitellaan Savonlinnaan marraskuulle.   

Aiemmmin Susanna Kolehmainen päivitti Fbookiin

"Mahtava Lavarunokilpailu tänään Mikkelissä! Kiitos kaikille osallistujille ja yleisölle! Ja teillekin, jotka olitte hengessä mukana! Taso oli korkea, kilpailu muuttui niin jännittäväksi loppua kohti, että pisteiden julistusta odottaessa vallitsi täysi hiljaisuus."

Ja Mikkelin ensipuulaakin voittanut Veikko Happonen kommentoi Fbookissa: 

"Voittaminen tuollaisessa joukossa oli hämmentävää. Halusin mukaan, koska alkuun näytti, että koko kilpailu jäisi pitämättä osallistujien puutteen takia. Itse kisassa pistin kyllä peliin sata rosenttia, koska halusin antaa vastuksen oikeille runoilijoille. Jaana Polamon olisin toivonut voittavan, koska hän on mainio kirjoittaja ja loistava esiintyjä. Yritä tässä sitten olla ylpeä, nöyrä tai jotain!"

Monday, September 21, 2015

Mikkelin seudun ensimmäinen puulaaki

Rohkeat riimittelijät, lempeät lyyrikot ja muut sanojen soljuttajat käyvät kilpalaulantaan Mikkeli Art & Design Weekillä. Tiettävästi Mikkelin seudun ensimmäinen runopuulaaki järjestetään Gastropub Einon vintillä lauantaina 26.9. klo 18  20. (Gastropub Eino, Hallituskatu 3, 50100 Mikkeli – torin laidalla!)
Lavarunokilpailu käydään kansainvälisillä Poetry Slam -säännöillä. Esityksen kesto on korkeintaan kolme minuuttia. Kilpailurunojen tyylilaji on vapaa, mutta niiden on oltava esittäjän omia. Kilpailijalla saa olla tekstipaperi mukana, musiikin tai rekvisiitan käyttö ei ole sallittua. Runot arvioi yleisön joukosta koottu raati. Mukaan kannattaa varata kolme runoa, koska kilpailussa on kolme kierrosta.
Ennakkoilmoittautumiset 24.9. mennessä osoitteeseen susanna.kolehmainen@minedu.fi (puh. 0295 330 924) tai paikan päällä puoli tuntia ennen kilpailun alkua. Lavarunokilpailuun otetaan mukaan 15 runoilijaa ilmoittautumisjärjestyksessä.
Kolme parasta saa kunniakirjan, voittajalle on luvassa palkinto.Tilaisuuteen on vapaa pääsy. 
Järjestäjät: Taiteen edistämiskeskus ja Mikkelin kirjoittajat

Tuesday, September 15, 2015

Vuoden 2015 Runopuulaakit Runolähettilään näkökulmasta

Vuoden 2015 Runolähettiläs Erkka Mykkänen kirjoittaa Runopuulaaki-blogiin raportteja ja muita kirjoituksia poetry slam -karsintoihin liittyen.

Kevään mittaan olin mukana kaikissa Runopuulaakin karsinnoissa – milloin juontajana, milloin lämmittelijärunoilijana.

Tyypillinen Runopuulaakiin osallistuva runoilija on ihminen, joka haluaa puhua tunteistaan suoraan. Keinoina voi olla katurunoudelle ominainen suora, kenties hieman uhoava oman arjen joskus koomisenkin rappiollinen kuvaus. Toisaalta myös riimejä suositaan, ja yleisemminkin perinteistä ilmaisua, jossa sanat asettuvat toistensa kanssa rytmillisesti rinnasteisiksi säkeiksi. Slam-lavoilla runoilija on niin sanottu “tavallinen ihminen”, siis vastakohtana runoja ammattimaisesti kirjoittaville tai julkaiseville runoilijoille, jotka eivät kilpailuihin syystä tai toisesta osallistu.

Huomionarvoista onkin, että sellainen runous, jota kustantamot enimmäkseen julkaisevat, ei juurikaan kuulu Runopuulaakeissa. Kirjoitettu ja suullisesti lausuttu runous ovat erkaantuneet toisistaan. Erilaiset kokeilut, tai sitten akateeminen, kieleen keskittyvä ja kokeileva runous, eivät myöskään usein kuulu runolavoilla. Vaikuttaa siltä, että Runopuulaakin, ja lavarunouden ylipäänsäkin, kautta äänensä saavat kuuluviin sellaiset kirjoittajat ja esiintyjät, jotka eivät välttämättä muuta kautta saa.

Runopuulaaki-iltojen järjestäminen on eri kaupunkien järjestävillä tahoilla yleensä ottaen hyvin hanskassa. Useimmilla järjestäjillä on jo rutiini, osallistujia ja yleisöä on riittävästi, tunnelma on hyvä. Kokonaisuudessaan järjestäminen, tiedotus ja itse illan sujuminen meni parhaiten Lahdessa. Lahden Runomaraton, Lealiisa Kivikari ja järjestävä taho Möysän Esso olivat kaikki omistautuneesti mukana tekemässä hienoa iltaa. Osanottajamäärältään hiljaisin ilta oli Tampereen Tulenkantajien kirjakaupalla, jossa tunnelma oli silti intiimi ja lämmin. Luulisi kuitenkin, että Tampereen kokoisessa ja historialtaan merkittävässä runokaupungissa olisi potentiaalia isompiinkin runokekkereihin.

Lisäksi sääntöjen suhteen oli joissain paikoissa epäselvyyttä. Kaupunkeihin on muodostunut omia kulttuureita esimerkiksi sen suhteen, jatkaako kolmannelle kierrokselle kaksi vai kolme runoilijaa. Mitään baaritappelua tästä ei missään vaiheessa saatu aikaiseksi, mutta mikäli pidetään tärkeänä sitä, että sääntöjä noudatetaan pilkulleen kansainvälisten sääntöjen mukaan, niin järjestäville tahoille voisi tehdä selväksi, että jatkossa viimeiselle kierrokselle tulee päästää vain kaksi / kolme runoilijaa, vaikka kuinka olisi aiempina vuosina tehty toisin. 

Runopuulaaki-tapahtumat tunnetaan ympäri Suomen jo melko hyvin. Silti suurin parannuksen paikka yksittäisten tapahtumien kohdalla voisi olla kulttuuritapahtumien yleinen murheenkryyni, eli tiedotus.  Kun järjestämisbudjetit ovat niukkoja tai olemattomia, parhaiten tiedotus näyttää toimivan innostuneesta suusta suuhun sosiaalisessa mediassa tai muuten. 

Monday, August 31, 2015

Runolähettiläs raportoi Vestäjille

Runolähettiläs Erkka Mykkänen Kuopion kaupunginkirjastossa 28.8.2015.
Vuoden 2015 runolähettiläs Erkka Mykkänen raportoi Vestäjille Kuopio juhlii -tapahtuman aluksi Kuopion kaupunginkirjastolla.
Pohjois-Savon kirjallinen yhdistys
Vestäjät nimitti ensimmäisen
runolähettilään vuonna 2015.

Erkan tiivistelmä esitelmästä on tulossa tähän blogiin. Raportin ja runokarsintoja järjestäneiden kommenttien pohjalta Runopuulaakia viedään kohti toukokuun 2016 finaalia.

Kommentteja voi laittaa suoraan blogiin tai lähettää Runokukon meiliin.

Seuraavan kerran Runopuulaakia demotaan Helsingin kirjamessuilla torstaina 22.10.2015 Kullervo-lavalla klo 12-13:00 ja sunnuntaina 25.10. Suomen Kirjailijaliiton Takauma-lavalla. Ensimmäisen Kullervo-lavan UgricSlamin juontajiin kuuluu myös runolähettiläs

.

Thursday, August 6, 2015

Mestari Laaksonen runoilee Jyväskylässä

Ensi viikon keskiviikkona (12.8.) Vakiopaineessa on tarjolla kansainvälistä kirjallisuutta mm. Jyväskylän Kirjailijatalon residenssivierailta. Juontajana Vesa Lahti. Vapaa pääsy, tervetuloa! Tietoa sekä tapahtuman julistetta (liite) saa jakaa eteenpäin!

Ohjelma
klo 19:00
Cvetka Bevc on slovenialainen runoilija, kirjailija ja muusikko, joka on suorittanut Ljubljanan yliopiston filosofisessa tiedekunnassa loppututkinnon musiikkitieteessä ja yleisessä kirjallisuustieteessä sekä jatko-opintoja Corkin University Collegessa. Hän on toiminut useita vuosia Slovenian kirjapäivien johtajana, on Slovenian kirjailijaliiton ja PENin jäsen ja kuuluu Poetikon-lehden toimituskuntaan. Hän asuu ja työskentelee Ljubljanassa. Hän on tehnyt kuunnelmia Ljubljanan, Mariborin, Zagrebin ja Triesten radioteattereille, kirjoittanut useita elokuvakäsikirjoituksia ja musiikkiteatteriesityksiä ja säveltänyt musiikin moniin radio-ja teatteriesityksiin sekä elokuviin. Hän kirjoittaa parhaillaan Jyväskylässä Keski-Suomen Kirjailijatalon residenssissä.
n. klo 19:25
Mari Laaksonen on runoilija ja lavarunouden Suomen mestari 2013. Häneltä ilmestyi esikoisrunoteos Galleria Noesis, ntamo, vuonna 2013. ”Pisteet katkovat lauseita usein, mutta toisin kuin luulisi, tuloksena ei ole tasaisen töksähtelevää sähkösanomakieltä. Hengästyttävyyden sijaan pisteet tekevät tilaa hengitykselle ja rytmistä tulee rauhallinen. Runot eivät huuda vaan kylmän viileästi toteavat: ”Pienen talon kuistilla muovipelargonia kukkii läpi talven. Rannassa aallot/kulkevat ohutta jäätä. Vesilätäkön kuori rätisee saappaissa, hajoaa kaarina./ Ohuita lastuja ei voi säilyttää.”Rauhallisuus antaa aikaa ymmärtää syvempiä teemoja ja houkuttaa tarkkaamaan omia ajatuskulkuja.” (Kiiltomato, Eveliina Laurila 10.3.2014)

TAUKO
n. klo 20:05
Vladimir Sharov on venäläinen kirjailija, joka vastaanotti venäläisen kirjallisuuden parhaan englanninnoksen vuonna 2014.  Hän sai viime vuoden joulukuussa Russian Booker Prize – palkinnon romaanistaan ”Return to Egypt”. Hän kirjoittaa parhaillaan Jyväskylässä Keski-Suomen Kirjailijatalon residenssissä.
n. klo 20:30
Marlen Pelny on berliiniläinen kirjailija ja muusikko. Hän on yksi kirjailijaryhmä augenpostin perustajista. Pelny on julkaissut runokokoelmat ”Auftakt” (Connewitzer Verlagsbuchhandlung, 2007) ja ”Wir müssen nur noch die Tiere erschlagen” (Voland & Quist, 2013). Lisäksi hän on tehnyt yhdessä Ulrike Almut Sandigin kanssa äänikirjan "Märzwald" (Schöffling & Co). Palkintoehdokkuudet: Leonce & Lena Preis 2013 ja Münchner Lyrikpreis 2013. Vuodesta 2012 hän on opiskellut Leipzigissä Deutsches Literaturinstitutissa. Soololevy FISCHEN (Kook) ilmestyi 2011. Hän on kuulunut vuodesta 2010 yhtyeeseen Zuckerklub.

Wednesday, June 3, 2015

Aikasakko tiputti Jeren MM-slameissa

Vuoden 2014 lavarunouden Suomen mestari Jere Vartiainen osallistui MM-slameihin Ranskassa. Facebookissa 3.6.2015 Jere päivitti kokemuksensa näin:

"Putosin. Pettymys, vituttaa. Ekan runon aikasakkoa (menetin pisteen, kun meni vahingossa yli kolmen minuutin) lukuunottamatta en olisi valittuja runoja voinut vetää kyllä paremmin varmaan. Kovassa erässä olin, niin tyyppien taitojen kuin esityskielen (kaksi esiintyi ranskaksi, yksi englanniksi, yksi portugaliksi) puolesta. Omissa esityksissäni ei juuri tuollaista äänen ja rytmin käyttöä ole. Ehkäpä vielä intoudun kokeilemaan lavateksteihin. Hitusen lämmitti, kun metroasemalla tuli joku katsoja vielä antamaan propseja, mutta juu, pettymysvitutus nyt päällimmäisenä.
Ehkä yllättäenkin rakkaus & kakka -runoni upposi parhaiten noista kolmesta (sai kaksi täyttä kymppiäkin). On kai se hassu ja herkkä. Oli myös helpohko kääntää ainakin englanniksi. Yksi päänahka omasta erästä ei tyydytä. Kiitos vielä Maikille käännöstekstien vaihtelusta."


Poimintoja eilisen muista highlighteista:

"Illan paras veto oli varmaan oman eräni belgialaisella, joka valitti nykypäivän musiikkitrendeistä Mozartin sinfonian melodiassa. Busdriverin muistan räpänneen yhden biisin samassa melodiassa aiemmin, mutta joka tapauksessa oli upea esitys. Pelkkiä kymppejä tuomareilta.


Toisessa alkuerässä mieleen jäivät parhaiten saksalaisen humoristiset avautumiset (Avoin kirje Peter Jacksonille & vegaaniuden murskaus) sekä venäläisen runoilijan esitykset (mm. ekassa runossa hän käytti vain kahta sanaa: "tai" ja "ja"). Ääneennauruasioita. Senkin kyllä panin merkille, että ranskaksi tai englanniksi esiintyminen auttaa kyllä täällä paljon. Kaikki ranskankieliset ovat toistaiseksi menneet jatkoon, ainakin yksi mielestäni hieman ansiotta.
Saksalainen on ainoa, joka on esiintynyt paperin kanssa, mutta hän voitti oman alkueränsä. Osasi kyllä pistää show'ksi."

Sunday, May 24, 2015

Keräilyerän kakkonen finaalin ykkönen

Lavarunouden SM-kisan finalistit: AP Kivinen, Lotta Palmgren, Solja Krapu, Jere Vartiainen, Raimo Asikainen, Kari Kilpinen, Lassi Kalleinen ja Sylvia Plah. Kuvasta puuttuvat Sakari Levä, jonka kuva piti poistaa myös tästä blogista, Minttumaria Villanen ja Mirko Lehtomäki.

Keräilyerän kakkosesta tuli finaalin ykkönen, kun jyväskyläläinen AP Kivinen voitti lavarunouden Suomen mestaruuden Kuopiossa lauantaina. Voittaja edustaa Suomea marraskuusa Poetry Slamin EM-kisoissa Tartossa ja ensi vuonna MM-slameissa Pariisissa.

Kuopion finaalin voi katsoa täältä: https://skyot.adobeconnect.com/_a890899772/p9j6x30wme6/?launcher=false&fcsContent=true&pbMode=normal

AP Kivinen on Poetry Slam -konkari. Hän on osallistunut runopuulaakeihin vuodesta 2003. Voittonsa Kivinen otti samalla runosarjalla kuin keräilyerässä eikä hän pyrkinyt paperista eroon, vaan käytti kokoelmaansa luonnollisena osana lavarunoutta.

Esiintyvän runoilijan taivaltaan Kivinen kuvasi Facebookin päivityksessään näin: 
Minttumaria Villanen.

"Hei iso, lämmin kiitos kaikki lavarunouden hengessä mukana olleet ja onnitelleet! Muistelen, että olin eka kerran jollain runoklubilla, open mic-tilaisuudessa about 2002-03. Olisiko ollut juurikin Poetry Slamin alkuaikoja...?! Muistelen, että 'runokukot' Jouni ja Olavi olivat isännöimässä tapahtumaa Vakiopaineessa... Silloin tuli kipinä tähän 'lajiin'. Matkan varrella on tapahtunut kaikenlaista - ja tottakai tällaisen kisan yhteydessä on tullut välillä mietittyä, missä määrin on mielekästä kilpailla (!) runoilla. Lopputulema on ollut, että tämä on parhaimmillaan hauska leikki, joka tuo runot / spoken word -tekstit lähemmäksi yleisöä. Ja lavarunouden suosion noustessa viime vuosina ihan toiseen potenssiin, on tullut selväksi, että näille tapahtumille on tilausta. Monessa kaupungissa, Jyväskylässäkin 'avomikittäjiä' ja yleisöä riittää. Kuopion tapahtumasta on tullut viime vuosina joka keväinen retkikohde; ja lauantain finaalissa oli hieno tunnelma; monta erilaista ääntä ja tekijää. Vuosi sitten mietin ankarasti, että pitäisi viimein opetella kaikki tekstit ulkoa; mutta päädyin siihen, että pidän muistilaput edelleen mukana - ja annan setin rakenteen elää tilanteen mukaan, hetkessä. Lauantaina löysin omille teksteille lavalle sopivan, kompaktin muodon; tein rennolla ranteella vielä viime hetkellä settiin muutoksia; ja oli hyvä olo, kun saattoi keskittyä vaan olennaiseen; läsnäoloon lavalla. Kaiken kirjoittamisen ja lavoilla kiertämisen jälkeen osaan kyllä arvostaa tällaista tunnustusta. Thanks lavarunoväki!"

Mirko Lehtomäki.
Viidennentoista finaalin kovasta tasosta kertoo jotain se, että Ruotsin kaksinkertainen Poetry Slam -mestari Solja Krapu ei runoillut toisella kierroksella. Kolmannelta kierrokselta putosivat puulaakin uudet kasvot Sylvia Plah Jyväskylästä ja Sakari Levä Tampereelta, kun finaalikonkarit Raimo Asikainen Helsingistä, AP Kivinen ja vuoden 2014 mestari Jere Vartiainen Oulusta pääsivät lopulta mittelemään keskenään.

Tuomaristoon kuuluivat Jarmo Jauhanen Rantasalmelta, Manda Konttinen Kuopiosta, Niilo Koskinen Kuopiosta, Sirkka Mattila Oulusta ja Soili Meklin Kuopiosta. Nollarunoilijana kuopiolainen Leena Raveikko sai 24,0 pistettä. Tuomariston alimmat pisteet olivat 7,1 ja korkeimmat 9,9 sai Sakari Levä toisen kierroksen runostaan.

Runopuulaakin SM-finaalin tulokset 23.5.2015:

Raimo Asikainen, Helsinki 26,7, 26,9 ja 27,3
Lassi Kalleinen, Oulu 25,9 ja 26,2
Kari Kilpinen, Lahti 24,5
AP Kivinen, Jyväskylä 27,6, 26,9 ja 28,1
Solja Krapu, Kuopio 25,7
Mirko Lehtomäki, Kotka 24,4
Sakari Levä, Tampere 26,8 ja 26,7
Lotta Palmgren, Turku 25,5
Sylvia Plah, Jyväskylä 25,9 ja 26,5
Jere Vartiainen, Oulu 26,1, 27,6 ja 27,9
Minttumaria Villanen, Kuopio 24,9
Runopuulaakin 15. loppuottelu nautittiin ensimmäisen kerran Peräniemen valoisalla kasinolla Väinölänniemen kainalossa.

Saturday, May 23, 2015

Yhdentoista runoilijan loppukilpailu 2015

Kuopion torin reunalla Runofestivaalin ensimmäisen päivän keräilyerästä jatkoon runoili jyväskyläläinen AP Kivinen. 
Nuorten puulaaki ja keräilyerä
runoiltiin ensimmäisen kerran
ravintola SalaCavalassa.
Tänään runoiltavassa lavarunouden SM-kisan Runopuulaakin finaalissa nähdään 11 esiintyjää. Loppukilpailu alkaa Kuopiossa Peräniemen kasinolla klo 18:00. Finaalissa runoilevat eri puolilla Suomea järjestettyjen karsintojen voittajat:

Raimo Asikainen, Helsinki
Lassi Kalleinen, Oulu
Kari Kilpinen, Lahti
AP Kivinen, Jyväskylä
Solja Krapu, Kuopio
Mirko Lehtomäki, Kotka
Sakari Levä, Tampere
Lotta Palmgren, Turku
Sylvia Plah, Jyväskylä
Jere Vartiainen, Oulu
Minttumaaria Villanen, Kuopio

Viimeisen karsinnan kaksi finalistia: Lassi Kalleinen Oulusta
ja AP Kivinen Jyväskylästä.

Keräilyerän voittajat tulivat Oulusta ja Jyväskylästä


Kuopion Runofestivaalien ensimmäisenä päivänä runoillusta keräilyerästä jatkoon pääsivät oululainen Lassi Kalleinen ja jyväskyläläinen AP Kivinen. Voittaja Kalleisen erotti Kivisestä vain 0,1 pistettä aivan samalla tavalla kuin aiemmin päivällä runoillussa ensimmäisessä nuorten puulaakissa.

Keräilyerän tuomaristoon kuuluivat Johanna Korkeaho, Ilkka Markkula, Aune Reis, Aila Salminen ja Anne Öhman. Nollarunoilija Jouni Tossavaisen Strindberg-runo sai 27,0 pistettä, jolla olisi päästy toiselle kierrokselle. Viimeisenä toiselta kierrokselta tipahti Helsingin karsinnassa toiseksi jäänyt Tommi Kauppinen.

Keräilyerä, kuten myös nuorten puulaaki, järjestettiin ensimmäisen kerran Kuopion torin reunalla ravintola SalaCavalassa. Keväisen valoisat näkymät korvasivat sen, että ravintolan taustamusiikkia ei saatu vaiennettua esitysten aikana. "Tämä on Kafkaa", kuten Lassi Kalleinen totesi kolmannen kierroksen Oulu-runossaan.

Keräilyerän tulokset arvotussa esiintymisjärjestyksessä:

Riina Särkilahti 25,3, 25,8 ja 26,5
Ulla Arkko 23,3
Tommi Kauppinen 24,3
Seija Hämäläinen 24,4 ja 24,4
Kari Halonen 23,7
Lassi Kalleinen 26,1, 27,7 ja 26,9
AP Kivinen 26,5, 26,6 ja 26,8