Monday, February 20, 2017

SM-finaali 2017 runoillaan elokuussa Kuopiossa

Helsinki Poetry Connectionin perustajan, runoilija Harri Hertellin toimittama Lavaruno-opas (Savukeidas 2017) kertoo, mistä elävässä esittävässä runoudessa on kyse.

Rlaakin tuoreen PR-miehen Atik Ismailin mukaan lavarunouden SM-kisan suunnitelmat jatkuvat. Facebookissa Atik raportoi Runopuulaakin seinällä:

"HITAASTI, mutta suhteellisen varmasti etenee LAVARUNOUDEN SM-kisat. Porukkaa Kuopiossa on kokoontunut muutamia kertoja. Toimin itse ns. PR-miehenä. Tuottaja erikseen.Paikallinen Vestäjät ollut kiitettävästi mukana suunnittelemassa finaalia. Minuun on ottanut yhteyttä Forssa, Turku, Helsinki, ja Tampere. Meidän finaalihan on tarkoitus järjestää sitten Kuopiossa elokuun loppupuolella. Myös kaikille tuttu Olavi Rytkönen on ollut innokas. Maaliskuun alkuun mennessä toivon mukaan aikataulut kunnossa ja rahoitus, jotta ainakin finaaleihin päässeille matkat ja majoitus jne...!"

Lisäksi Pohjois-Savon kirjallisen yhdistyksen Vestäjien hallituksen pöytäkirjasta 9. helmikuuta kuluvaa vuotta löytyy tällainen maininta liittyen puulaakeihin:

"Runopuulaaki jatkaa toimintaansa. Karsinnat alkavat keväällä (12.5. Kuopion karsinnat). Kuopion kaupunginteatterilla loppukarsinnat 26.8.2017. Rahoitusta haetaan eri lähteistä. Hakemuksen toimintasuunnitelma on jo vireillä."

Tanskassa kirjalliset runoilijat valtasivat live-kentän


Kaikille runouden ystäville ja puulakien järjestäjille ajankohtainen perusteos on Harri Hertellin toimittama Lavaruno-opas (Savukeidas 2017), jossa Poetry Slamiin viitataan useamman kerran ja Runopuulaakin merkitys runokentän laajentajana tulee kuvatuksi.  

Uutta tietoa Hertellin oppaasta saadaan mm. Portugalin, Espanjan ja Tanskan lavarunoilujen tilanteesta. Yllättävää kyllä Suomessa poetry slameja järjestettiin ennen kuin noissa maissa, mutta esimerkiksi Tanskassa lavarunous tunnustettiin jo vuonna 2008 puolimuodollisesti viralliseksi kirjallisuudeksi, kun "suullisesti välitetty kirjallisuus" otettiin mukaan laatukirjallisuuden alakategoriaksi.

Päätöksestä seurasi Tanskan puulakeja järjestäneen Claus Ankersenin artikkelin mukaan välittömästi se, että vakiintuneen aseman saaneet kirjalliset runoilijat ymmärsivät, että live-esitykset toivat yleisöä, lukijoita ja taloudellista voittoa.

"Sen jälkeen suurten kaupallisten kustantamoiden kautta julkaisevien perinteisten kirjallisten runoilijoiden 'runollista ääntä' korostava joukko on käytännössä vallannut live-kirjallisuuden kentän. Tanskassa järjestetään edelleen jonkin verran slameja ja open micejä, mutta live-kirjallisuutta dominoivat kirjalliset runoilijat, jotka ovat osin palanneet 'runollisen äänen' leimaamaan esitystapaan." (s. 313)