RUNOPUULAAKI

Vuoden 2012 SM-finaali jo toukokuussa Kuopiossa

2011-12-29T12:17:00.000Z

Runopuulaakin 2012 SM-finaali järjestetään Kuopiossa lauantaina 26. toukokuuta.

Alueelliset karsinnat runoillaan kahdeksalla paikkakunnalla, kuten edellisinäkin vuosina, mutta Kuopiossa nähdään ensimmäisen kerran myös keräilyerä. Perjantain 25. 5. 2012 keräilyerästä loppukilpailuun pääsee mukaan yksi tai mahdollisesti kaksi runoilijaa.

"Runopuulaakin uusi ajankohta toukokuun lopulle on päätettyseuraavin perustein: Kuopion tapahtumakalenterissa nimenomaan toukokuu kaipaa lisäätapahtumia syksyn ollessa suorastaan ruuhkainen. Toiseksi tapahtuman tuotantoyhteistyökumppanuuson päätetty aloittaa Kuopio Festivalsin kanssa, jonka vuosikellossa toukokuu on ihanteellinen aikarakentaa uutta suurtapahtumaa. Koska työtä myös heidän kanssaan halutaan tehdä pitkäjänteisesti,päätettiin ajankohta siirtää heti siihen mihin se koko hankkeen päätteeksi on tarkoitus lukita."

Näin uudistusta esitellään Runopuulaki-työryhmän (Jukka Kervinen, Ilkka Markkula, Olavi Rytkönen ja Jouni Tossavainen) väliraportissa, joka liittyy EU-rahoitteiseen Art Hub -hankkeeseen Pohjois-Savossa. Yhteistyötä Kuopio Festivalsin kanssa raportissa esitellään näin:

"Kuopio Festivals ry tuottaa tapahtumia, myytapahtumapalveluja ja välittää ohjelmapalveluja.Kuopio Festivals ry on myös sosiaalinen työllistäjä tarjoten työ-tai harjoittelupaikkoja oppilaitosten opiskelijoille, Työ- ja elinkeinotoimiston kautta työelämävalmennukseen taityöharjoitteluun sekä mahdollisuuksia kuntouttavaan työhön. Näin ollen KF on mitä luontevinyhteistyökumppani Runopuulakille."

Seija Hämäläinen lavarunouden Suomen mestari

2011-10-10T08:59:00.001+01:00

Seija Hämäläinen ja Runonjalat, Runokukko Olavi Rytkönen ja Jyrki Heikkinen palkintoteoksensa kanssa. Kuvat: Marita Porrassalmi/YLE

Jussi Wahlgren

Erkka Mykkänen

Lavarunouden yhdestoista Suomen mestari on kuopiolainen Seija Hämäläinen. Vuoden 2011 Runopuulaakin finaali nähtiin ja kuultiin Kuopiossa lauantaina 8.10. ravintola Kumminsedän Kummin aitassa.

YLE Radio Suomen suoran lähetyksen voi kuunnella vielä täältä.

Tuomaristoon kuuluivat toimittajapari Katja Hedberg ja Jaana Hiltunen, kouluttaja Sanna-Liisa Kiiskinen, päätoimittaja Jarkko Kumpulainen, tapahtumatuottaja Juha-Pekka Matero ja erityisopettaja Anneli Mertanen.

Robert Meriruoho

Riku Ylönen

Kisan testi- eli nollarunoilijana kaksinkertainen Suomen mestari JoukoSaksio Oulusta sai 25,7 pistettä. Tuomareiden pisteet esiintymijärjestyksesessä, jonka onnettarena arpoi Virpi Laukkanen Kuopiosta.

Riku Ylönen 22,2

Robert Meriruoho 25,4 ja 23,9

Kristiina Ketola-Orava 24,9 ja 22,4

Simo Salo 23,1

Seija Hämäläinen 25,2, 24,4 ja 24,5

Veikko Juutilainen 23,3

Jussi Wahlgren 24,9, 24,3 ja 24,4

Erkka Mykkänen 27,1 ja 22,4

Veikko Juutilainen

Simo Salo

Tässä vielä viimeisellä eli kolmannella kierroksella myönnetyt pisteet, jotka laskin ensin väärin YLE Radio Suomen suorassa lähetyksessä: Jussi Wahlgren 7,6, 7,0, 8,7, 8,6, 8,2 ja Seija Hämäläinen 8,0, 8,7, 7,6, 8,5 ja 8,0.

Kristiina Ketola-Orava

Palkintoina kahdeksan Jyrki Heikkisen taideteosta

2011-09-28T11:32:00.001+01:00

Jyrki Heikkisen teos Runpuulaakin kahdeksan taulun palkintosarjasta. Kuva: Jyrki Heikkinen

Vuoden 2011 Runopuulaakin palkinnot Pohjois-Savon taidetoimikunta, Runokukko ja Yleisradio tilasivat kuopiolaiselta runoilijalta ja sarjakuvataitelijalta Jyrki Heikkiseltä.

Kaikki finalistit palkitaan, joten Heikkisen palkintosarjaan kuuluu kahdeksan teosta.

Heikkisen edelliset teokset tilattiin uuden Martti Ahtisaaren koulun seinälle.

Runonjalat. Kuva: Savon Sanomat/Virpi Paukkonen.

Savon Sanomien lavarunouden Suomen mestarille lahjoittama kiertopalkinto "Runonjalat" siirtyy hallitsevan mestarin Jukka Kervisen seuraajalle.

Runopuulaakin finalistit Kuopiossa 8.10.2011

2011-09-08T11:41:00.005+01:00

Seija Hämäläinen, Kuopio

Seija Hämäläinen

"Iän voi lukea tuulenvireistä silmänurkissa
Pitkän ja tulisen runosuhteen seurauksena synnyttänyt kolme omakustanteista runokirjaa. Rakkain esikoinen Tuomirannan runoja myös äänikirjana ja 8 laulun CD-levynä sekä juuri valmistuneena karjalankielisenä painoksena.
Pesunkestävä harrastaja, joka runoilee estottomasti pelkästä runoilun ilosta ja levittää runon ilosanomaa myös sivuillaan www.tuomiranta.net<http://www.tuomiranta.net>
Runot ovat puhalluksenkevyitä
satuinnun höyheniä
kutittavat korvasi lehteä.
Painavia kiviä, pudotessaan
murskaavat varpaat.
Pilvenhattara pään yllä
kallioon jysähtävä pora."

Veikko Juutilainen. Kuva: Natalia Kylmänen

Veikko Juutilainen, Lahti

"Isäni oli Savolainen,äitini Pohjalainen.Toinen suurenteli,toinen siirteli totuuden rajoja.Ite oon Lahesta.Neljä lasta naisest kahesta.

Pidän kaikest hillitystä,vaikka just nyt vietän viidenkympin villitystä. Mut no proplem no hätä tiel on päevät mukavat jos ei vaivois peräpukamat. T. Kirveelläveistetty runouden raaka työmies.Viereen voit laitaa jonkun kuvan Dressman mainoksesta."

Kristiina Ketola-Orava, Oulu

Kristiina Ketola-Orava. Kuva: Vihreät

"Olen aikuisen kypsä nainen Oulusta.Saavun Kuopioon lausumaan runoja äitiydestä ja naisena elämisestä. Minulta on julkaistu ( Vihreä Kettu) kolme runokirjaa. Ensimmäinen Olipa toisenkin kerran kertoo uusperhe-elämästä jatoinen Oodeja riippuvalle lihalle naisen vaihevuosien kokemuksista. Kolmas ja tuorein (elokuu 2011) Kaikkien Liisojen ihmemaa valottaarunon keinoin hankalan kosteaa avioliittoa.

Lausuntaharrastukseni alkoi Oulun karsinnoista,joten saavun iloisen uteliaana ja innostuneena Kuopioon."

Robert Meriruoho, Turku

Robert Meriruoho. Kuva: Jouni Kuru

"Robert Meriruoho (s.1989) on turkulainen runoilija, joka runoudellaan pyrkii kuvailemaan maailmaa ja ympärillä olevia ihmisiä ilman vaikeita kielikuvia. Meriruohon mielestä runouden tulee olla helposti lähestyttävää ja sellaista johon jokaisen on helppo samaistua.

Vuonna 2010 julkaistiin esikoiskokoelma Göteborgilainen Viikonloppusatu, joka on tarina viikonlopusta Göteborgissa ja anarkistisen elämänfilosofian manifesti. Teos ilmestyi pienpainatteena Ruotsissa vuonna 2010. Sammakko julkaisee uudistetun version keväällä 2012.

Erkka Mykkänen, Helsinki

Erkka Mykkänen

"Erkka Mykkänen, 22, on Kuopiossa kasvanut ja sittemmin helsinkiläistynyt kirjoittaja ja kirjallisuuden opiskelija. Mykkänen kirjoittaa kritiikkejä ja silloin tällöin runoutta ja proosaa. Musiikin ja elokuvien teko sekä esiintyminen yleensä kiinnostavat - siis kaikenlainen melun pitäminen itsestään ja tekemisistään.

Seurattuaan viime keväänä New Yorkin lavarunoutta Mykkänen päätti ottaa missiokseen kirjoittaa räp-runon omasta yläkeskiluokkaisesta taustastaan käsin. Kuopion finaalin yleisö pääsee arvioimaan työn hedelmän, kun hän palaa lokakuussa kotiseudulleen kisaamaan."

Simo Salo, Kotka

Simo Salo

"- SyntynytKotkassa viattomien lasten päivänä 1980

- Entinenteekkari, TKKlla suorituksia 1 opintoviikko

- Entinenrauhanturvaaja

- Entinenmerimies

- Runosuu2008 sampioni

- Kriittinenkorkeakoulu, kirjoittajalinja 2009 - 2011

- Harrastuksinaistuskelu ja ateriamatriisi"

Jussi Wahlgren, Urjala

Jussi Wahlgren. Kuva: Reetta Kandolin

"S. 1952.Jussi on kokopäiväinen kirjailija ja tehnyt 90-luvulla paljon näytelmiä, joitaon esitetty ulkomaita myöten. Nykyään, päästyään kypsään aikuisikään, hän onkeskittynyt proosaan ja runoihin. Tänä vuonna ilmestyy hänen viides romaaninsaNordbooks-kustantajalta; Taivaanrannan perillinen.

Runoissaan Jussi kirjoittaa vanhenevan miehen tunteista ja polttavasta rakkaudenkaipuusta. Hänen runonsa kuvastavat nykyajan ihmisen kykenemättömyyttä sitoutuaja rakastaa. Hän myös kysyy runoissaan, montako uutta alkua ihmiselle on tässäelämässä annettu."

Riku Ylönen, Jyväskylä

Riku Ylönen

"Olen neljäkymmentä vuotta täyttänyt yhteiskuntatieteiden maisteri. Olen kiinnostunut semiotiikasta ja viestinnän filosofiasta. Harrastan satunnaisesti monia asioita taistelutaidoista teatteriin, ja kirjoittamiseen pyrin perehtymään syvemmin.

Alun pitäen olen lähtöisin Rautalammilta ja sittemmin olen kotiutunut Jyväskylään. Alun pitäen runoni ovat olleet lähinnä lyhyitä, aforismintapaisia vaikutelmia. Puolisoni, tuo elämäni valo, valmentajani, kannustajani ja ateljeekriitikkoni, on kuitenkin houkutellut minut laajentamaan kokeilukenttääni."

Päätuomari joutui valitsemaan Helsingin finalistin

2011-09-01T21:10:00.011+01:00

Susanna Sainio joutui valitsemaan Helsingin karsinnan voittajan, oik. Sara Tompuri. Kuopion finaaliin Helsingistä matkustaa Kuopiossa syntynyt Erkka Mykkänen. Puulaakikarsinta runoiltiin Cafe Mascotissa, oik. Mike Clift. Lisää kuvia karsinnasta ja Runokuusta täällä.

Runopuulaakin Helsingin karsinan ratkaisu jäi päätuomarin ja pisteiden laskijan Susanna Sainion varaan. Hän joutui valitsemaan jo ensimmäisellä kierroksella viidentenä jatkoon päässeen runoilijan.

Helsingin yliopistossa viisi vuotta kirjallisuutta opiskellut ja Nuoren Voiman Liitossa kesäharjoittelunsa tehnyt Sainio valitsi voittajaksi Erkka Mykkäsen. Kolmannella kierroksella Mykkäsen kanssa tasapisteet sai englantilainen runoilija Mike Clift. , joka twiittaa kisasta täällä.

Tuomaristoon kuuluivat vantaalainen Mirva Uotila ja helsinkiläiset parituomaristot: Aura Nurmi ja Juho Nieminen, Krista Leppänen ja Mira Saranpää sekä Ilona Haahtela ja Hanne-Mari Tarvonen.

Illan ”nollarunoilijana” Harri Hertell luki tuoretta esikoiskokoelmaansa Kunnes oppii kävelemään ja sai 24,4 pistettä.

Helsingin karsinta runoilttiin Runokuun päätteeksi. Juhlaviikkojen yhteistyöfestivaalin järjestivät Nuoren Voiman Liitto ja Helsingin kaupunginkirjasto.

Tulokset esiintymisjärjestyksessä:

Veli-Matti Väisänen 18,7 ja 17,4

Sara Tompuri 19,2 ja 18,5

Erkka Mykkänen 27,4, 25,9 ja 25,9

Jaguar Nyrhinen 18,7

Marja Rein 10,8

Martti Valli 17,2

Johanna Piritta Peltonen 25,2, 21,2 ja 20,9

Mike Clift 22,5, 24,7 ja 25,9

Aimo Hynynen 15,3

Jarkko Jokinen 17,0

Naisten juhlaa myös Savon puulaakikarsinnassa

2011-08-26T18:37:00.012+01:00

Vas. viisi toiselle kierrokselle päässyttä: Francesco Nucci, Riina Särkilahti, juontaja Olavi Rytkönen, Kaarin Hemming, Terttu Mölkänen ja voittaja Seija Hämäläinen. Nucci tulkitsi runonsa päällään seisten ravintola Kummisedän aitasssa järjestyssä puulaakissa, jossa esiintyivät myös Atik Ismail, Reino Koponen, Leena Raveikko ja Tuoma Tuomainen. SM-finaali runoillaan 8.10. samassa paikassa. Lisää kuvia karsinnasta ja Runokuusta täällä.
Jos naiset juhlivat Oulun Runopuulaakin SM-karsinnassa, niin kävi myös Savon puolessa. Kuopion Taiteiden juhlassa viiden parhaan lavarunoilijan joukkoon mahtui vain yksi mies, italialainen Francesco Nucci.

Kolmen naisen loppukierrokselta SM-finaaliin pääsi kuopiolainen Seija Hämäläinen, joka on osallistunut aiemminkin Kuopion runopuulaakeihin, toiseksi runoili Terttu Mälkönen Suonenjoelta ja kolmanneksi Kaarin Hemming Kuopiosta.

Puulaakin onnettarena runoilijoiden järjestyksen arpoi sanataiteen läänintaiteilija Marjo Heiskanen, ja "nollarunoilijana" esiintyi hallitseva Suomen mestari Jukka Kervinen, joka vetäisi illan pohjapisteiksi 27,0. Siihen ylsi vain Seija Hämäläinen toisen kierroksen runoillaan.

Tuomaristoon kuuluivat espoolainen Marja Pajusilta ja kuopiolaiset Niina Hakkarainen ja Satu Turunen, Kirsi Hartikainen ja Anneli Mertanen, Maarit Honkanen ja Keijo Karhunen.

Tulokset esiintymisjärjestyksessä:

Francesco Nucci 25,3 ja 21,2
Tuomo Tuomainen 23,7
Seija Hämäläinen 25,8, 27,0 ja 26,7
Leena Raveikko 22,3
Terttu Mölkänen 24,8, 24,8 ja 25,0
Reino Koponen 21,3
Atik Ismail 24,3
Riina Särkilahti 26,7 ja 24,3
Kaarin Hemming 25,6, 25,4 ja 23,4

Oulun karsinta naisten juhlaa

2011-08-26T18:33:00.002+01:00

"Runopuulaaki-nimellä etenevän lavarunouden SM-kisan Oulun karsinta torstaina 25.8. oli aikuisten naisten juhlaa. Myös kärkipisteisiin yltäneissä runoissa riehahteli aikuinen nainen.

Kymmenen kilparunoilijan joukossa olleista neljästä herrasta kaksi etevintäkin joutuivat tyytymään toiseen kierrokseen.

Kolmannen päättökierroksen vei oululainen Kristiina Ketola-Orava, 27,7 pistettä. Leea Keto, 25,8 pistettä, Kauhavalta taipui toiseksi. Virpi Ansamaa, alkukierroksen pisterohmu, koki ehkä tuntuvimman riittämättömyyden loppupuristuksessa, 24,0 pistettä.

Myös viime vuoden Oulun karsinnasta tuttu runoilija, Miia Paani ylsi toisen kilpailukierroksen pisteillä karsinnan finaaliin, jossa 25,0 pistettä.

Kristiina Ketola-Orava voi punnita lavaruno-osaamistaan lajin suomenmestaruusloppukilpailuss

a Kuopiossa 8. lokakuuta 2011. Vastaan tulevat seitsemän muun esikarsintakaupungin voittajat. YLE Radio Suomi lähettää kilpailun suorana kello 13.03.

Jouko Saksio
jsaksio@netti.fi
Puh. 0405360345

Kari Miettunen
kari.miettunen@oulu.fi"

Kuopion karsinnan avoimet harjoitukset klo 16:00

2011-08-22T15:38:00.010+01:00

Kuopio juhlii perjantaina 26.8. ja juhlissa mukana Runopuulaaki klo 18:00 eteenpäin Kumminaitassa.

Jos haluat tietää, miksi kannattaa osallistua Runopuulaakin, kuuntele Radio Savosta.

Mutta jos joku runoilijoista haluaa harjoitella esitystään etukäteen, niin se onnistuu Pohjois-Savon taidetoimikunnassa.

Toimikunnan tiloissa Vuorikatu 34 A 4, 2. krs. on avoimet ovet perjantaina klo 16:00-18:00 ja avoin lava sille, joka tahtoo lämmitellä yleisön kanssa ennen varsinaista karsintaa.

POHJOIS-SAVON TAIDETOIMIKUNTA
Vuorikatu 34 A 4, 2. krs
(017) 264 5340
www.pohjoissavontaidetoimikunta.fi

Klo 16.00-18.00 Avoimet ovet

Elämyksellinen puulaaki Honkolan tanssilavalla

2011-08-08T09:59:00.012+01:00

Honkolan kartanon vuonna 1932 rakennuttamalla tanssilavalla jaettiin Runopuulaakin Hämeen puolen karsinnan palkinnot, oik. Anne Mölsä, Heikki Notko, Vesa-Heikki Hietanen, Leea Keto, Jussi Wahlgren ja Olavi Rytkönen. Anu Väisänen runoili kahdella kierroksella, ja Anne Mölsän niin hyvät runomuistiinpanot, että niistä ei tarvinnut luntata kummallakaan esiintymiskierroksella.

Vuonna 1932 rakennettu Honkolan tanssilava lepää hämäläisen kuusimetsän sylissä. Iltahämärässä lavan parkkipaikka on kuin kohtu, joka täyttyy autoista niin, että peltiä näyttää olevan enemmän kuin päitä yleisössä.

Tosin parkkipellon kohdulla on kovempi, montuisempi puolensa, johon toiminnanjohtaja Reetta Naumasen mersu törmäsi kiidättäessään Runokukkoa keikkapaikalle. Turvetta roikkui vielä seuraavana aamuna etupuskurin laidassa Naumasen huolehtiessa viimeisiä vieraitaan Toijalan asemalle ja sen taakse.

Vuoden 2009 Runopuulaakin Suomen mestarin Ilkka Markkulan synnyinpaikka on näissä samoissa Honkolan kartanon ”vehreissä ja kauniissa” maisemissa, joissa myös Väinö Linna asui 18 ensimmäistä elinvuottaan. Tämä on kerrottava varsinkin siksi, että ensimmäistä tanssilavalla juontamaansa runoilua jännittänyt R-kukko ei muistanut mainita koko asiaa, kuten paikallinen naapuri ja Ilkan koulukaveri kävi muistuttamassa puulaakin jälkeen.

Esikoiskirjailija Helen Moster arpoi Hämeen seudun karsinnan onnettarena esiintymisjärjestyksen, mutta itse Runopuulaakiin ei uskaltautautunut yksikään esikoinen, vaikka heitä oli saapunut kymmenpäinen joukko Urjalaan.

Aiemmin Pentinkulman päivien pääjuhlassa nähtiin Mikko Rimmisen ”esikoselokuva”, joka pohjautuu hänen Pussikaljaromaaniinsa, ja Seppo Knuuttila käytti päivien teemasta "Ilo ja iva" sanoja, jotka sopivat lavarunoudenkin henkeen siinä mielessä kuin se käsitetään runokenttämme kolmanneksi puoleksi, virallisen ja epävirallisen välimaastoksi, jossa kansa selluu nauttien sanojensa hetkellisyydestä:

Kansanomaista maailmankuvaa ilmentävissä kaskuissa auktoriteetin naurunalaiseksi saattaminen ei enempää kertojille kuin kuulijoillekaan merkitse illuusiota, että alistetut voisivat pikku kepposillaan murtaa sosiaalista ja taloudellista järjestystä. Tavallista kaskujenkin maailmassa nimittäin on, että fantasiat rapisevat, käskyvaltasuhteet palautuvat ennalleen. Suullisen perinteen laajan todistuksen mukaan kansalaisten kokemukset humalasta, äkkirakastumisesta ja uskonnollisesta hurmoksesta ovat kuitenkin elämyksellisesti saman tapaisia kuin naurun hetkellisyys. Tärkeätä kuitenkin ilon ja ivankin ristiaallokossa on, ettei kokemusten ulkoinen realismi tuhoa elämysten sisäistä realismia.

Nollarunoilija Tossavaisen saatua testirunolla ”Ei metsä kuole” 25,9 pistettä, tai ehkä vielä vähän sen jälkeen Humppilasta kännyköi runoilija, joka halisi mukaan puulaakiin. Kun Mosterin arpa oli heitetty, seitsemättä esiintyjää ei voitu ottaa mukaan, vaikka siihen tuntiin joka runoilijoille oli varattu ennen Euroviisujen karsinnoista tutun solistin Mikael Konttisen keikan alkua, oli luvattu paikka kymmenelle runoilijalle – tosin kuudellakin ylitämme aikamme runsaalla kymmennellä minuutilla.

Lavayleisön joukosta löydettyyn tuomaristoon kuuluivat opettaja Elisa Asikainen Forssasta, kirjailijat Marjo Heiskanen ja Johanna Hulkko, Ruotsissa asuva kesäurjalainen pariskunta Anna ja Raimo Juusela, toimittaja Erja Tuomaala Helsingistä ja Keijo Wääri, joka järjestää Runo Piknik -tapahtumaa Forssassa.

Tuomariston linja piti hyvin, lukuunottamatta alinta pistemärä 4,2. Anne Mölsän toisella kierroksella Keijo Wääriltä saamat pisteet tekevät selkeän poikkeuksen muuhun pisteskaalaan (6,8 – 9,6). Myös tuomariston korkeimmat pisteet, 10,0, jakoi Wääri toisella ja kolmannella kierroksella Jussi Wahlgrenille. Lopullisissa pisteissähän nämä luvut eivät näy, koska tuomariston alimmat ja ylimmät pisteet jätetään laskematta.

Tuomariston puheenjohtaja Tossavainen joutui mahdollisimman ikävään välikäteen, kun Vesa-Heikki Hietanen ja Leea Keto päätyivät samaan pistemäärään ensikierroksella. Tossavaisen arvanheiton jälkeen Keto lisäsi tasaisesti pisteitään kahdella seuraavalla kierroksella. Eteläpohjalainen, Järvilakeuden kansalaisopiston rehtori Keto on julkaissut kokoelmat Alan kirjoittaa vastausta ja Sydämenviivoja WSOYltä ja huhtikuussa kokoelman Läpitte tuulisen lakian, Edico.

Puulaakin voitto ratkesi mahdollisimman niukalla eli 0,1 pisteen erolla. Urjalasta Kuopion finaaliin pääsi Kotikadusta ja Salatuista elämistä tuttu näyttelijä ja Turun puulaakikarsinnan kakkonen Jussi Wahlgren.

Joensuussa syntynyt Wahlgren on julkaissut romaanin Kaikki tämä rakkaus ja kirjoittanut parikymmentä näytelmää, TV-sarjoja ja TV-dokumentteja. Wahlgrenin näytelmiä on käännetty englanniksi, saksaksi, venäjäksi, japaniksi, espanjaksi, flaamiksi, bulgariaksi ja ranskaksi ja niitä on esitetty suomalaisten teatterien lisäksi Dallasissa, New Yorkissa, Petroskoissa, Pietarissa, Lontoossa, Edinburghin festivaaleilla ja Arandassa Espanjassa.

Tulokset ensimmäisen kierroksen esiintymisjärjestyksessä:

Vesa-Heikki Hietanen 24,8

Leea Keto 24,8, 26,0 ja 27,2

Anne Mölsä 25,2 ja 25,6

Anu Väisänen 27,0 ja 25,5

Jussi Wahlgren 27,3, 27,0 ja 27,3

Heikki Notko 24,3

Jukka Kervinen karsiutui Pariisin MM-runoiluissa

2011-06-01T17:07:00.004+01:00

"Kuopiolaisen Jukka Kervisen huumori ei purrut Poetry slamin viidennessä MM-kisassa Pariisissa. Tiistai-ilta oli tyly muillekin pohjoismaalaisille.

Jatkoon edenneet Belgian, Gabonin, Quebecin ja Ranskan runoilijat ovat tae siitä, että ranskankieli kuuluu ja näkyy lavalla vielä finaalissa myöhään lauantaina 4. kesäkuuta.

Ranskankielistäkään maailmanmestaria ei Ranskassa vielä ole juhlittu."

Pariisin-viestin välitti kaksinkertainen Suomen mestari ja MM-runoiluihin itsekin osallistunut Jouko Saksio Oulusta.

Veikko Juutilainen jatkoon Lahden karsinnasta

2011-05-27T11:26:00.002+01:00

Veikko Juutilainen lukemassa runojaan runokilpailussa 2010. Kuva ja tesksti: Natalia Kylmänen.

"Runopuulaakin karsinta ravintola Teerenpelissä oli osa Lahden Runomaratonin järjestämää meneillään olevaa Lahden 8. Runoviikkoa. Kilpailuun osallistujia oli yhteensä 7.

Kilpailun juontajajana ja ylituomarina toiminut Petri Pietiläinen luonnehti kaikkien runoesitysten tasoa korkeaksi. Erityisesti toiselle kierrokselle selviytyneet kolme parasta osoittautuivat poikkeuksellisen kypsiksi runotaitureiksi, joiden paremmusjärjestykseen saaminen oli yleisön joukosta valituille tuomareille haastava tehtävä. Tehtävää vaikeutti se, että
tämä tasainen kolmikko edusti toisistaan selvästi poikeavaa, sekä muodoltaan,sisällöltään että tyylilajiltaan hyvin omaleimaista runoilmaisua.

1. sija Veikko Juutilainen, Lahti
2. Sija Joni Mäenpää Mikkeli
3. sija Anne Koski, Heinola

Voittaja lähtee Kuopioon valtakunnalliseen Runopuulaaki-kilpailuun, joka on 8.10.2011. Tänä vuonna Runopuulaakin finalisteille pystytään varmasti kustantamaan Pohjois-Savon taidetoimikunnan, Vestäjien ja Yleisradion voimin:

- matkat Kuopioon ja majoitus
- Jokaiselle loppukilpailuun päässeelle 100 euroa ja voittajalle 300 euroa sellaisena materiaalisena korvauksena, josta ei tarvitse maksaa veroja. Palkintona on 8-osainen taideteos, jonka luo sarjakuvataiteilija ja runoilija Jyrki Heikkinen. Seitsemän 100-euron teosta ovat ”pienempiä”, mutta kehystettyjä ja signeerattuja Radio Suomen Runopuulaakin finalistille 2011.
- voittajalle Runonjalat-teos

Lisätietoja valtakunnallisesta kilpailusta Runokukkojen sivuilta
http://runokukko.blogspot.com/

Ystävällisin terveisin

Natalia Kylmänen
Lahden Runomaraton
pääsihteeri
050 594 7465
toimisto@runomaraton.com

www.runomaraton.com"

Riku Ylönen jatkoon Jyväskylän karsinnasta

2011-05-23T08:05:00.005+01:00

Voittaja Riku Ylönen, Markus Pirkkalainen, Henry Saastamoinen ja Perttu Puranen. Kuva: Vesa Lahti.

"Keski-Suomen Kirjailijatalolla kisailtiin Runopuulaakin SM-finaaliin
pääsystä lauantaina 21.5. kesäisissä tunnelmissa. Yläkaupungin Yö
-tapahtuma oli tuonut paikalle noin neljäkymmentä kuulijaa nauttimaan
lavarunoudesta, osallistujia oli kaikkiaan neljä. Tuomaristoon kuului
mm. edellisen vuoden Jyväskylän karsinnan voittaja Esa Muhonen.

Kilpailun voitti jyväskyläläinen Riku Ylönen (s. 1971), joka sai molemmilla kierroksilla selvästi parhaat pisteet, 25,2 ja 24,6. Ylönen on valmistunut Jyväskylän yliopistosta yhteiskuntatieteiden maisteriksi ja opiskelee kirjoittamista Jyväskylän avoimessa yliopistossa. Ylösellä oli aiempaakin kokemusta lavarunoilusta: hän oli osallistunut myös edellisen vuoden karsintaan ja sijoittunut toiseksi.

Tilaisuuden juontajana ja "nollarunoilijana" toimi runoilija, Keski-Suomen Kirjailijoiden johtokunnan jäsen Vesa Lahti, joka sai esityksestään 18,3 pistettä.

Ensimmäinen kierros

Perttu Puranen
6,7 – 7.2 – 6 – 5,2 – 6.9, yht. 19,6

Markus Pirkkalainen
8,3 – 5,2 – 7 – 7,3 – 6,9, yht. 21,2

Riku Ylönen
8,7 – 7,5 – 9 – 9,2 – 6, yht. 25,2

Henry Saastamoinen
6 – 7 – 7 – 5,4 – 7,1, yht. 20,0

Toinen kierros

Markus Pirkkalainen
6,9 – 7,8 – 8 – 5,9 – 7,5, yht. 22,2

Riku Ylönen
8,1 – 7,5 – 9 – 9 – 6,9, yht. 24,6

Riku Ylösen runonäyte:

Talviyö antaa koskemattomat sivut, joille kirjoitan tätä hetkeä. Luen: yhä selkää särkee, ja kengät kuluvat vain hieman nopeammin kuin kehoni. Silti loikkaan puoli askelta sivuun ja pyyhkäisen kengänkärjellä hankeen sydämenkuvan."

Lisätiedot: Vesa Lahti
vesa.lahti@pp1.inet.fi

Simo Salo Kotkan karsinnan voittaja

2011-05-19T09:43:00.015+01:00

Kuvan Kotkan karsinnan voittajasta Simo Salosta otti Juha-Pekka Ikäheimo. Jutun karsin- noista kirjoitti ja lähetti puulaakiin osallistunut runoilija Harri Holtinkoski, jolle iso kiitos avusta jälleen kerran.

"Kolmenkymmenen vuoden rajapyykille saapunut, entinen merimies, kotkalaissyntyinen ja nykyisin helsinkiläinen Simo Salo taiteili voiton tiukassa kisassa ennen toiselle kierrokselle myös mukaan päässeitä kotkalaista Sinikka Rouhiaista ja loviisalaista Ulla Oraa.

Ensimmäiselle kierrokselle Kotkan karsintaan uskaltautui poikkeuksellisesti vaivaiset viisi osallistujaa, kun viime kauden karsinnasta oli koko kärkikolmikko pois. Neljänneksi kilpailussa sijoittui Kouvolasta Riikka Palkki ja viidenneksi 0,2 pisteen erolla myös Kouvolasta Harri Holtinkoski. Juontajana illassa toimi sukkelin sanakääntein, itsekin runoilija, Martin Staffan.

Kolme vuotta sitten Poetry slamin finaaliin päässyt, mutta silloin estynyt Salo, aikoo tällä kertaa osallistua Kuopion loppukilpailuun. Aiempina meriitteinä hänellä on vuoden 2008 voitto Ukri ry.:n Runosuu -kilpailussa.

- Näin, että Sinikka on mukana, joten aloin epäilemään mahdollisuuksiani voittaa, aika harvoin olen esiintynyt, kertoi hiukan voitosta hölmistynyt Salo. Toiveissa Simo Salolla on, että hän voisi toimia vapaana kirjoittajana.

1. kierros

Ulla Ora

7 – 7,5 – 7,8 – 10 – 8,2, yht 23,5
Simo Salo

7,9 – 8,5 – 8,6 – 8,5 – 6, yht. 24,9

Harri Holtinkoski
7 – 8,9 – 9,5 – 6,7 -5, yht. 22,6

Sinikka Rouhiainen
9,5 – 9,5 – 9 – 9 -4, yht. 27,5
Riikka Palkki
5 – 7,5 – 8,9 – 7,5 – 7,8, yht. 22,8

2. kierros

Ulla Ora

8 – 8,3 – 9 – 7,8 – 10, yht. 25,3

Simo Salo, voittaja

9 ,0 – 8,2 – 9,5 – 9,5 – 4, yht. 26,7

Sinikka Rouhiainen

10 – 9 – 9,6 – 8,0 – 4, yht. 26,6

Simo Salon runonäyte:

Sade tapaa hakata ikkunaa koska ei saa

ovea, mitä sekin tietää. Aina tullut alas asti

lyöden, ei lopeta tekemättä asiaansa selväksi,

sitten häipyy kysymättä. Vettä, toivon vettä ja

sadetta, sinua sateeksi. Kalliot paljaaksi sanovaa

kieltä, suojattomiin koteihin vettään heittävää

myrskyä, veneenpohjat puhkovaa kirjoitusta,

lapset äitiensä käsistä vetävää räkkäkesää.

Kervinen runoili neljänneksi Nordic Cupissa

2011-05-16T14:21:00.006+01:00

Kuopiolainen, hallitseva lavarunouden Suomen mestari Jukka Kervinen runoili neljänneksi Göteborgissa sunnuntaina järjestetyissä Pohjolan mestaruuskisoissa.

The Nordic Poetry Slam Cupin voitti norjalainen Taro, jonka esityksestä löytyy video täältä. Vuoden 2012 Pohjolan mestaruuskisat runoillaan Norjassa.

Kervinen edustaa seuraavan kerran Suomea Ranskassa järjestettävissä lavarunouden MM-kisoissa 31.5. - 5.6. 2011.

Kevään viimeinen Helsinki Poetry Jam

2011-05-12T09:02:00.000+01:00

"Kesäinen tervehdys!

Kevään viimeiset Poetry Jamit pidetään perjantaina 13.5. kulttuuriareena Gloriassa. Esiintymään saapuu mahtava joukko maamme mielenkiintoisimpia sanataiteilijoita. Luvassa myös open mic -skaba, jonka voittaja pääsee esiintymään syksyn ensimmäiselle Poetry Jam -klubille! Open mikkiläisten kannattaa saapua paikalle hyvissä ajoin (tietysti myös kaikkien muidenkin) nimittäin lava on vapaa esitykselle aikavälillä 20.00-21.30.

Ennakkolipun ostaneet sekä 50 ensimmäisenä paikalle saapunutta saavat itselleen Poetry Jam -kokoelmalevyn veloituksetta. Liput maksavat 5€+narikan.

Illan aikataulu on seuraavanlainen:

19.00 ovet avataan, DJ Marlito laittaa levyt pyörimään

20.00 Open mic -skaba alkaa päättyen klo 21.30 äänestykseen

21.30 Joose Keskitalo

22.15 Dxxxa D

23.00 J.K.Ihalainen ja Sandor Valy

23.45 Äänestystulokset julkistetaan

23.55 Juno ja Matinpoika

Luvassa on myös ainakin yksi mystinen puhe jossakin vaiheessa iltaa...

Muistakaa toki tarkastaa illan virallinen "mainosvideo": http://www.facebook.com/l/8267cchp_viCzzXli8wbIczzwBw/www.youtube.com/watch?v=JTq6oL0hKo8

Ai niin, jos satutte käymään ennen jameja pääkaupunkiseudulla Alepassa niin yrittäkää bongata sieltä Puoli Kaupunkia -lehti. Siellä pitäisi olla juttua jameista.

Huomenna nähdään, dägä dägä!

Terv. Nöyrä seremoniamestarinne

Harri"

Kervinen runoilee Pohjolan mestaruudesta

2011-04-26T10:05:00.003+01:00

Vem är Nordens bästa scenpoet? 2010 års mästare heter Oskar Hanska, men det är hög tid att utse en ny! I Nordisk poetry slam -cup möts fyra nationella poetry slam-mästare: Jukka Kervinen (fi), Taro Vestøl Cooper (no) Mathias Bundgaard (dk) och Niklas Mesaros (se).
Det kan inte bli annat än en fantastisk kväll.

NORDIC POETRY SLAM -CUP Musikens Hus (Djurgårdsgatan 13) Göteborg Sverige Söndag 15 Maj 2011 kl. 18:00. Entré: 50:- Förköp via Pusterviksbiljetter eller på Café Hängmattan.

Robert Meriruoho jatkoon Turun karsinnasta

2011-04-15T11:29:00.002+01:00

"Turun vuoden 2011 paras lavarunoilija valittiin tiivistunnelmaisessa Runopuulaaki-kilpailussa 14. huhtikuuta Pub Hunter’s Innissä.

Korkeatasoisen kilpailun voittajaksi selviytyi Robert Meriruoho (s. 1989). Meriruoho matkaa lokakuussa Kuopiossa käytävään suomenmestaruusfinaaliin, jossa valtakunnallisen Runopuulaaki-kisan lopullinen voittaja ratkaistaan. Turun osakilpailun järjestäjänä toimi Kirjan talo.

Turun puulaakiin osallistui yhdeksän runoilijaa, joista moni oli myös julkaissut runouttaan. Kisan nuorin oli 18-vuotias Teemu Norri. Tiukassa kilpailussa käytiin kolme kierrosta, ja säännöistä poiketen toiselle kierrokselle valittiin peräti kuusi osallistujaa tasapisteiden vuoksi.

Viimeisen kierroksen kärkikolmikkoon ylsivät Meriruohon lisäksi Ilmari Kullervo ja Jussi Wahlgren. Voittajan valtiksi nousi raikas oma runoilijaääni, joka kuului niin runon sisällössä kuin sen esittämisessä. Meriruoho on julkaissut esikoisteoksensa Göteborgilainen viikonloppusatu (Finn-Kirja) vuonna 2010.

Runopuulaaki-kilpailut toteutetaan kansainvälisen Poetry slam -konseptin mukaan. Sääntöjen mukaan runoilijalla on kolme minuuttia aikaa lukea tekstinsä yleisön edessä, ja yleisöstä valittu viisihenkinen tuomaristo antaa esityksille pisteet.

Tukholmassa syntynyt Robert Meriruoho on osallistunut myös Göteborgin Poetry slam -kisaan. Meriruohon mukaan Ruotsissa nämä kilpailut ovat huomattavasti suurempia tapahtumia kuin Suomessa, mutta Turussa kisatunnelma nousi reippaasti korkeammalle kuin naapurimaassa.

Lisätiedot:
Koordinaattori Sanna Tulonen
Kirjan talo
Linnankatu 24
20100 Turku
www.kirjantalo.org
Puhelin ( 044) 747 6854
sanna.tulonen@kirjantalo.org"

Saksan slamit Bochumin konserttihallissa

2011-04-07T12:32:00.002+01:00

"Aiemmin Berliinissä järjestetty kansallinen Poetry Slam siirtyi sekin Ruhrin seudulle. Osakilpailut ja finaali täyttivät Bochumin konserttihallin marraskuussa. Ohjelmatyypistä on tullut suosittu, koska se poistaa kirjailijan ja yleisön välisen kuilun. Voittajista päättävän yleisön uskotaan aktivoituvan kuin huomaamatta. Tyylien kirjo innostaa sekin. Saksassa formaattia on sovellettu myös televisio- ja radio-ohjelmiksi."

(Otto Lappalainen: "Hiilipöly hälveni taiteen tieltä", Parnasso 2/2011, s 17)

Turku aloittaa Runopuulaakin karsinnat 14.4.

2011-03-07T10:08:00.004Z

"Suomen paras lavarunoilija valitaan jälleen valtakunnallisessa Runopuulaaki-kilpailussa. Karsinnat järjestetään kahdeksalla eri paikkakunnalla, ja karsintojen voittajat kohtaavat
suomenmestaruusfinaalissa Kuopiossa. Turun karsintakisa järjestetään torstaina 14. huhtikuuta Pub Hunter’s Innissä kello 20:00 alkaen.

Runopuulaaki käydään kansainvälisillä Poetry slam -säännöillä: runoilijan esittämän runon on oltava hänen omansa, ja esiintymisaikaa on kolme minuuttia. Pisteet antaa yleisön joukosta valittu tuomaristo. Turun Puulaakiin voi ilmoittautua paikan päällä kello 19:30 alkaen.

Turun Runopuulaakin tuottaa Kirjan talo osana kerran kuussa järjestettäviä Runo Inn Hunter’s –runoklubeja. Runopuulaakiklubilla 14.4. esiintyy myös runoutta ja musiikkia yhdistävä kokoonpano Kinnunen, Kulmala ja Hirvonen & Säkeet Orkesteri. Puulaakin juontaa Marko Laihinen.

YLE Radio Suomi lähettää vuoden 2011 SM-finaalin suorana lähetyksenä 8. lokakuuta 2011. Kansansuosiota nauttiva Runopuulaaki tavoitti viime vuonna suuremman yleisön kuin mikään muu valtakunnallinen runo- tai kirjallisuustapahtuma, kun kaikki kahdeksan karsintaa ja finaali radioitiin suorina lähetyksinä.

Valtakunnallisesti Runopuulaakia tuottavat Yleisradion kanssa yhteistyössä lavarunouden hallitseva Suomen mestari Jukka Kervinen, kirjallisuustapahtuma Kirjakantti, Pohjois-Savon taidetoimikunta ja Runokukko, johon kuuluvat Olavi Rytkönen ja Jouni Tossavainen.

Lisätiedot:
Sanna Tulonen
Koordinaattori
Kirjan talon sanataitopalvelut
Linnankatu 24
20100 Turku
www.kirjantalo.org
Puh. (044) 7476 854
--
Kirjan talon puolesta
ystävällisesti,
i samarbete.

Petri Tähtinen
Sihteeri
044/5527737"

Runopuulaakin finaali YLE Radio Suomessa

2011-03-03T11:31:00.003Z

Runopuulaakin vuoden 2011 loppukilpailu järjestetään Kuopiossa. YLE Radio Suomi lähettää lavarunouden SM-finaalin suorana lähetyksenä lauantaina 8.10. klo 13 – 15.00.

Runopuulaakin loppukilpailuun karsitaan kahdeksan runoilijaa. Alueelliset karsinnat järjestetään Helsingissä, Kotkassa, Kuopiossa, Jyväskylässä, Lahdessa, Oulussa, Tampereella ja Turussa.

Runopuulaaki tavoitti suuremman yleisön kuin mikään muu valtakunnallinen runo- tai kirjallisuustapahtuma, kun kaikki kahdeksan karsintaa ja finaali radioitiin suorina lähetyksinä heinä-elokuussa 2010.

Runopuulaaki käydään kansainvälisillä Poetry slam -säännöillä: runoilijan esittämän runon on oltava hänen omansa, esiintymisaika on kolme minuuttia ja pisteet antaa yleisön joukosta valittu tuomaristo.

Suomen ensimmäiseksi lavarunomestariksi saatiin Helsingin Juhlaviikoilla 2001 kuopiolainen Tero Ipatti. Hänen seuraajiaan ovat aikajärjestyksessä Tarja Ruippo Kuopiosta, Juha Mäkinen Jyväskylästä, tamperelaiset Maria Siironen ja Anna Turunen, tuplamestari Jouko Saksio Oulusta, Kari Raineranta Tampereelta, Ilkka Markkula Siilinjärveltä ja Jukka Kervinen Kuopiosta. Kaikkien aikojen slammestareiden mestariksi runoili Heli Laaksonen vuonna 2008.

Alueellisten järjestäjien ja Yleisradion kanssa yhteistyössä vuoden 2011 Runopuulaakia tuottavat lavarunouden hallitseva Suomen mestari Jukka Kervinen, kirjallisuustapahtuma Kirjakantti, Pohjois-Savon taidetoimikunta ja Runokukko, johon kuuluvat Olavi Rytkönen ja Jouni Tossavainen.

Merja Toppi aloittaa Sanoin Savossa -haastattelut

2011-03-01T14:25:00.004Z

Pohjois-Savon taidetoimikunta käynnistää kirjailijavierailujen sarjan yhteistyössä kuopiolaisten kirjakauppojen kanssa. Sanataiteen läänintaiteilija Marjo Heiskanen haastattelee ajankohtaisia kirjailijoita joka kuukauden toinen torstai.

Sanoin Savossa -haastattelut tarjoavat yleisölle mahdollisuuden tutustua tuoreiden teosten taustoihin ja kirjailijan työhön. Puheena olevat teokset kattavat laajan kentän dekkareista murrerunoihin – postmodernia taideproosaa unohtamatta. Tekijäjoukko ulottuu kevään esikoisista jo paikkansa vakiinnuttaneisiin kirjailijoihin.

Kevään ohjelma, aloitus aina klo 17:

10.3. Merja Toppi: Aekusen naesen iholla (Minerva 2011) Kuopion Kirjakauppa

14.4. Jouni Tossavainen: Sivullisia (Like 2011) Kuopion Kirjakauppa

12.5. Marko Kilpi: Elävien kirjoihin (Gummerus 2011) Kuopion Kirjakauppa

9.6. Antti Leikas: Melominen (Siltala 2011) Suomalainen Kirjakauppa

Syksyn 2011 päivämäärät ovat 11.8., 8.9., 13.10. 10.11. ja 8.12.

Noin tunnin mittaisiin tilaisuuksiin on vapaa pääsy. Tapahtumapaikat:Kuopion Kirjakauppa, Maljalahdenkatu 31 A ja Suomalainen Kirjakauppa, Kauppakeskus Minna, Haapaniemenkatu 18.

"Ugrien puulaakimatsi"

2011-02-07T12:08:00.003Z

Ville Ropponen (toim.) ja Jouni Tossavainen (toim.):
Volga-antologia ja UgricSlam

Kääntäjä: Useita kääntäjiä

272 s. ja 160s, Savukeidas ja Ntamo
2010

"Volga-antologia on huoliteltu, näpsäkkä pokkarillinen runoja ja proosaa Marista, Mordvasta ja Udmurtiasta. Sen sisarteos UgricSlam! 2010 alleviivaa kertakäyttöisyyttään alkusanoissa ja taitossa, mutta on kielialueissa laajempi. Slamiin on koottu suomalais-ugrilaisen runopuulaakin runot. Kaukaisempien itäisten kielten lisäksi edustettuina ovat saamen, meän, viron ja unkarin kielet.

Ugrihenki puhaltaa halki kummankin sisarteoksen, ja sen tuoksu on arkaainen, haikea ja uhmakas, loitsumaiseen painotteluun taipuvainen. Sanalla sanoen: molemmissa kokoelmissa on mystistä alkuvoimaa, vaikka Ville Ropponen Volga-antologian paneutuneissa alkusanoissa yrittääkin kääntää huomion toisaalle. Hän tähdentää, ettei ”moderni suomalais-ugrilaisuus ole jollottamista tuohivirsuissa hirvennahka selässä, vaan perinteisen ja hypermodernin fuusiota”. Ja totta sekin on..."

(jatkuu Kiiltomato 7.2.2011)

Niemisen esikoinen YLEn runopalkintoehdokas

2011-01-28T10:25:00.005Z

"Julkisen runouden esittäjänä palkittu Juho Nieminen taas on tehnyt merkittävän kirjan, johon kaikkien pitää tutustua", toteaa runoilija Risto Ahti perustellessaan, miksi Niemisen esikoiskokoelma Muovin kukkia kuuluu viiden YLEn Tanssiva karhu -runopalkintoehdokkaan joukkoon.

Niemisen runoja on mukana myös antologiassa Slam! 2009 (ntamo 2009).

"Menestys on ollut suurilta osin ansaittua"

2011-01-10T15:37:00.004Z

Luutii-blogissa runoilija ja kirjallisuudentutkija Kristian Blomberg kirjoittaa esittävästä runoudesta:

"Kirjoitukseni varsinaisena lähtökohtana toimii oletus, jota näkee toistettavan, ja jonka toistamiseen olen itsekin vikapää: runous ei toimi lausuttuna, sillä se vaatii hiljaisuutta ja keskittynyttä lukemista, yksityisyyttä. Tätä vasten on syntynyt lavarunouden muoto, joka muuntaa runouden lajipiirteitä lavalle ja yhteisölliseen vastaanottoon paremmin sopiviksi. Menestys on ollut suurilta osin ansaittua."

Ugripuulaakin voittajan Holmbergin runoja Tuli&Savussa

2011-01-06T12:59:00.012Z

Elokuussa Oulussa runoillun Ugripuulaakin voittajan Niillas Holmbergin runoja on suomennettu runouslehti Tuli&Savun uusimmman numeron liitteeseen. Aiemmin Holmbergin runoja on julkaistu kokoelmassa UgricSlam! 2010 (ntamo).

Suomentaja Anne-Marie Magga esittelee Holmbergin lisäksi kolme muuta saamelaisrunoilijaa: Synnöve Persen, Rose-Marie Huuvan ja Sgbjörn Skåden.

Tuli&Savun n:o 60 muita uutisia:

- Lehden uutena toimittajana aloittaa helsinkiläinen kriitikko Maaria Pääjärvi, jonka kautta kulkevat jatkossa muidenkin arvostelijoiden tekstit. Pääjärven linjaan voi tutustua hänen blogissaan. Lehdessä hän pitää mieskirjailija Hannu Mäkelän toimittaman L. Onervan Liekkisydämen valintaperusteluja 'tutun kaavan mukailuna'. Koko arvostelu täällä.
- Kritiikin Uutisten tuore päätoimittaja Aleksi Salusjärvi puolestaan lyttää Claes Anderssonin kokoelman Pimeän kirkkaus. Sitten kultaisen 60-luvun tämä lienee ensimmäinen kerta, kun Anderssonin tuotantoon viitataan 'eltaantuneena kolumnirunoutena'. Suomentaja Jyrki Kiiskisen osuuteen Salusjärven kritiikissä ei puututa sanallakaan. Koko arvostelu täällä.
- Esseeosastossa runoilija Markku Paasonen yrittää saada lukemaan toiseen kertaan uusimman kokoelmansa Tulevassa maailmassa ja päivittää samalla kotimaisen proosan alennustilasta käytyä keskustelua. Paasonen haluaisi kirjoittaa pidempää tekstiä, ja tällaista uusi, vapaa proosa saisi olla:

"Haluaisin kirjoittaa proosaa, joka musikaalisena, aistillisena, ruumiillisena ja kuvallisena virtaisi eteenpäin sisältäen hylkytavaraa kaikesta siitä kielten sekamelskasta, joka meissä puhuu. Se olisi yhtä aikaa monologista ja heterologista, siinä voisi olla puhuja ja monta ääntä, mutta siinä ei olisi yhtään henkilöä. Siinä olisi vaikea erottaa selviä teemoja. Siinä ei olisi myöskään kertomusta, ei kovin yhtenäistä ainakaan."

Koko Paasosen alustus täällä.

Juho Nieminen kertoo lavarunoudesta blogissaan

2010-11-24T15:37:00.003Z

Blogissaan Kaikkien Asioiden Pikkujättiläinen runoilija Juho Nieminen kertoo lavaraunouskokemuksistaan:

"Olen jo pitkään palanut halusta puhua lavarunoudesta ja ylipäänsä siitä kasvavasta ilmiöstä, että runoilijat astuvat elävän yleisön eteen - ja että yleisö oikeasti on tullut paikalle kuulemaan juuri runoutta..."

Runoilija Erkki Lappalainen on kuollut

2010-11-01T16:02:00.006Z

Runoilija Erkki Lappalainen (1946 - 2010). Erkin muistosivu löytyy täältä. Tein runoilijasta kesällä 2006 haastattelun, joka julkaistiin Parnassossa.Kuva oik.: Kirjakantti.)

"KIRJAINTEN SINFONIKKO

Runoilija Erkki Lappalaisen haastattelu

Eno 19.7.2006

Runoilija lähtee Tukholmasta, kun koivu on hiirenkorvalla Pohjois-Karjalassa. Runoilijan paluu kotimökille myöhästyi keväällä, mutta Ruotsin puolelle hän palaa syyskuussa niin kuin ennenkin. Tukholman yksiön lattialla odottavat tutut paperit ja kirjaläjät, joita tänä kesänä ei tarvinnut siivota vuokralaisen tieltä.

Runoilijan nimi tunnetaan Tukholmassa paremmin kuin Suomessa, ja Ruotsissakin Erkki Lappalaisen kokoelmista ei oteta uusintapainoksia, vaan hänet tiedetään enemmänkin mainiona omien runojensa esittäjänä.

Kun teoksia ei myydä Ruotsissa eikä tunneta Heikki Turusen ”Simpauttajan” maisemissa, rahat ei riitä jukulauta, ja siitä löytyy yksi syy siihen, miksi runoilija ponttasi veljensä kanssa uuden lattian vanhaan kotimökkiinsä. Kun rahaa ei ole, edelliskesänä poimituilla marjoilla pääsee alkuun tutussa tuvassa. Onneksi mökissä on sähköt ja pakastin.

Ennen kuin pakastinmarjat sulavat, on saatava lämpöiseksi mökin pienin huone sähköpatterilla. Sitten on sukellettava makuupussiin, jossa menevät ensimmäiset paluuyöt. Kelien lämmitessä pääsee peräkamariin, jonne saksalainen kulkukisälli rakensi sängyn navetalta löytyneistä tarpeista. Runoilijan isä vesteli niistä aikoinaan jalaksen aihioita pankkorekeen.

Siihen aikaan tilalla oli viisi hehtaari viljelyksessä, metsää kahdeksan, tuvassa kuusi lasta ja navetassa neljä lehmää. Lappalan rakentamisen isä aloitti sodat sodittuaan vuonna 1949. Sodasta kukaan ei selviä vammoitta, ja nämä muistot pätkähtävät runoilijan päähän vaikka huussista palatessa: tuossa kohti pihalla isä tappeli humalapäissään, ja äiti käski hakea apua naapurista. Joulukuun 3. vuonna 1946 syntynyt poika oli silloin viisi ja hän pysähtyi matkalla, keskellä lumista tietä.

– Hävetti lähteä apua pyytämään, runoilija muistelee 60-vuotiaana ja vilkaisee kesäiselle pihalle, josta juoksee tuttu tie naapuritaloon.

Apua tuli, vaan muistot painuivat syvälle. Pahimmat eivät edes uskalla nousta pintaan, jos ei sitten aivan yllättäen milloin mistäkin kotiseudun kivestä tai hirrestä.

Saksalaisen nikkaroiman kammarinsängyn jalkopäässä roikkuu kiinalaisen ystävän Pekingistä tuoma taulu. Kiinalaista kuvataidetta löytyy lisää työhuoneesta, siitä talon pienimmästä, ja peräkamarin toista seinää komistaa minskiläisen taiteilijan taulu, jonka muna-aihe tuo runoilijan mieleen karjalaiset myytit. Ugrilaisia juuria löytyi myös taiteilijalta, kun munateema tuli puheeksi.

Perintönä peräkamarin seinälle on jäänyt kuva, jossa Jeesus kärsii ristillä. – Jotta ei tuota osaa ottaa poiskaan, sanoo runoilija, joka ei voi sanoa olevansa uskossa. Jos ei sitten luontouskossa. Vaikka kotipuutarhan viinimarjojen ja metsän annin syönti on taloudellinen pakko, siihen liittyy myös kasvissyönti. Runoilija ei väitä, että liha ei maistuisi hyvältä, mutta varsinkin muun kuin luomulihan syöminen näkyy allergisina oireina sorminivelissä.

Kauppamatka Enon keskustaan taittuu polkupyörällä, joskus koivikkomäen takana asuvan velipojan autolla. Kaupalle on matkaa 13 kilometriä ja lähimälle järvelle pari kilometriä, mutta sieltä runoilija ei ole ottanut ruuan jatketta kuten isä teki aikoinaan. Yksin olon ja soutelun rauhasta nauttiminen on riittänyt. Ehkä katiskat tai verkko on kuitenkin saatava veteen tänä kesänä, runoilija miettii. -- Jotta kun minskiläinen ystävä tulee kylään pienen tyttärensä kanssa.

Terva tuoksuu ensimmäisenä tulokkaan nokkaan tuvassa. Tuoksu nousee uuden ponttilattian vasoista. Lattian alus ei tule homehtumaan, kun sen pohjat tehtiin tervan ja tuohen kanssa turkulaisen arkkitehdin ohjeilla. Tuttu turkulainen tiesi arkkitehtuurista yhtä vähän kuin Erkki runoudesta, silloin kun he tapasivat ensimmäisen kerran. Elettiin vuotta 1964, ja kansakoulun käynyt metsuri oli lähtenyt kaverinsa kanssa työn hakuun Hankoon, josta yhden yön jälkeen päädyttiin Turkuun.

Töitä löytyi Wärtsilän telakalta, jossa nuoruudesta vierähti kuusi vuotta. Sitten valmis pyöröhioja kelpasi myös Ruotsin tehtaisiin. Seuraavaksi olisikin pitänyt palata Volvolla ”Simpauttajan” maisemiin, vaan Erkki oli alkanut opiskella, esikoiskoelma ”Jag ville så gärna säga det” ilmestyi vuonna 1975 ja vuonna 1983 runoilija antoi itselleen aikaa viisi vuotta pelkästään kirjoittaa.

Runoilijan yrityksen huipentumana voi pitää 45 minuutin runoa ”Sinfonia i:lle ja kahdelle H:lle” vuodelta 1987. Suomenkielisessä käsikirjoituksessa on 100 sivua ja pelkästään i-kirjaimia sekä kaksi hoota lopuksi. Otteita teoksesta runoilija on esittänyt useasti, vaan vain kerran kokonaisuudessaan. Silloin se tuli tulkittua liian nopeasti eli noin puolessa tunnissa. Käsikirjoituksena tuolta kaudelta on myös toinen yhtä pitkä teos ”TTT”, jossa on pelkästään T-kirjaimia ja aiheena aika.

Toistoa, jonka rikkaus avautuu ääneen puhuttuna, voi sanoa runoilijan tuotemerkiksi. Toistaminen edellyttää pelkistämistä, jonka huipuksi runoilija on miettinyt sanatonta hiljaisuuden esittämistä samaan tapaan kuin John Cagen teoksessa ”4’33”. Tyylinsä juuria kysyttäessä runoilija ei oikein osaa ottaa esimerkiksi muuta kuin äitinsä sanonnan, jossa sanan ääneen yhdistettynä voi ymmärtää myös taiteeksi: ”Kyllä minä sävelsin sille”, äiti sanoi komennettuaan kakaraansa varsin kipakasti.

Esimerkiksi painettuna julkaistusta toistamisesta käy kokoelmassa ”Barnet och soldaten”, 1988, julkaistu runo ”Stenen och vattnet”, jonka aluksi sana ”-- Plip!” toistuu 20 kertaa ja 21. säe on ”-- Plop!” Sitten ”-- Plip!” toistuu 7 kertaa ja 8. säe on ”-- Plop!” Runon neljännen sivun lopuksi kysytään: ”-- Ved stenen vad vattnet gör?” Kahdeksan sivua myöhemmin päätellään 14 kertaa ”-- Plip” ja todetaan lopuksi ”Det är vattnet, det.”

Karjalan korvesta tehtaan varjojen kautta runouden laakereille, näinhän se klassinen teräs karaistuisi nuoruuden yliopistoissa. Ainakaan Karjalan korpi ei ollut ihan korpi, sillä runoilija huomasi Tukholmassa lukeneensa tärkeimmät venäläiset klassikot inkeriläisen kansakoulunopettajansa ansiosta.

Venäjän kieli taas alkoi kiinnostaa, kun hän meni naimisiin venäläisestä avantgardismista kiinnostuneen ylioppilaan kanssa. Lappalan navetan vintille remontoitiin ateljeeta morsiamelle ja tuleva ruotsalaisarkkitehti lähti kirjoittamaan lopputyötään Moskovaan, jonne matkasi pian myös sulhanen. Samalla reissulla hän uskaltautui jo kyselemään esiintymisiä Neuvostoliiton kirjailijaliiton talosta.

Vuonna 1988 keikkaa ei järjestynyt, vaan vuonna 1991 hän oli eronnut valmiista arkkitehdistaan ja runoilijan jättikuva koristi Minskin esiintymispaikan seinää. Teatteri täyttyi yleisöstä ja yhden keikan 250 ruplan korvaus oli noin 100 ruplaa enemmän kuin tavantyöläisen kuukausipalkka. Venäjän kiertueella oli mukana myös jazzryhmä.

Tukholmaan vuonna 1985 perustettu Kaffe 44 tarjosi ensimmäistä kertaa säännöllisen esiintymismahdollisuuden myös runoilijoille, ja samasta parinkymmenen taiteilijaryhmän Kapsylenistä löytyi työhuone Erkille. Samaan aikaan työmies Marc Smith esiintyi Chicagossa ravintola Green Millissä, jossa hän järjesti maailman ensimmäisen Poetry slamin elokuussa 1986. Kapsylenin runoilijoiden estradi sai valtiolta pientä tukea, ja hyvin yleisöä vetäneet taiteilijat jopa jonkinlaista tuloa pääsylipuista, kunnes seitsemän vapaaehtoistyövuoden jälkeen runoilijat karkotettiin paratiisista ja he perustivat toisen esiintymispaikan Mosebackan.

Poetry slam saapui runoilijan elämään amerikkalaisen Pulitzer-voittajan (1998) Patricia Smithin ja hänen miehensä Michael Brownin luennoidessa Tukholmassa runouden esittämisestä. Smith mainitsi slämeistä, mutta varsinaisesti lavarunokisa kolahti Amerikan vierailulla vuonna 1992. Patricia ja Michael kutsuivat runoilijan vieraaksen nähtyään hänen tulkintojaan omista teksteistä. Niissä oli sitä jotakin, joka toimisi myös rapakon takana.

Bostonissa runoilija sitten näki ensimmäisen släminsä kuppilassa nimeltä TT-Bear, johon taksikuski aluksi kieltäytyi viemästä asiakastaan. Pääasiassa muiden kuin valkoisten asuttamalla seudulla runoilija nautti New Yorkin ja Bostonin 9-henkisten joukkueiden släm-kisasta ja sen innoittamana syntyivät Ruotsin ensimäiset lavarunokisat. Michel Brownin slam-verkoston kautta runoilija heitti Amerikassa ensin noin 20 paikkakunnan ja vuonna 1996 noin 30 keikkapaikan kiertueen eri puolilla maata.

Suomen ensimmäiset slämmääjät löytyvät joukkueesta, joka matkusti USA:n mestaruuskisoihin San Fransiscoon syyskuussa 1993. Kirjailija Jouko Lehtonen ja Pohjois-Karjalan kirjallinen yhdistys Ugri olivat järjestäneet runouden SM-kisat, joista kolme parasta pääsi National Poetry Slamiin. Toiseksi sijoittuneen Erkin kaverina matkustivat joensuulainen ja outokumpulainen nainen, joiden nimiä runoilija ei enää muista, mutta he slämmäsivät seitsemän vuotta aikaisemmin kuin ensimmäinen suomenkielinen slam-kisa nähtiin Kuopiossa keväällä 2000.

Sekä Venäjällä että että Amerikassa pitempiä kiertueita tehneitä runoilijoita ei voi olla kovin monta tässä maailmassa, eikä pohjoismaissa ehkä ketään muita kuin Erkki Lappalainen.

Miksi hän sitten on niin hyvä omien tekstiensä esittäjä?

Ensinnäkin elämänkoulun lisäksi hän on opiskellut draamapedagogiikka Tukholman yliopistossa, ohjannut teatterissa ja ollut mukana erilaisissa livetuotannoissa, joista esimerkiksi Tukholman Rinkebyn slämit ovat jo saavuttaneet liki myyttisiä ulottuvuuksia. Toisaalta hän on harjoitellut esiintymistä enemmän kuin useimmat runoilijat ja ennen kaikkea koulinut ääntään.

Lappalan tervantuoksuisessa tuvassa runoilija sivelee kurkkuaan ja hänen on myönnettävä, että ikä on tehnyt tehtävänsä. Nuoruuden ajan voimasta saan pienen aavistuksen, kun runoilija räjähtää nauruun, joka saa seinähirret tärisemään. Kovin riemun purkaus sattuu runoilijan kuvaillessa runoa ”Sinfonia i:lle ja kahdelle H:lle”. Tuota elävän runoilijan energiaa ei vangitse minkäänlainen kirjain.

Ruotsin ensimmäiset Poetry slamin mestaruuskisat runoiltiin vuonna 1995 ja Salassa tämän vuoden toukokuussa 10. mestariksi saatiin växjölainen nuori mies Stefan Bittera. Amerikan slämien vapauden vallankumouksellisuutta on vaikea käsittää meiltä päin käsin, mutta myös Ruotsiin slämit ovat synnyttäneet oman kulttuurinsa, jota voi pitää merkittävimpinä muutoksena viimeisen kymmenen vuoden aikana maan runokentässä.

Runoudella on kuitenkin runoilijan mielestä pienempi tila ruotsalaisessa yhteiskunnassa kuin suomalaisessa. Suomessa runoutta kuulee jopa radiossa ja taiteilijaprofessorikin voi olla runoilija. Tv:n Runoraatia ei esitetä kesällä, joten sitä hän ei ehkä ole nähnytkään. Yhtä vähän kuin runoilija katsoo Karjalassa televisiota hän lukee lehtiä, koska niitä ei ole vara tilata.

Venäjällä ja Amerikan estradeilla niitettyjen laakereiden jälkeen runoilija keksi vielä järjestää Runouden olympialaiset vuonna 1998. USA:n slämmestarin Michael Brownin piti tulla kaveriksi Tukholmaan, mutta hänelle tuli avioero samaan aikaan. Uuden tietokoneen hän sentään pystyi lähettämään, kun entinen varastettiin työhuoneelta kolmen lukon takaa. Varasta ei ole löytynyt, ja kaikkien muiden järjestelyongelmien jälkeen runoilijan patteri tyhjeni niin että hän ei enää pystynyt kirjoittamaan viimeistä lehdistötiedotetta.

Metsurina aloittaneen pyöröhiojan voimat eivät nyt riittäneet edes yhden näppäimen painamiseen. Voimia ei löytynyt seuraavanakaan päivänä, eikä kahden kuukauden päästä. Juominenkaan ei voinut olla syynä, koska hän oli lopettanut alkoholin käyttämisen vuotta aikaisemmin. Viinalakko jatkuu yhdeksättä vuotta.

Lääkärin diagnosoitua masennuksen runoilija valitsi psykoterapian pitkän kaavan mukaan, ja sillä tiellä ollaan. Kotipihalla muistiin palaa mitä palaa, kuka sen tietää. Terapiassa käytyään ja varsinkin Freudin kirjat luettuaan runoilija osaa pysähtyä ja uskaltaa miettiä, mistä tuokin tunnetila tuohon putkahti.

Nyt kun tuvan lattia on valmis, kesän remontit on tehty. Runoilijan on aika tuumata tulevia töitä, rapsutella mieltä ja näppäimiään. Kuka tietää, mitä ääntä sieltä lähtee -- tai palaa.

JOUNI TOSSAVAINEN

Erkki Lappalainen esiintyy Poetry slamin SM-finaalissa Kuopiossa 1.9.2006. Lisää Lappalaisen runoudesta löytyy mm. Marja-Liisa Pynnösen väitöskirjasta ”Siirtolaisuuden vanavedessä. Tutkimus ruotsinsuomalaisen kirjallisuuden kentästä vuosina 1956--1988”, SKS 1991."

Suomen mestari voitti ensikerran kotikentällään

2010-09-05T11:43:00.004+01:00

Atik Ismail kirjoitti toisen kierroksen runonsa väliajalla, ja Anja Karttunen esiintyi rullatuolista käsin Kummin aitan täyttäneen yleisön keskellä. Pauli Taskinen runoili kolmannella kierroksella, ja Esa Kärki kuvasi vas.

Viime vuotinen lavarunouden Suomen mestari Ilkka Markkula voitti ensimmäisen kerran runopuulaakin omalla kotikentällään. Tälläkin kertaa ensipalkinto irtosi mahdollisimman niukalla 0,1 pisteen erolla runoilija Jyrki Heikkiseen.

Kirjailijoiden nimikkoseurojen järjestämä puulaaki täytti kuopiolaisen Kummin aitan ääriään myöten lauantai-iltana. Runokisan ulkopuolisena esirunoilijana kuultiin hallitsevaa Suomen mestaria, kuopiolaista Jukka Kervistä.

Ensimmäistä kertaa lavarunokisaan osallistui myös kirjailija ja valmentaja Atik Ismail. Hän valmistautui esittämään vain yhden runon. Toiselle kierrokselle pääsy yllätti niin, että väliajalla piti kirjoittaa kokonaan uusi teksti.

Tulokset aakkosjärjestyksessä:

Jyrki Heikkinen 26,9, 27,3 ja 28,6

Merja Hynynen-Niskanen 24,0

Seija Hämäläinen 22,7

Atik Ismail, 26,3 ja 25,4

Anja Karttunen 24,3

Heidi Komulainen 23,7

Ilkka Markkula 25,1, 27,2 ja 28,7

Hilja Merioja 22,4

Riitta-Maija Pohjalainen 24,4 ja 24,0

Pauli Taskinen 25,3, 26,0 ja 27,1

Runopuulaakin tuomareina pisteitä antoivat kuopiolaiset äidinkielen lehtori Kaisa Björkbacka, opettaja Anna-Mari Hendolin ja näytelmäkirjailija Pauli Kallio sekä kirkkonummelainen Anneli Kankare ja helsinkiläinen Nimikkojen puheenjohtaja Matti Nurmenpää.

Illan onnettarena runoilijoiden järjestyksen arpoi Nimikkojen Kuopioon kokoontumisen äiti Outi Vuorikari, ja puulaakin juonsi Runokukko.

Voittaja Jukka Kervisen yllätyskeikka Jori's Barissa

2010-08-30T13:47:00.011+01:00

Runo-
puulaakin finaali runoiltiin torstaina ravintola Kaisa-
niemessä, ja lauantaina voittaja Jukka Kervinen veti jo muutaman runon yllätyskeikan Jorin pubissa Kuopiossa.

"Kuopiolainen Jukka Kervinen on vuoden 2010 Suomen paras lavarunoilija. Hänet valittiin voittajaksi Helsingissä Juhlaviikkojen yhteydessä järjestetyssä Runopuulaakin loppukilpailussa. Yleisön suosikiksi nousi nettiäänestyksessä lahtelainen Mari Kanervaniemi."

Kuuntele finaalilähetys täältä.
Katso kuvagalleria täältä.

Tulokset Runopuulaakin loppuottelusta Helsingissä 26.8.2010 klo 19:06 - 20:30:

Mari Kanervaniemi, Lahti 23,7
Jukka Kervinen, Kuopio 26,3, 25,6 ja 26,3
Raimo Kurki, Turku 22,4
Esa Muhonen, Jyväskylä 23,6
Juho Nieminen, Helsinki 23,6
Kari Raineranta, Tampere 26,2 ja 23,1
Heli Slunga, Oulu 24,3, 25,7 ja 26,1
Ville Vanhala, Kotka 23,9 ja 24,2

Onnettarena ja esirunoiljana kuultiin runoilija Pauliina Haasjokea. Tuomareina olivat jyväskyläläinen kirjallisuuden opiskelija Rauli Karjalainen ja helsinkiläiset vanhempi runouden harrastaja Veli Paloniemi, museonlehtori Sauli Seppälä, arkkitehti Marja Utriainen ja kulttuurisihteeri Anni Viitasaari.

Yleisradion palkinnot jakoivat Radio Suomen päällikkö Marja Keskitalo ja tuottaja Antti Korhonen.

Niillas Holmberg runoili Ugripuulaakin voittajaksi

2010-08-30T08:06:00.021+01:00

Runoilija Niillas Holmberg vei Oulun Ugripuulaakin voiton. Toisella kierroksella myös marilainen Svetlana Arhipova vaihtoi kansallispukuun. Esirunoilijana kuultiin Heli Laaksosta, ja Jukka Mallinen venäjänsi udmurtti Vasili Vanjushevin runojen nimiä. Kolmannelle kierrokselle asti runoili Nina Obrezkova, joka tuli Komista, ja Laura Iancu edusti Unkaria. Palkinnot jakoi M. A. Castrénin seuran puolesta Marja Lappalainen. Ugrikongressissa Oulun yliopistolla tutkimuskirjallisuuttaan esittelivät Ugripuulakin tuomarit Sebastién Cagnoli ja Eva Touloze. Virolaisen Arvo Valtonin jälkeen AFUL:n puheenjohtajana jatkaa Kari Sallamaa. Unkarilainen runoilija L. Simon Láslo työskenteli kongressin loppuun asti. Oulun rautatieasemalla udmurttikirjailijoita saattoivat Seppo Lallukka ja Esa-Jussi Salminen (oik.).

Saamelainen runoilija Niillas Holmberg voitti Ugripuulaakin Oulussa. Finno-Ugric Poetry Slam runoiltiin XI kansainvälisen suomalais-ugrilaisen kirjallisuuskongressin aloituspäivänä.

Tulokset toisesta Finno-Ugric Poetry Slamista hotelli Radissonissa 25.8.2010 klo 19.30 - 21:00. Ensimmäinen Ugripuulaaki nähtiin M. A. Castrénin seuran Sukukansapäivillä 2009.

Svetlana Arhipova (Grigorjeva), mari, 23,7, 24,2 ja 24,9
Kristiina Ehin, viro, 0
Zoja Glushkova (Dudina), mari, 23,5 ja 23,2
Niillas Holmberg, saami, 25,0, 25,9 ja 26,8
Laura Iancu, unkari, 19,7
Heli Laaksonen, suomi, 21,0
László L. Simon, unkari, 21,6 ja 21,0
Ilkka Markkula, suomi, 21,3
Nina Obrezkova, komi, 27,0, 25,8 ja 25,3
Raja Orlova, mokša, 0
Bengt Pohjanen, meänkieli, 20,8
Istvan Turczi, unkari, 18,5
Vasili Vanjushev, udmurtti, 20,8

Runoilijoista Krisiinta Ehin joutui palaamaan Helsingistä Tallinnaan lapsensa sairastumisen takia ja Raja Orlova ei päässyt viisumiongelmien takia Moskovasta eteenpäin. Ugripuulaakin esirunoilijana kuultiin Heli Laaksosta.

Kansainväliseen tuomaristoon kuuluvat ranskalainen Komi-asiantuntija Sébastien Cagnoli, virolais-ranskalainen nenetsitutkija Eva Touloze, pietarilais-mordvalainen kirjailija Sergei Zavjalov, AFUL:n eli Suomalais-ugrilaisten kirjallisuuksien liiton uusi puheenjohtaja Kari Sallamaa ja vepsäläinen runoilija-toimittaja Nikolai Abramov.

Illan juonsivat kääntäjä Jukka Mallinen ja Runokukko. Palkinnot lahjoitti ja luovutti M. A. Castrénin seuran toiminnanjohtaja Marja Lappalainen.

Johdanto antologiaan "UgricSlam! 2010" (ntamo)

2010-08-30T07:57:00.011+01:00

"Antologia UgricSlam! 2010 esittelee Oulussa elokuussa 2010 kokoontuneen XI Suomalais-Ugrilaisen kirjallisuuskongressin yhteydessä järjestettyyn Suomalais-ugrilaiseen PoetrySlam-tapahtumaan osallistuneiden runoilijoiden runoja - kolmetoista runoilijaa, jotka kirjoittavat yhdeksällä eri kielellä. Pääosa runoista on lisäksi käännetty englantiin ja/tai venäjään." (Leevi Lehto, ntamo 2010)

"JOHDANTO

Työmies Marc Smith aloitti Poetry Slamit chicagolaisella jazzklubilla vuonna 1986. Parissakymmenessä vuodessa lavarunokisat levisivät niin, että tänään voit slammata vaikka Kathmandussa, Pariisissa tai Pietarissa. Suomeen slamit tulivat vuonna 2000, ja runoilija Heli Laaksonen suomensi ne Runopuulaakiksi.

Runopuulaakissa yritetään runouden, runoilijan ja yleisön vuoropuhelua mahdollisimman yksinkertaisilla konsteilla. Puulaakissa on vain kolme perussääntöä: runoilija esittää omia runoja, aikaa on kolme minuuttia ja pisteet antaa yleisön joukosta valittu raati.

Runopuulaakista juonnetun Ugripuulaakin lähtölaukaus runoiltiin Helsingissä M. A. Castrénin seuran Sukukansapäivillä lokakuussa 2009. Tässä ensimmäisessä Finno-Ugric Poetry Slamissa oli mukana kaksi runoilijaa Suomesta (Heli Laaksonen ja Ville Hytönen), Virosta (Jan Kaus ja Jürgen Rooste) ja Unkarista (Tamás Kettös ja Endre Szkárosi). Viimeisellä kolmannella kierroksella runoilivat vastakkain Hytönen ja Rooste, ja voitto meni Tallinnaan.

Oulun vuoden 2010 Ugripuulaakiin haettiin ainakin yhtä runoilijaa jokaisesta uralilaista kieltä puhuvasta kansasta. Oulun puulaakissa ja tässä antologiassa on mukana yhdeksän kieltä ja 13 runoilijaa, joten tavoitteeseen jäi matkaa. Yhteistyötä on siis jatkettava niin, että kaikenlaiset esteet ja ennakkoluulot tällaisen vuoropuhelun kannalta kaatuvat – eivätkä vain teoriassa, vaan myös runoilun käytännössä.

UgricSlamin ensimmäiset runot saapuivat Unkarista (Laura Iancu, László L. Simon ja Istvan Turczi). Kiitos kääntäjien Maya J. Lo Bellon, Eliisa Pitkäsalon ja Anna Tarvaisen runot olivat heti valmiina suomeksi sekä englanniksi, aivan kuten Castrénin seuran toiminnanjohtajan Marja Lappalaisen lähettämissä kutsuissa oli pyydetty.

Toinen ja kolmaskin kiitos kuuluu Lappalaisen lisäksi Komi-asiantuntija Paula Kokkoselle, jonka ansiosta esimerkiksi tekijänoikeudet ovat kunnossa Raija Bartensin Suomalais-Ugrilaisen Seuran Aikakauskirjaan suomentamien Nina Obrezkovan runojen suhteen.

Niin Paulan, Ninan kuin Raja Orlovan tapasin ensimmäisen kerran Syktyvkarissa vuonna 1997. Rajan suomentaja Jack Rueter taas tuli tutuksi mordvalaisessa saunassa vuonna 2000, ja ”Amerikan Jaskaa” on onniteltava monista muistakin tämän antologian käännöksistä.

Saamen edustajaa Niillas Holmbergia tapaan vasta Oulun XI Suomalais-ugrilaisessa kirjallisuuskongressissa, jonka ensimmäisenä päivänä 25.8. Ugripuulaaki runoillaan, mutta poikani kanssa tavasimme Holmbergin runoja niin, että Aleksi sai käännettyä ne englanniksi. Lavarunouden hallitsevan mestarin Ilkka Markkulan poika Sampsa taas käänsi Ilkan runot.

Kirjailija Bengt Pohjasta onnistuin haastattelemaan Savon Sanomiin Ylitorniossa maaliskuussa 1989. Hänen meänkieliset runonsa sujahtivat sähköpostiin samana päivänä, kun otin yhteyttä. Yhtä nopeasti ilmestyi kaksi runoa englanniksi, ja loput käänsi Jack Rueter, kuten myös marilaisten Zoja Glushkovan ja Svetlana Arhipovan säkeet. Arhipovan suomentamisessa tarvittiin myös Lilja ja Roman Bouialon sekä Heidi Lumpeen apua.

Muistaakseni näin ensikerran runoilija ja kääntäjä Nadi Mushin kesakot Petroskoissa 2006 AFUL:n eli Suomalais-ugrilaisten kirjallisuuksien hallituksen kokouksessa. Kun Nadin tekstit eivät koskaan saapuneet Suomeen, Udmurtian edustus jää Vasili Vanjushevin harteille. Viime hetkellä mukaan saatiin myös virolainen runoilija, kun tavoitin Kristiina Ehinin Facebookin kautta.

Suomea edustavat itseoikeutetusti hallitseva runomestari Ilkka Markkula Siilinjärveltä ja Heli Laaksonen, joka runoili slammestareiden mestariksi siihen astisten voittajien kohdatessa Kuopiossa syyskuussa 2008.

Toimittaja Olavi Rytkösen kanssa olen Runokukko-duo, joka on ollut tuottamassa kaikkia tähän astisia lavarunouden mestaruuskisoja Suomessa. Huomenna juonnamme Oulussa Olavin ja kääntäjä Jukka Mallisen kanssa Ugripuulaakin, jonka tunnelmat ja tulokset löydät blogista Poetry Slam (www.runokukko.blogspot.com).

Kun toimitin runoilija ja kustantaja Leevi Lehdon kanssa edellistä antologiaa Slam! 2009, johon koottiin lähes kaikki SM-karsinnoissa esitetyt runot, työ valmistui päivää ennen Kotkassa runoiltua loppukilpailua. Niin se käy myös tänä päivänä, ja huomenna Ugripuulaakin yleisö ja tuomarit voivat verrata runoilijoiden alkuperäisesitystä yrityksiimme ymmärtää niitä toisella kielellä.

Kuopiossa 24.8.2010

Jouni Tossavainen"

UgricSlam!2010 14,82x20,99 cm, 160 s., ISBN 978-952-215-140-7, ulkoasu Make Copies

Kirja kerrallaan, Mannerheimintie 22-24, 00100 Helsinki, kirja@lasipalatsi.fi, puh. +358-(0)9-612-7798, fax +358-(0)9-6126-5715). Hinta EUR 19,35

Online

www.lulu.com EUR 13,25 + postikulut

"UgricSlam! 2010" julkistetaan tänään Oulussa

2010-08-25T06:56:00.005+01:00

XI suomalais-ugrilaisen kirjallisuuskongressin aloittaa tänään Ugripuulaaki, johon osallistuu 13 runoilijaa ja yhdeksän eri ugrikieltä. Oulussa hotelli Radissonissa runoiltavan puulaakin aluksi julkistetaan ntamo-kustantamon antologia UgricSlam! 2010.

SISÄLTÖ

Bengt Pohjanen, meän kieli 9
Heli Laaksonen, suomi 20
Ilkka Markkula, suomi 25
Istvan Turczi, unkari 30
Kristiina Ehin, viro 35
Laura Iancu, unkari 47
László L. Simon, unkari 52
Niillas Holmberg, saami 71
Nina Obrezkova, komi 88
Raja Orlova, mokša 108
Svetlana Arhipova (Grigorjeva), mari 126
Vasili Vanjushev, udmurtti 136
Zoja Glushkova (Dudina), mari 153

Ville Vanhala Runopuulaakin kahdeksas finalisti

2010-08-20T11:59:00.011+01:00

Kotkasta Runopuulakin kahdeksan runoilijan finaaliin suuntaa runoilija ja toimittaja Ville Vanhala. Lea Edvardsin takana Harri Holtinkoski miettii, miksi päätuomari Tossavainen tiputti hänet eikä Kari Armista toiselta kierrokselta. Yleisö täytti Kotkankadun Albertin ääriään myöten, vas. Antero Marjakangas ja oik. Riikka Palkki. Suoran lähetyksen tekniikka hoitui tällä kertaa Kymenlaakson Radion Junnu-autosta. Runoklubit ja kirjallisuusillat jatkuvat syksyn mittaan Albertissa.

"Pyhtään mies Ville Vanhala nappasi torstai-iltana Kaakkois-Suomen aluekarsinnan voiton ennätyspisteillä."

Kuuntele Runopuulaakin Kotkan karsinta täältä.
Katso kuvagalleria täältä.
Lue Kymen Sanomien juttu täältä.
Äänestä omaa suosikkiasi täällä.

Tulokset kahdeksannesta karsinnasta Kotkankadun Albertissa torstaina 19.8. klo 19:06 - 20:00:

Kari Arminen 24,0 ja 23,5
Harri Holtinkoski 24,0
Lea Edvards 26,6, 26,2 ja 26,4
Ulla Ora 23,6
Antero Marjakangas 22,8
Riikka Palkki 23,8
Sinikka Rouhiainen 25,0 ja 24,6
Ville Vanhala 26,7, 27,6 ja 28,3

Tuomaristoon kuuluivat kotkalaiset Sonja Jalasti, Jorma Korpela, Nina Mattila, Milja Mäkinen ja Sami Silta. Pienimmät pisteet olivat 6,2 ja korkeimmat 9,9 Ville Vanhalalle kolmannella kierroksella.

Illan onnettarena runoilijoiden järjestyksen arpoi Oona, ja esirunoilija Petri Pietiläinen sai kesän nollarunoilijoiden parhaat pisteet 25,4.

Heli Slunga toinen nainen puulaakin finaalissa

2010-08-12T22:38:00.015+01:00

Oulun karsinnan voittaneen runoilija Heli Slungan palkitsi YLE Oulu Radion tuottaja Arto Veräjäkorva. Finaalista jäi vain 0,3 pisteen päähän Eeva Holma. Toisella kierroksella runoilivat Slungan ja Holman lisäksi Kaisa Halmkrona ja Pasi Juhani Nurmikumpu. Puulaakin jälkeen tunnelmia purettiin Nuclear Nightclubin terassilla vas. Pasi Juhani Nurmikumpu, toiselta kierrokselta päätuomari Tossavaisen päätöksellä tipahtanut Miia Paani ja oik. Virpi Ansamaa.

Kiiminkiläinen runoilija Heli Slunga pääsi jatkoon Runopuulaakin pohjoisen Suomen karsinnasta. Lahden karsinnan voittaneen Mari Kanervaniemen jälkeen hän on vasta toinen nainen viiden muun miesfinalistin joukossa.

Kuuntele Oulun karsinta täältä.
Katso kuvagalleria täältä.

Tulokset Oulun Nuclear Nichtclubissa runoillusta seitsemännestä karsinnasta torstaina 12.8. klo 19:06 - 20:00:

Virpi Ansamaa 21,5
Kaisa Halmkrona 22,4 ja 22,4
Eeva Holma 22,7, 22,5 ja 23,5
Marjatta Kaasila 21,9
Matti A. Kemi 0
Pasi Juhani Nurmikumpu 22,2 ja 21,5
Miia Paani 22,2
Heli Slunga 23,3, 24,0 ja 23,8

Tuomaristoon kuuluivat Miki Liukkonen, Hannu Rosberg, Laura Sakko, Jouko Saksio ja Eeva-Kaarina Sarastamo, joka arpoi myös runoilijoiden esiintymisjärjestyksen onnettarena. Esirunoilijana Saksio saavutti 23,4 pistettä. Tuomariston alimmat pisteet olivat 5,4 ja korkeimmat 8,2 Heli Slungalle viimeisellä kierroksella.

Rainerannan jussipaita nähdään myös Helsingissä

2010-08-06T08:13:00.014+01:00

Puulaakin jälkeen Kari Raineranta sai esiintymisneuvoja näyttelijä Anu Panulalta. Tamperelaisen runouden työmiehet kustantaja Erkki Kiviniemi ja tuottaja Simo Ollila. Runokukko Olavi Rytköstä jututettiin YLEn Tampereen Radion aamulähetykseen. YLEn ensimmäinen radioasema aloitti lähetyksensä Hämeenkadulla 1923, ja tänä päivänä Näsilinnankadulta löytyy myös Runorättejä.

Runoilija Kari Rainerannan pohjalainen ote puree myös hämäläisyleisöön ja -tuomareihin. Runopuulaakin Tampereen karsinnassa Raineranta esitti samoja runoja ja samassa jussipaidassa kuin Oulun SM-finaalissa vuonna 2008. Molemmista puulaakeista irtosivat illan parhaat pisteet.

Kuuntele Tampereen karsinta täältä.
Katso kuvagalleria täältä.

Tulokset Tampereella teatteriravintola Telakassa torstaina 5.8. klo 18:03-19:00 runoillusta kuudennesta Runopuulaakin karsinnasta:

Satu Akkanen-Arajärvi 22,4
Vesa-Heikki Hietanen 22,4
Meeri Laamanen 21,2
Sinikka Laitinen 23,0 ja 23,9
Sauli Salomaa 22,5 ja 22,3
Lisa Nylander 18,9
Kari Raineranta 24,8, 25,3 ja 25,8
Susanna Taivalsalmi 24,4, 25,7 ja 25,2

Tuomaristoon kuuluivat tamperelaiset Seppo Heinola, Erkki Kiviniemi, Maria Nieminen, Simo Ollila ja Anu Panula. Alimmat pisteet olivat 6,0 ja korkeimmat 9,2 ensikierroksella Susanna Taivalsalmelle.

Puulaakin testirunoilijana esiintyi runoilija Anni Sumari Helsingistä (25,1 pistettä), ja esiintymisjärjestyksen onnettarena arpoi Siiri Tossavainen Kuopiosta.

Turun parhailla tasapisteet kahdella kierroksella

2010-08-02T07:27:00.008+01:00

Turun puulaakissa "lämmin pub-tunnelma" tarkoitti 31 astetta torstaina 29.7.2010.

Runopuulaakin Turun osakilpailun voitti raisiolainen Raimo Kurki. Helsingin loppukilpailuun lähtijän joutui ratkaisemaan päätuomari Kurjen ja toiseksi jätetyn Ilmari Kullervon päätyessä tasapisteisiin sekä toisella että finaalikierroksella.

Kuuntele Turun puulaaki täältä.
Katso kuvagalleria täältä.

Tulokset Turun Hunter's Innissä torstaina 29.7. klo 18:03-19:00 runoillusta viidennestä Runopuulaakin karsinnasta:

Kari Eravuori 18,8
Kari Honkaniemi 22,8 ja 20,5
Samuli Koivulahti 0
Ilmari Kullervo 24,4, 20,9 ja 23,8
Raimo Kurki 23,7, 20, 9 ja 23,8
Jenni Paju 0
Miika Saari 0
Oili Vainio 22,4 ja 18,9

Tuomaristoon kuuluivat nuoret miehet Jonimatti Joutsijärvi, Jussi Seppänen, Jussi Sutinen, Jyri Tuukkanen ja Petri Tähtinen.

Turussa jälleen nollarunoilijaksi joutunut Herra Tossavainen sai 19,4 pistettä. Varsinaisessa puulaakissa tuomariston alimmat pisteet olivat 3,9 ja ylimmät 10,0 nimimerkki Ilmari Kullervolle kolmannella kierroksella.

Puuseppä Esa Muhonen Keski-Suomen paras

2010-07-23T09:04:00.009+01:00

YLE Keski-Suomen tuottaja Arvo Vuorela haastatteli Esa Muhosta Runopuulaakin jälkeen Jyväskylän Kirjailijatalon terassilla.

"Kangasniemeläinen Esa Muhonen vei voiton Runopuulaakin Jyväskylän karsinnassa. Voitto oli Muhoselle yllätys, sillä hän ei pidä yleisölle esiintymistä vahvuutenaan."

Kuuntele Jyväskylän karsinta täältä.
Katso kuvagalleria täältä.

Tulokset Jyväskylän Kirjailijatalolla torstaina 22.7. klo 19:06-20:00 runoillusta neljännestä Runopuulaakin karsinnasta:

Layla Ahonen 21,0 ja 19,1
Reetta Korjonen 20,0
Aino Lepänjuuri 20,7
Esa Muhonen 22,3, 23,6 ja 24,8
Harri Mölsä 0
Merja Toppi 20,9
Tomi Vainio 21,3 ja 22,7
Riku Ylönen 21,4, 22,9 ja 24,3

Tuomaristoon kuuluivat muuramelaiset Outi Hautanen ja Pia Harjula-Lahti sekä jyväskyläläiset Ville Luoma-aho, Riikka Palander ja Tiina Takkunen. Tähän astisten karsintojen tiukinta linjaa vetäneen tuomariston alimmat pisteet olivat 5,1 ja korkeimmat 9,0 Esa Muhoselle kolmannella kierroksella.

Puulaakin "nollarunoilijana" Keski-Suomen Kirjailijoiden johtokunnan jäsen ja Kirjailijatalon aktiivi Vesa Lahti sai 20,0 pistettä. Runoilijoiden järjestyksen arpoi yleisön joukosta nuorin Oona Korjonen Laukaalta, ja ennen kisaa kuulijoita lämmitteli pitopalveluyrittäjä Raija Sipinen improvisaatiorunoilla "Helle" ja "Kukkamekko".

"Runous voi hyvin" Lahdessa ja Runopuulaakissa

2010-07-16T11:19:00.017+01:00

"Jännitys tiivistyi ilta- seitsemän aikaan Vesi- järven rannassa olevalla Piano Pavil- jongilla. Paitsi kilpailu, paikallaolijoita jännitti myös uhkaava ukonilma, joka ei kuitenkaan noussut Lahden keskustan päälle vaan pysyttely kauempana...."

"Tuomariston, satapäisen yleisön ja Radio Suomen kuuntelijoiden edessä voittajaksi selviytyi lahtelainen Mari Kanervaniemi. "

Kuuntele Lahden karsinta täältä.
Raportti karsinnasta ja Kanervaniemen haastattelu täällä.

Tulokset Lahdessa torstaina 15.7. klo 19:06-20:00 Piano Paviljongissa runoillusta kolmannesta Runopuulaakin karsinnasta:

Oona Juutilainen 21,5 ja 22,9
Veikko Juutilainen 20,6
Mari Kanervaniemi 26,2, 27,3 ja 26,8
Anne Koski 22,9 ja 23,7
Tarja Koski 24,0, 25,7 ja 26,4
Jaritapani Koskinen 20,8
Lea Toini 21,0
Ave Yrjänä Vuorinen 19,5

Tuomaristoon kuuluivat työparit Kari Fagerholm ja Anita Fagerholm, Raija Suomalainen ja Kari Perttilä, Anita Kantoluoto ja Laura Kantoluoto, Lassi Kantola ja Kikka Ristikari sekä Jenni Kauppi ja Essi Malin.

Runoilijoiden esiintymisjärjestyksen onnettarena arpoi Lahden Runomaratonin sihteeri Natalia Kylmänen, ja "nollarunoilijana" Lealiisa Kivikari sai illan ainoat kympit ja kokonaispistemäärän 27,4.

Varsinaisessa puulaakissa tuomariston alimmat pisteet olivat 3,6 ja ylimmät 9,3 Mari Kanervaniemelle toiselle kierroksella.

Voittaja Niemisen esikoinen ilmestyy elokuussa

2010-07-10T09:16:00.010+01:00

Helsingin karsintato 8.7.10. Kuva Seppo Sarkkinen/YLE.

Runoilija Juho Nieminen voitti Runopuulaakin Helsingin karsinnan täpärässä kaksintaistossa kihlattuaan Aura Nurmea vastaan.

Niemisen esikoiskokoelma ilmestyy pari viikkoa ennen Helsingin finaalia 26.8. Runot julkaisee Jan Erolan uusi kustantamo Helsinki-kirjat.

Kuuntele Helsingin karsinta, Niemisen runo ja voittajaparin haastattelu täältä.
Katso kuvagalleria täältä.

Tulokset torstaina 8.7. klo 19:06 - 20:00 ravintola Cafe Mascotissa runoillusta puulaakista:

Olli-Pekka Aartomaa 21,2
Tuomas Ahonen 23,7 ja 23,4
Raija Elo 23,1
Riikka Heinonen 24,7 ja 24,2
Juho Nieminen 25,2, 25,6 ja 25,4
Aura Nurmi 23,5, 24,4 ja 25,1
Jarkko Sairanen 20,8
Pasi Tuominiemi 22, 3

Tuomariston alimmat pisteet olivat 6,0 ja korkeimmat 9,3. Ennen suoran lähetyksen alkua nollarunoilija Tossavainen sai 22,7 pistettä tuomaristolta, johon kuuluivat helsinkiläiset nuoret, nopeat ja linjansa pitäneet Tuomas Jokela, Jorma Ralli, Essi Rämö, Katja Tarnonen ja Saari Vallioja.

Yleisöä oli paikalla paikallisen järjestäjän Harri Hertellin mukaan noin sata henkeä, ja Yleisradion palkinnot kahdelle parhaalle jakoivat Radio Suomen päällikkö Marja Keskitalo ja Ylen aikaisen toimittaja Mika Saarelainen.

Kervinen vei sekä esikarsinnan että karsinnan

2010-07-02T07:49:00.012+01:00

"Kuopiolainen Jukka Kervinen jatkaa Runopuulaakin loppukilpailuun Pohjois-Savosta. Ensimmäisessä Radio Suomessa radioidussa karsinnassa voitto heltisi Kerviselle niukalla piste-erolla toiseksi sijoittuneeseen Riina Särkilahteen. "

Sama pari taisteli voitosta myös Kuopion esikarsinnassa, josta löytyy juttua täältä.

Katso kuvagalleria Kuopion karsinnasta täältä.
Kuuntele Radio Suomen lähetys täältä.

Tulokset torstaina 1.7. klo 19:06-20:00 ravintola Maljassa runoillusta puulaakista:

Kari Halonen 18,8
Seija Hämäläinen 20,2
Jukka Kervinen 23,2, 24,8, 26,3
Eija Lehto 19,5
Ilkka Markkula 21,7, 23,7
Leena Raveikko 20,3
Riina Särkilahti 23,5, 24,4, 25,6
Pauli Taskinen 23,7, 23,1

Tuomariston alimmat pisteet olivat 5,9 ja parhaimmillaan 9,5. Ennen suoran radiolähetyksen alkua nollarunoilija Tossavainen sai 24,0 pistettä. Oman linjansa pitäneitä pisteiden jakajia olivat kuopiolaiset: tiedottaja Minna Jaakkola, pääsihteeri Mikael Karikoski, taiteilija Taina Kontio, suunnittelija Janne Mononen ja merkonomi Jyrki Toivanen.

Ensimmäistä kertaa järjestetyssä nettiäänestyksessä jaettiin 13 ääntä, joista eniten eli 23 prosenttia keräsi Jukka Kervinen. Kahdella äänellä 15 prosentin kannatuksen saivat Ilkka Markkula, Riina Särkilahti ja Pauli Taskinen. Kaikki muut runoilijat saivat yhden kannattajan eli 7 prosentttia jaetuista äänistä

YLE avasi nettisivun: yle.fi/runopuulaaki

2010-06-29T13:13:00.010+01:00

"Lavarunouden SM ratkeaa radiossa

Lavarunouden Suomen mestaria etsitään tänä kesänä kymmenettä kertaa ja nyt valtakunnallisissa suorissa radiolähetyksissä. Radio Suomi radioi Runopuulaaki-ohjelmat heinäkuun alusta elokuun loppuun joka torstai-ilta. Voittaja ratkeaa loppukilpailussa Helsingin Juhlaviikoilla 26. elokuuta.

Kilpailupaikkakunnat ovat Kuopio, Helsinki, Lahti, Jyväskylä, Turku, Tampere, Oulu ja Kotka. Kaikkiaan kisaan osallistuu 64 runoilijaa eli kahdeksan kultakin paikkakunnalta. Kilpailijat on valittu aiemmin keväällä eri puolilla Suomea järjestetyissä alkukarsinnoissa. Loppikilpailuun Helsingin Juhlaviikoille valikoituu yksi kilpailija edellä mainituilta paikkakunnilta.

Runopuulaaki-ohjelman juontavat ja lavarunokilpailun päätuomareina toimivat Olavi Rytkönen ja Jouni Tossavainen. Yleisöllä on tilaisuuksiin vapaa pääsy.

Lisätietoja:

Kirjailija Jouni Tossavainen p. 050-3816250

Ohjelmapäällikkö Saila Mattila Radio Suomi p. 09-1480 8314

Ohjelman nettisivut: yle.fi/runopuulaaki . "

Facebookin lavarunous löytyy täältä.

Ilkan raportti Ranskasta Vestäjien netissä

2010-06-15T09:13:00.002+01:00

Runoilija Ilkka Markkulan raportti Ranskan MM-reissusta löytyy Vestäjien nettisivulta kohdasta Uutiset.

Markkulan "tähtihetkiä" Ranskan Bobignyssä

2010-06-11T08:37:00.001+01:00

Ilkka Markkula ei menestynyt Poetry slamin maailmanmestaruuskilpailussa Bobignyssä, Ranskassa. Markkula jäi täpärästi alkukarsintaryhmänsä kolmanneksi.

"Kyllä se tähtihetkiin silti lukeutuu", runoilija huokaa yön yli nukuttuaan. Markkulahan totesi Kotkan voitokkaan mestaruutensa jälkeen, että "laji on aika raaka".

Myös ranskalaisrunoilija karsiutui. Kahden lohkon semifinaaliin etenivät Kanadan ja Madagaskarin runoilijat. Muut semifinalistit tulevat Brasiliasta, Gabonista, Englannista, Quebecistä (erotuksena Kanadasta), Ruotsista ja Saksasta.

Nyt on varmaa, että tämän vuoden maailmanmestari ei ole amerikkalainen, jenkkirunoilijat ovat siivonneet Bobignyn palkintopöydän ensimmäiset kolme vuotta. Poetry slamin 4. maailmanmestari leivotaan myöhään lauantain ja sunnuntain välisenä yönä.

Lisätietoja: www.runokukko.blogspot.com ja www.ffdsp.com

Tiedotteen laatinut:
Jouko Saksio
jsaksio@netti.fi
Tel. 0405360345

Ilkka Markkula kisaa lavarunouden MM-tittelistä

2010-06-03T15:18:00.001+01:00

Siilinjärveläinen Ilkka Markkula kilpailee lavarunouden maailmanmestaruudesta ensi viikolla Bobignyssä, Ranskassa. Poetry slamin hallitseva suomenmestari Markkula tavoittelee lavarunouden MM-titteliä 15 muun runoilijan kanssa 8.-12. kesäkuuta. Markkulan alkukarsintaryhmään on arpa heittänyt myös Kanadan, Madagaskarin ja Ranskan edustajat. Kaksi jatkaa välieriin.

Lavarunoudessa kilpailijat esittävät kolme minuuttia omia runojaan. Yleisöstä valittu 5-jäseninen tuomaristo antaa kilpailupisteet. Korkein ja matalin pistemäärä hylätään yhteenlaskussa. Poetry slamin maailmanmestaruudesta aiempina vuosina kilpailleet kuopiolainen Riina Särkilahti sekä oululaiset Sari Mäki-Penttilä ja Jouko Saksio eivät edenneet finaaliin saakka.

Ilkka Markkulan SM-titteli on Kotkasta viime elokuulta. Tänä vuonna lavarunouden suomenmestaruudesta kamppaillaan Helsingissä torstaina 26. elokuuta. Kilpailu radioidaan suorana YLE Radio Suomessa.

Lisätietoja: www.runokukko.blogspot.com ja www.ffdsp.com

Tiedotteen laatinut:

Jouko Saksio
jsaksio@netti.fi
Tel. 0405360345

Kuka tietää, mitä kansa runoilee (todella :)

2010-06-01T08:43:00.003+01:00

"Runopuulaaki on runoilija Heli Laaksosen suomennos Poetry Slamista, kansainvälisestä lavarunokisasta, jota pelataan kolmella yksinkertaisella säännöllä: esitä oma runo, aikaa on kolme minuuttia ja yleisön joukosta valittu tuomaristo jakaa palkinnot.

”Runoillen kansamme parhaaksi” on puulaakin motto. Se on muokattu Lauri Tahko Pihkalan (1888-1981) olympiastadionin takapuolella seisovan patsaan säkeistä ”Urheilun avulla kansamme parhaaksi”.

Tänä kesänä YLEn Runopuulaakissa esiintyy 64 runoilijaa, jotka on karsittu kahdeksan maakuntaradion kuuntelijoista. Kahdeksan Radio Suomen suoran lähetyksen jälkeen 10. Suomen paras lavarunoilija palkitaan finaalilähetyksessä 26. elokuuta.

Jos puulaakin motto pohjautuu kansanvalistuksen ajatukseen, niin sen filosofia saattaa lähestyä myös Rihmaston näkijöitä ja tekijöitä: todellisuus, tule takaisin, sillä kukaan ei tiedä, mitä suomalaiset todella runoilevat.

Kirjallisuudentutkija Teemu Ikosen jutussa ranskalainen kirjallisuudentutkija Tzvetan Todorov toteaa: ”Ranskalaisen kirjallisuuden pääsuuntaukset ovat nykyisin formalismi, nihilismi ja solipsismi – kolme tapaa menettää yhteytensä todellisuuteen.” (HS 16.5.2010)

Se tiedetään, että niin Ranskan kuin Suomen kansa ostaa runoutta yhtä vähän kuin ennenkin. Ehkä kansalaiset eivät juuri rakasta ’muotopuhdasta’, ’nihilististä’ ja ’sisäsiittoista’ runoutta, koska se on menettänyt yhteytensä todellisuuten, kuten ranskalaisen kirjallisuuden väitetään tehneen vasta nyt?

En pohdi enempää se-sanan viittaussuhdetta edellisessä lauseessa, vaan väitän lisää. Nimittäin, jos edellinen kysymys meni liiaksi teorian puolelle, puulaakin oikeana työnä on todistaa vääräksi runoilija Lauri Otonkosken väite: ”Huono runous sopii paremmin ääneen luettavaksi kuin hyvä.” (Erään kalamatkan kuvaus, WSOY 2007, s. 50)

Kun näitä kommentteja lukee ja kuulee, luulen...

(jatkuu Rihmasto 1.6.2010)

Kotkan esikarsinnan voittajilla tasapisteet

2010-05-25T11:29:00.009+01:00

Kotkan esikarsinnan voittajakolmikko: Kari Arminen, Riikka Palkki ja Harri Holtinkoski. Kuva: Heikki Rissanen.

"Tässä alla huikean Kaakkois-Suomen esikarsinnan tulokset:

I kierros

Lea Edwards 21,4 JATKOON
Antero Karppi 19,2
Harri Holtinkoski 23,9 JATKOON
Veli-Pekka Kelloniemi 20,2
Riikka Palkki 25,0 JATKOON
Helena Numminen 22,3 JATKOON
Kari Arminen 26,4 JATKOON
Antero Marjakangas 21,3
Sinikka Rouhiainen 23,1 JATKOON
Ville Vanhala 25,6 JATKOON
Ulla Ora 23,6 JATKOON

II Kierros

Riikka Palkki ja Kari Arminen 26,2
Harri Holtinkoski 25,5
Ville Vanhala 25,1
Lea Edwards 23,9
Ulla Ora 23,7
Sinikka Rouhiainen 23,2
Helena Numminen 22,9"

Harri Holtinkoski

Tässä he ovat: 64 Suomen parasta lavarunoilijaa

2010-05-19T05:52:00.005+01:00

LÄHETYSAJAT

* to 01.07. 1906-2000 Runopuulaaki,Kuopio
* to 08.07. 1906-2000 Runopuulaaki, Helsinki
* to 15.07. 1906-2000 Runopuulaaki, Lahti
* to 22.07. 1906-2000 Runopuulaaki, Jyväskylä
* to 29.07. 1806-1850 Runopuulaaki (Yleisurheilun EM-kilpailut), Turku
* to 05.08. 1806-1850 Runopuulaaki (Kalevan kisat), Tampere
* to 12.08. 1906-2000 Runopuulaaki, Oulu
* to 19.08. 1906-2000 Runopuulaaki, Kotka
* to 26.08. 1906-2000 Runopuulaaki, finaali, Helsinki, ravintola Kaisaniemi

Kuopio 1.7.
Kari Halonen
Seija Hämäläinen
Jukka Kervinen
Eija Lehto
Ilkka Markkula
Leena Raveikko
Riina Särkilahti
Pauli Taskinen

Helsinki 8.7.
Olli-Pekka Aartomaa
Tuomas Ahonen
Raija Elo
Riikka Heinonen
Juho Nieminen
Aura Nurmi
Jarkko Sairanen
Pasi Tuominiemi

Lahti 15.7.
Oona Juutilainen
Veikko Juutilainen
Mari Kanervaniemi
Anne Koski
Tarja Koski
Jaritapani Koskinen
Lea Toini
Ave Yrjänä Vuorinen

Jyväskylä 22.7.
Layla Ahonen
Reetta Korjonen
Aino Lepänjuuri
Esa Muhonen
Harri Mölsä
Merja Toppi
Tomi Vainio
Riku Ylönen

Turku 29.7.
Kari Eravuori
Kari Honkaniemi
Samuli Koivulahti
Ilmari Kullervo
Raimo Kurki
Jenni Paju
Miika Saari
Oili Vainio

Tampere 5.8.
Vesa-Heikki Hietanen
Sirpa-Leena Kaukomies
Sinikka Laitinen
Samuli Laurikainen
Lisa Nylander
Kari Raineranta
Sauli Salomaa
Ulla Vaarnamo

Oulu 12.8.
Virpi Ansamaa
Kaisa Halmkrona
Eeva Holma
Marjatta Kaasila
Matti A. Kemi
Pasi Juhani Nurmikumpu
Miia Paani
Heli Slunga

Kotka 19.8.
Kari Arminen
Harri Holtinkoski
Lea Edwards
Ulla Ora
Riikka Palkki
Helena Numminen
Sinikka Rouhiainen
Ville Vanhala

YLE infosi Runopuulaakista Linnanmäellä

2010-05-18T10:37:00.006+01:00

YLE aloitti kesän keskiviikkona infoamalla myös Runopuulaakista. Linnanmäen "palmujen alla" laitettiin leit kaulaan, lasit kouraan ja makoisat eväät suuhun. Tilaisuuden juonsivat YleX:ltä Sanna Grav ja Juuso Mäkilähde sekä DJ:nä Jani Kortti.

Slam-antologian toisen painoksen esipuhe

2010-05-18T10:26:00.004+01:00

JOHDANNOKSI

Suomeksi Poetry slameja on runoiltu pian kymmenen vuotta. Kymmeniä ja kymmeniä runoilijoita on nähty ja kuultu myös Suomen mestaruuskilpailujen finaaleissa ja satoja ja satoja runoilijoita on osallistunut lavarunouden SM-karsintoihin eri puolilla maata ja erilaisilla kielillä. Tähän antologiaan on koottu lähes kaikki vuoden 2009 SM-slameissa esitetyt runot.

Tuskin monta muuta dokumenttia löytyy siitä, mitä Suomen kansa runoili vuonna 2009. Viime vuonna vastaavaa kartoitusta haettiin kirjallisuustapahtuma Kirjakantin nettisivulla, jossa etsittiin Suomen suomalaisinta runoa. Vastauksia löytyy kokoelmasta suomi suomalaisille suomi (ntamo 2008), johon valikoitui noin kolmasosa lähetetyistä teksteistä.

Suomen ensimmäiseksi Poetry slamin eli lavarunouden mestariksi saatiin Helsingin Juhlaviikoilla 2001 kuopiolainen Tero Ipatti. Hänen seuraajiaan ovat aikajärjestyksessä Tarja Ruippo Kuopiosta, Juha Mäkinen Jyväskylästä, tamperelaiset Maria Siironen ja Anna Turunen, tuplamestari Jouko Saksio Oulusta ja Kari Raineranta Tampereelta. Kun Tero Ipatti ei päässyt mukaan, slammestareiden mestariksi runoili ensimmäisen SM-kisan kakkonen Heli Laaksonen voittajien kohdatessa toisensa Kuopiossa syyskuussa 2008. Tänä vuonna Kotkassa järjestetyssä finaalissa yleisön joukosta valittu tuomaristo sai voittajaksi siilinjärveläisen Ilkka Markkulan.

Kotkan loppukilpailua varten runoiltiin seitsemän karsintaa eri puolilla Suomea. Ravintola Yellarin kellariin saapui 17 runoilijaa klo 19.00 mennessä lauantaina 29.8.2009. Esiintymisjärjestyksen onnettarena arpoi runoilija Silja Järventausta, ja ”esirunoilijana” Anja Erämaja tavoitti yleisönsä niin hyvin, että hän olisi selviytynyt varsinaisen kisan toiselle kierrokselle 25,1 pisteellä. Salin täyttäneen yleisön joukosta valittuun tuomaristoon kuuluivat kotkalaiset Sirpa Juonola, Maritta Tinkanen ja Viola Toikka, Pauli Kettunen Vantaalta ja Joonas Äyräväinen Helsingistä.

Runoilijoiden saamat pisteet ensimmäiselle kierrokselle arvotussa esiintymisjärjestyksessä:

Juho Nieminen, Helsinki 22,9
Putte Heimonen, Helsinki 21,4
Visa Kuha, Lahti 24,2
Riina Särkilahti, Kuopio 22,6
Pentti Koljonen, Tampere 24,5 ja 24,9
Aaro Koskela, Kotka 22,1
Kari Arminen, Kotka 25,1 ja 24,2
Leena Raveikko, Kuopio 25,9 ja 24,8
Kari Miettunen, Oulu 24,9, 25,7 ja 26,3
Lealiisa Kantola, Lahti 24,0
Ilkka Markkula, Kuopio 26,5, 27,3 ja 28,1
Ville Vanhala, Kotka 24,6 ja 25,6
Juha-Pekka Kilpiö, Jyväskylä 21,0
Mari Kanervaniemi, Lahti 24,2
Pasi Nurmikumpu, Oulu 24,8 ja 24,4
Erkka Mykkänen, Helsinki 25,6 ja 25,5
Eeva-Kaarina Sarastamo, Oulu 25,3 ja 24,4

Ensimmäisen kierroksen yhteenlaskettujen pisteiden perusteella joukkuekisan voiton jakoivat Kuopio ja Oulu 75 pisteellä.

Poetry slamin tähän mennessä parhaaksi suomennokseksi Heli Laaksonen keksi runopuulaakin. Laaksonen on mukana myös suomalaisten puulaakien ensimmäisessä dokumentissa Parhaat lavarunot. Johdatus Poetry slamiin, osa 1 (Like 2003), jonka toimitti savontaja Olavi Rytkönen. Johdatuksen jälkeistä slamhistoriaa kartoittaa blogi www.runokukko.blogspot.com ja www.facebook.com/group.php?gid=44377982575.

Olavi Rytkösen ja kirjailija Jouni Tossavaisen duo Runokukko on juontanut tähän astiset SM-finaalit, mutta ilman kymmeniä ellei satoja runouden ystäviä, yhdistyksiä ja järjestäjiä tähänkään asti ei olisi päästy. Runoilijalta – eli runojalkojen tanssittajille – toiselle kiertävän Runonjalat-palkinnon lahjoitti Savon Sanomat, ja Noora Tarkiaisen suunnittelema teos ojennettiin ensimmäisenä Maria Siiroselle Turun kirjamessuilla vuonna 2004. Muina jatkuvasti ystävällisinä yhteistyöläisinä on muistettava ainakin Grand Slam de Poésie Bobignystä, Erkki Lappalainen Tukholmasta, Helsinki Poetry Jam, Huutomerkki Oulusta, Ihoteollisuus ja Muuntaja Tampereelta, Juha Mäkinen Jyväskylästä, Kiila, Kirja kerrallaan, Lahden Runomaraton, Like, Lumooja, M. A. Castrénin seura, Nihil Interit, NVL, Petri Pietiläinen Kotkasta, Runon Ystävät Joensuusta, Solja Krapu Uumajasta ja Vestäjät Kuopiosta.

Kaikkien edellisten lisäksi muidenkin kirjoittajayhdistysten ja -yhteisöjen apua ja neuvoja tarvitaan, kun YLE Radio Suomi järjestää SM-karsinnat ja 10. finaalin vuonna 2010. Suomen Kulttuurirahaston Pohjois-Savon rahaston vuonna 2004 myöntämän 6 000 euron apurahan jälkeen Yleisradion päätös yhdeksän runolähetyksen toimittamisesta on merkittävin yksittäinen tukityö kotimaisten slamien kehittämisessä.

YLEn Runopuulakissa runoillaan maakuntaradioiden suorissa noin tunnin mittaisissa lähetyksissä. Kahdeksan karsinnan jälkeen loppukilpailu kuullaan elokuuussa Helsingistä. Aiemmin suoraa runolähetystä on kokeiltu Radio Savon Mikkimestari-kisassa vuonna 2002. Burts Cafeen karsintaan ilmoittautui 45 runoilijaa, joista Kuopion torilavalla järjestettyyn loppukisaan karsittiin kymmenen. Myös Radio Helsinki oli mukana ensimmäisen SM-kisan esikarsinnassa Juttutuvan finaaliin vuonna 2001. Näissä radiokarsinnoissa verkkoyhteyksiä ei ollut käytettävissä, mutta keväällä 2010 puulaakiin ilmoittautuminen voi tapahtua netissä julkaistulla runolla, äänirunolla tai runovideolla ja tekstit, haastattelut ja videot löytyvät YLEn nettisivuilta.

Vuoden 2010 slameista tiedetään sekin, että neljäntenä suomalaisena Ilkka Markkula on mukana Ranskan Bobignyn MM-slameissa. Lisäksi Oulussa runoillaan maailman ensimmäinen Ugripuulaaki. Suomalais-ugrilaisten kirjailijoiden XI kongressissa (26.8.—28.8.2010) on mukana mahdollisimman monta 24 ugrikielestä, ja ntamo julkaisee Ugripuulaakin runoista kolmikielisen antologian M. A. Castrénin seuran tuella. Esimakua tästä puulaakista saatiin Castrénin seuran Sukukansapäivien Finno-Ugric Poetry Slamissa lokakuussa 2009. Unkarin, Viron ja Suomen runoilijoiden kisassa voittajaksi runoili Jürgen Rooste Tallinnasta.

Tämän teoksen toimittamisesta sovittiin Puijon tornissa syyskuun alussa 2008. Valikoiman ensipainos päivättiin Juttutupaan Helsingin SM-karsinnan jälkeisenä päivänä 28.8.2009 klo 14.00. Kun kirja piti saada jakoon seuraavana päivänä Kotkan finaalissa, mukaan ehti seitsemän Helsingin karsinnan 10 runoilijasta. Nyt heitä on kahdeksan. Toisen tulemisen äärellä

Kuopion Lönnrotinkadulla ja Helsingin Tark’ampujankadulla 3.11.2009

Jouni Tossavainen

Leevi Lehto

Ugripuulaakista infottiin Oulussa maanantaina

2010-05-15T11:51:00.006+01:00

Oulun ugri-infossa 17.5. Radisson Blussa olivat mukana myös Kalevan legendaarinen kulttuuritoimittaja Kaisu Mikkola, dosentti Kari Sallamaa, kääntäjä Jukka Mallinen ja Kalevan toimittaja sekä YLEn Runopuulaakin esikarsinnan vetäneet Kari Miettunen ja Paavo J. Heinonen.

XI kansainvälinen suomalais-ugrilainen kirjallisuuskongressi

Kirjallisuus käännekohdassa

järjestetään 25.–28.8.2010 Oulussa.

Oulun yliopiston dosentti ja Suomalais-ugrilaisten Kirjallisuuksien Seuran AFULin varapuheenjohtaja Kari Sallamaa toimii kongressia valmistelevan työryhmän puheenjohtajana. Työryhmässä ovat edustettuina Suomen Kirjailijaliitto, kirjoittajayhdistys Huutomerkki, kirjailija- ja taiteilijaryhmä Kiila, Äidinkielen opettajain liitto, Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto, Viro-kulttuurisuhteita hoitava Tuglas-seura, Suomi-Unkari-Seura, Unkarin kulttuuri- ja tiedekeskus, Suomi-Venäjä Seura sekä Venäjän ja Itä-Euroopan instituutti. Kongressin suojelijana on Tasavallan presidentti Tarja Halonen.

Kongressin pääjärjestäjä on M. A. Castrénin seura. Edellisen kerran kongressi järjestettiin Suomessa vuonna 1991 teemasta Kieli on kotimaani. Vuonna 2010 kongressin teemana on käännöskirjallisuus.

Kongressiin on tulossa kirjailijoita, kääntäjiä ja toimittajia niin läheltä Karjalasta kuin kaukaa Siperiasta ja tietenkin Virosta ja Unkarista. Pleenumesitelmiä ja jaostotyöskentelyä voi tulla - paitsi maksavana kongressiedustajana - myös seuraamaan vapaasti. Jaostoissa käsitellään suomalais-ugrilaisten kansojen proosaa ja runoutta, äidinkielisen lastenkirjallisuuden merkitystä, kustannusalan kysymyksiä ja erityisesti käännöskirjallisuuden haasteita.

Kongessin tervetulotilaisuudessa Radisson Blu Hotelissa keskiviikkona 25.8. järjestetään historian ensimmäinen Uralic Poetry Slam, jota tiedotustilaisuudessa esittelee kirjailija Jouni Tossavainen. Oululaiselle yleisölle järjestetään Vanhalla Palosemalla torstai-iltana 26.8. avoimia runo- ja keskustelutilaisuuksia, joissa kongressiin osallistuvat suomalais-ugrilaisia runoilijat ja kirjailijat esittävät omaa tuotantoaan ja keskustelevat mm. sananvapaudesta. Tilaisuuksista on kertomassa kääntäjä Jukka Mallinen.

Kongressin viralliset kielet ovat suomi, englanti ja venäjä (simultaanitulkkaus).

Lisätietoja:

Dosentti Kari Sallamaa, kari.sallamaa@welho.com, 040 564 7202

Kääntäjä Jukka Mallinen, jukka.mallinen@kolumbus.fi, (09) 135 2791

Kirjailija Jouni Tossavainen, tossavainenjouni@gmail.com, 050 381 6250

M. A. Castrénin seura, toiminnanjohtaja Marja Lappalainen, marja.lappalainen@castren.inet.fi, (09) 135 7820, www.helsinki.fi/jarj/macastren/

Keski-Suomen karsinta sujui sutjakkaaasti

2010-05-15T10:03:00.004+01:00

Runopuulaakin Keski-Suomen esikarsintaan ilmoittautui 17. Esikarsinta "sujui sutjakkaasti" kuumana kesäiltana Kirjailijatalolla.

Kahdeksan semifinalistin nimet toimitti YLE Keski-Suomen tuottaja Arvo Vuorela Facebookiin:

Layla Ahonen Äänekoskelta,
Reetta Korjonen Laukaalta,
Aino Lepänjuuri Sumiaisista,
Esa Muhonen Kangasniemeltä,
Harri Mölsä Kauhavalta,
Merja Toppi Vaajakoskelta,
Tomi Vainio Kalmarista ja
Riku Ylönen Jyväskylästä.

Oulun karsinnan suosikki Marjatta Kaasilan runo

2010-05-14T09:02:00.005+01:00

Runopuulaakin esikarsinnat pidettiin Oulussa helatorstai-iltana. Illan juonsivat Paavo J. Heinonen ja Kari Miettunen. Yleisöraadin suosikiksi valikoitui oululaisen Marjatta Kaasilan lavaruno.

Kahdeksan parasta jatkaa Pohjois-Suomen 12.8.2010 -aluekarsintoihin. Omien runojen esittämisessa kilpaillaan lopulta valtakunnallisessa loppukilpailussa Helsingin juhlaviikoilla.

Kahdeksan parhaan joukkoon selviytyivät:

Virpi Ansamaa,

Kaisa Halmkrona,

Eeva Holma,

Marjatta Kaasila,

Matti A. Kemi,

Pasi Juhani Nurmikumpu,

Miia Paani ja

Heli Slunga.

Helsingin esikarsinnassa ennätysosanotto

2010-05-07T09:08:00.009+01:00

Juho Nieminen runoili toiseksi Runopuulaakin Helsingin esikarsinnassa. Kuva on Kuopion vuoden 2007 SM-finaalista. Lisää kuvia löytyy täältä.

Runopuulaakin Helsingin esikarsintaan ilmoittautui 24 runoilijaa, joista Cafe Mascotiin pääsi paikalle 18. Illan juonsi Harri Hertell Helsinki Poetry Jameista ja pisteet laski Venla Rossi Nuoren Voiman Liitosta.

1. kierros

1. Anu Parhamaa, pisteet 16, 5
2. Henri Kuro, pisteet 16
3. Olli-Pekka Aartomaa, pisteet 20 JATKOON
4. Raija Elo, pisteet 22,3 JATKOON
5. Pasi Tuominiemi, pisteet 24,4 JATKOON
6. Maini Tuominen, pisteet 18,4
7. Kimmo Kreivi, pisteet 18,3
8. Sarianna Nikkola, pisteet 16,1
9. Riikka Heinonen, pisteet 24,8 JATKOON
10. Aura Nurmi, pisteet 26,7 JATKOON
11. Veikko Laulajainen, pisteet 13,9
12. Kerttu Uurtio, pisteet 17,1
13. Mira Kettunen, pisteet 15,9
14. Marika Huovinen, pisteet 16,5
15. Juho Nieminen, pisteet 25,7 JATKOON
16. Jarkko Sairanen, pisteet 21,7 JATKOON
17. Tuomas Ahonen, pisteet 27,7 JATKOON
18. Ko Ko Thett, pisteet 21,2 JATKOON

2. kierros

(Tässä välissä Ko Ko Thett poistui paikalta osallistumatta toiselle kierrokselle, joten kaikki 2. kierroksen osallistujat pääsevät siis Helsingin karsintoihin, jotka runoillaan 8.7. samassa paikassa klo 19 alkaen.)

1. Olli-Pekka Aartomaa, pisteet 22,2
2. Jarkko Sairanen, pisteet 18,5
3. Raija Elo, pisteet 21
4. Pasi Tuominiemi, pisteet 22
5. Riikka Heinonen, pisteet 24,5
6. Juho Nieminen, pisteet 27,2 FINAALIIN
7. Aura Nurmi, pisteet 27,3 FINAALIIN
8. Tuomas Ahonen, pisteet 22,8

Finaali

1. Juho Nieminen, pisteet 27,3
2. Aura Nurmi, pisteet 27,6

Lahden esikarsinta todella tasaväkinen

2010-05-05T10:18:00.007+01:00

Runopuulaakin Lahden esikarsinnassa eniten pisteitä keräsi Tarja Koski. Uuutterista tuomareista kuvassa Tuomas, Marja ja Miiah (kaksvärihius). Kuvat: Tapani Hanhisalo.

"Lahden Runopuulaaki vietettiin hupaisissa tunnelmissa: kilpailijoita ja kannustajia oli tupa täynnä, mutta tuomareita oli vaikea löytää, mutta onneksi ei mahdotonta. Tuomariston pisteiden mukaan kisa oli todella

tasaväkinen. Lahdessa oli korkea taso tänä vuonna, ilmoittautuneita oli 21 ja paikalle saapui 16 kilpailijaa.

Poikkeuksena haluan mainita runoilija Tuula Ojanpellon, jota tuomarit eivät laskeneet edes toiselle kierrokselle, mutta Lahden Radio halusi tehdä hänestä runoilijakuvan radioaallille ja nettiin. Eli Lahdessa oli myös mediansuosikkirunoilija! Jälleen voimme hämmästellä – Runopuulaaki on ihmeitä täynnä ja voittaminen ei ole aina tärkeintä.

Kisan juonsi ja tämän kirjoitti Lealiisa Kantola, ja pisteitä laski uutterasti Natalia Kylmäläinen Lahden Runomaratonista. Paikalla oli myös Lahden radio ja kahdeksan parhaan haastattelut ja runot ovat kuultavissa ja nähtävissä 5.5. osoitteessa http://lahdenradio.fi

Lahden osakilpailun kahdeksan parasta, satunnaisessa järjestyksessä:

Anne Koski
Veikko Juutilainen
Tarja Koski
Ave Yrjänä Vuorinen
Lea Toini
Mari Kanervaniemi
Jaritapani Koskinen
Oona Juutilainen

Joonas Fritzen televisiojuttu Runopuulaakista

2010-04-30T09:32:00.007+01:00

"Hei,
juttu Kuopion Runopuu- laakista tulee ulos tämän viikon torstaina (29.4.) Puoli seitsemän -ohjelmassa. Kiitos vielä järjestäjille ja kilpailijoille minun puolestani!
Ystävällisin terveisin
Joonas Fritze"

Juttu on katsottavassissa täältä 6 vuorokautta ja sen jälkeen YLE Areenassa.