Tulokset arvotussa esiintymisjärjestyksessä:
Havu Pärnänen
24,0 ja 24,2
Riitta Salke
24,5, 26,7 ja 26,5
Jukka Kervinen 27,3, 24,8
ja 26,6
Riikka Viinikanoja
23,6
R U N O P U U L A A K I S S A RUNOILLAAN KANSAINVÄLISILLÄ P O E T R Y SLAM -SÄÄNNÖILLÄ "He alkoivat kilpasille vuorosäkein, / sillä vuorosäkeet olivat muusain mieleen. / Korydon aloitti, Thyrsis jatkoi, lauloi kukin vuoronsa mukaan." (Vergilius, Bucolica, VII)
Havu Pärnänen
24,0 ja 24,2
Riitta Salke
24,5, 26,7 ja 26,5
Jukka Kervinen 27,3, 24,8
ja 26,6
Riikka Viinikanoja
23,6
Vuoden 2022 Kirjakantin
Runopuulaakin parhaat pisteet runoili vuoden 2011 lavarunouden Suomen mestari,
kuopiolainen Seija Hämäläinen. Kuva: Olavi Rytkönen.
Nuorten klubibändi
Iskelmäsormi esiintyy. Hyväntuulinen nuorten miesten iskelmäbändi.
klo 18.50
Pohjois-Savon
taidetoimikunnan taidepalkinnon jako. Kuopiolainen katutaideyhdistys Urbaani ry
sai 10 000 euron palkinnon vuonna 2022.
klo 19.00
Runoesitys Varjot. Kirsi-Marja
Mobergin runoissa varjot vavahtelevat, trauma peittää identiteetin ja
vatsassa kurisee kadotettu lapsuus. Hän pohtii runoillaan mitä voi olla,
silloin kun ei ole masentunut ja miten voi tietää, ehtiikö koskaan tulla omaksi
itsekseen.
klo 19.20
Runoesitys Käyt suolle
selin. Mikko Rädyn esityksessä ihminen käy selälleen suolle, uppoaa,
puhdistuu ja nousee. Siinä välissä uudet ihmistaimet syntyvät, tupasvillat
kukkivat ja yhteiskunta notkahtaa kohti sotaa ja kohti rauhaa. Esityksen runot
koostuvat Rädyn seuraavan runokokoelman ennen esittämättömästä
materiaalista.
klo 19.45
Poetry Slamin juontavat
kaksinkertainen Ruotsin ja Suomen lavarunomestari Solja Krapu-Kallio
ja kirjailija Jouni Tossavainen.
Kansainvälisillä Poetry
Slam -säännöillä runoiltu Runopuulaaki on kuulunut Kirjakantin ohjelmistoon
alusta lähtien. Ensimmäisessä Kirjakantissa 2004 lavarunouden SM-karsinta
runoiltiin Vanhassa satamassa, ja Turun kirjamessujen finaaliin matkusti Otto
Ripatti.
Vuoden 2005 SM-finaali
runoiltiin jo Kirjakantissa. Lavarunouden loppukilpailu vakiintui Kuopioon,
kunnes YLE Radio Suomen suora finaalilähetys kuultiin ravintola
Kaisaniemestä 2010. Helsingistä voiton toi Kuopioon runoilija Jukka
Kervinen.
Poetry Slamissa runoilija
esittää omia runoja valitsemallaan kielellä, aikaa on kolme minuuttia ja
yleisön joukosta valittu viisihenkinen tuomaristo antaa pisteet 0,0–10,00.
Kolmessa minuutissa voi esittää niin monta runoa kuin haluaa. Ensimmäisellä
ja toisella kierroksella karsitaan puolet esityksistä niin, että kolmannen
kierroksen loppukisassa on vastakkain kaksi parasta runoilijaa. Kirjapalkinnot
runoilijoille lahjoittaa Runokukko. Illan päätteeksi avoin mikki.
Voit ilmoittautua ennakkoon soljakrapu@gmail.com tai tossavainen.jouni@gmail.com tai
paikan päällä.
klo 20.45
Open mic / avoin mikki
Savon Sanomat 5. syyskuuta 2004. |
Siironen palkittiin Savon
Sanomien lahjoittamalla Runojalat-teoksella. Vuosittain jaettavan
kiertopalkinnon suunnitteli Kuopion muotoiluakatemian opiskelija Noora
Tarkiainen.
Vuoden 2005 SM-finaali kuului jo savolaisen kirjallisuustapahtuman Kirjakantin ohjelmistoon. Suunnitelmissa oli, että Kirjakantin kivijalaksi olisi rakennettu Suomen suurin esittävän runouden tapahtuma.
Savon Sanomien juttu Kirjakantin ensimmäisestä infosta 21.8.2004 |
Kiitos Leevi Lehdon
Kirjakantti yritti myös kansainvälistyä, kun Kuopiossa kuultiin ja nähtiin mm. Christian
Bökin, Charlie Morrown ja Cia Rinteen kokeilevaa äänirunoutta. Huipentumaksi
jäi kuitenkin vuosi 2010, kun Radio Suomi lähetti suorana sekä kaikki SM-karsinnat
että ravintola Kaisaniemessä Helsingissä runoillun finaalin.
Suuri sortui alhaiseen
Snellman-instituutin otettua vetovastuun Kirjakantista, josta piti tulla kaikkien
kaupungissa järjestettävien kirjallisuustapahtumien sateenvarjo. Käytännössä
kävi kuten Kanttilan remontille, jota on suunniteltu vasta 30 vuotta.
Konstilla ja toisella
Pohjois-Savon kirjallinen yhdistys Vestäjät on saanut rahoitusta sen verran, että
Kirjakantti on saatu kasaan ja joka kerta Runopuulaaki on keikkunut mukana ohjelmistossa.
Valoa on luvassa marraskuuhun 2023 sanataidekoulu Aapelin rohkeiden naisten otettua vetovastuun Vestäjistä ja kirjallisuustapahtumasta. Ankarimmin urakka lepää puheenjohtaja Sari Siltavuoren hermojen ja harteiden varassa.
Kirjakantin ensimmäiset järjestäjät. |
Torstaina 16.11.
Runopuulaakia ei runoilla ravintola Pannuhuoneella Heli Laaksosen
suomentamalla nimellä Runopuulaaki vaan Poetry Slamina. Slamilla houkutellaan yliopiston kansainvälisiä opiskelijoita Savilahden kampukselta moottoritien ali
keskustaan ja sitä tietä paikallisen kulttuurin pariin.
Ääntä opiskelijoiden
haalareista irtoaa, se on kuultu kaduilla, kentillä ja kapakoissa pitkin syyskauden
aloitusta. Kaupunkiin juurtuminen on toinen juttu. Kansainvälistä taidetta,
joka kuuluu esimerkiksi Kanttilan kulttuurikeskuksen kehittämissuunitelmaan, on
tarjolla niukasti verrattuna viimeiset vaalit voittaneeseen sysisavolaisuuteen.
Juhlavuoden
lehdistötiedotteen on laatinut bloggari, kriitikko ja toimittaja Aino-Maria
Savolainen.
Perinteikäs kirjallisuustapahtuma Kirjakantti järjestetään 13.–18.11.2023 teemalla Suo rauha!
Lehdistötiedote 2004. |
– Uutuutena on yhteistyö kansainvälisten luontodokumenttielokuvien ja -tekijöiden sekä vuoden aikana maaseutualueilla järjestettävien sanataide- ja kirjallisuustyöpajojen kanssa. Ohjelmasta nousevat esiin muun muassa luontosuhde sekä turvallisuuteen ja rauhaan liittyvät teemat, taiteellinen johtaja Sari Siltavuori kertoo.
Perinteiseen tapaan yleisö pääsee nauttimaan kirjailijahaastatteluista ja -tapahtumista, seminaareista, kirjallisuusklubeista ja työpajoista. Lisäksi kaupunginkirjastolla järjestetään lapsiperheille suunnattu Kirja Astuu Ulos Kansistaan (KAUK) -elämystila sekä juhlanäyttely. Juhlaviikon aikana julkistetaan myös tämän vuoden Savonia-palkintoehdokkaat. Tapahtumiin on vapaa pääsy!
Kirjailijavieraina nähdään muun muassa Janne Saarikivi, Maria Turtschaninoff, Jenni Räinä, Karoliina Niskanen ja Johanna Venho.
Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
Sari Siltavuori puh. 040-8655665 email tahtiaani@gmail.com
Tutustu ohjelmaan täällä: https://kirjakantti.fi/ohjelma/
Savon Sanomien jälkijuttu 7. syyskuuta 2004. |
Kuopion karsijat vas. Perttu Puranen, Marjo Heiskanen, juontaja Solja Krapu, Riikka Viinikanoja, Virpi Polvi, Riitta Salke ja Tuomo Tuomainen. |
Jyväskyläinen Perttu
Puranen haki lavarunouden SM-kisan finaalipaikan Kuopiosta, kun Keski-Suomessa
ei järjestetä karsintoja tänä vuonna. Ainoana ilman paperia esiintynyt Puranen
on jyväskyläinen runoaktiivi ja kirjoittaa parhaillaan pro gradua lavarunoudesta
tutkija Juri Joensuun ohjauksessa.
Perttu Puranen. |
Ruotsin ja Suomen
lavarunomestarin Kravun kokemuksella runopuulaakin järjestelyihin saatiin kaksi
tarkennusta. Kansainvälisillä Poetry Slam -säännöillä kisailtaessa savolaisen
Runokukon tarjoamia alku- eli ripapuheita ei sallita, vaan ajanotto alkaa
runoilijan ensimmäisestä sanasta.
Ja toiseksi: esiintyjälle ei ilmoiteta
kolmen minuutin aikarajan täyttymisestä, vaan tuomaripisteiden jakamisen
jälkeen niin, että 10 sekunnin ylityksestä ei menetä pisteitä, mutta sen
jälkeen jokaisesta 10 sekunnista tippuu 0,5 pistettä.
Näin saamme nauttia häiriöttä
runoilijan tulkinnasta loppuun asti. Toisaalta kova perussääntö kolahti
Kuopiossa ensikertalaiseen Virpi Polveen, jonka runo venähti liki neliminuuttiseksi.
Pisteistä olisi hävinnyt peräti neljä, mutta huojistimme tappion kahdeksi, mikä
kuitenkin tarkoitti sitä, ettei toiselle kierroksella ollut mahdollisuuksia.
Tuomareina pisteitä jakoivat Sara
Aunola, Pauli Kallio, Noora Rita, Anne Ruotsalainen sekä tuomaripari Terttu
Niiranen ja Maire Tajakka.
Runopuulaaki löysi yleisönsä Kuopion pääkirjaston yläkerrassa. |
Runoilijan on saatava palkka työstään, todettiin jo ensimmäisen Yhdysvalloista järjestetyn Poetry Slamin säännöissä. Tällä kertaa Kuopiossa, aivan kuten useimmiten, esiintyjät saivat tyytyä palkintokirjoihin. Tampereella SM-puulaakin järjestäjät ovat luvanneet korvata finalistien matkakuluja.
Karsintapuulaakin jälkeen
runojaan esittivät Seija Hämäläinen, Jukka Kervinen, Leena Raveikko, Anne
Ruotsalainen ja Riitta Salke.
Kuopion seuraavat runopuulaakit
järjestetään pääkirjastossa lokakuussa ja kirjallisuustapahtuma Kirjakantissa
marraskuussa.
SM-karsinnan tulokset
arvotussa esiintymisjärjestyksessä:
Riikka Viinikanoja 25,1 ja 24,2
Marjo Heiskanen 25,6, 25,4 ja 26,0
Riitta Salke 25,0 ja 24,4
Tuomo Tuomainen 24,6
Virpi Polvi 23,2
Perttu Puranen 27,3, 27,4 ja
28,5
Tampereella lavarunouden SM-finaalia 2023 on järjestämässä vuoden 2013 Kuopion SM-finalisti Mari Laaksonen (oik.). |
Lavarunouden SM-kisan Kuopion aluekarsinta runoillaan
kaupunginkirjastossa 9. elokuuta klo 17.00-19.00. Järjestäjinä
Runokukko, pääkirjasto, Solja Krapu ja Jukka Kervinen.
Toinen Kuopion Runopuulaaki pelataan kirjallisuustapahtuma Kirjakantissa
torstaina 16. marraskuuta Pannuhuoneella (Kauppakatu 25) klo 19.00 alkaen.
Lavarunouden SM-finaalin 2023 järjestää tamperelainen Viitapiiri.
Loppukilpailu runoillaan 9. syyskuuta Tampereen Työväen Teatterissa. Tampereella
runoilija Mari Laaksosen mukaan Viitapiiri voi tarjota kilpailijoille
majoituksen, ”mutta runoilija matkakuluja toivotaan korvattavaksi lähettävän
tahon puolesta”.
Runoilijan synttäreitä juhlitaan jälleen Kuopiossa. Aleksandr Puškinin Valkeisenlammen rannan patsaalla, joka täyttää 37 vuotta, runoillaan keskiviikkona 7. kesäkuuta 2023 klo 18.00 alkaen.
Rintakuvansa ikäisenä kuolleen Pusselin (6.6.1779–10.2.1837) synttäreiden
ohjelmassa ovat tutut piknikeväät: kalakukkoa viinissä, vapaata seurustelua,
dialogirunon harjoitukset, toinen tulkinta Solja Kravun runosta ”Oodi
Minnoille” ja esikoisrunoilija Mohamed Ahmed Haji Omarin runoja.
Dialogirunoa ”Toivoaksemme häiritsemme” harjoittelevat kirjailijat Marjo
Heiskanen ja Jouni Tossavainen. Runon ensiesitys on
Musiikkikeskuksessa 20. kesäkuuta.
Kuopiolainen kirjailija ja lavarunomestari Solja Krapu tulkitsi
runonsa Minna Canthin patsaalla 25. toukokuuta ja Puškinin patsaalla kuulemme
toisen version.
Mohamed Ahmed Haji Omar on somalialaistaustainen mutta Suomessa pitkään
asunut kirjoittaja, joka on opiskellut Jyväskylän yliopistossa. Jo ennen esikoisteostaan
The Poet of Whom the Heavens Cry = Runoilija jonka tähden taivaat itkee
(Basam Books 2022) hän on julkaissut muutamia omakustanteita suomeksi.
Mohamedin uusi Savon maakuntaruno on mukana Mikko Innasen
soitannollis-lyyrisessä eepoksessa Maakuntauudistus (Aviador 2020).
Runonlaulujamit ke 1.2.2023 klo 18.00-19.45 Rikhardinkadun kirjasto, Kirjatorni 2. krs, Rikhardinkatu 3. Helsinki, Tervetuloa laulamaan yhdessä runolaulua. Runolaulu on vanhaa ns. kalevalamittaa viljelevää laulukulttuuria. Opit uusia sävelmiä, ja pääset halutessasi myös esilaulamaan. |
Dosentti Venla Sykäri on suullisen runouden tutkimukseen erikoistunut folkloristi, jonka runomuotoisten lajien ja rekistereiden estetiikkaa ja kompositiota tarkastelevaa kolmivuotista hanketta rahoitti Koneen Säätiö (2020–2023).
Sykäri on väitellyt
Helsingin yliopistossa Kreetalla toteutetun pitkäjaksoisen kenttätyön pohjalta
(Sykäri 2011) ja hän on folkloristiikan dosentti Helsingin yliopistossa.
Kilpalaulu on
Sykärin mukaan runolaulun laji, joka
tunnetaan kautta historian varsin monista kulttuureista. Kilpalaulua esiintyy
joko rituaalisissa konteksteissa, kuten häissä, erityisissä
kilpalaulutapahtumissa, tai spontaanisti laulajien välillä, ja yhtä lailla
muinaisislantilaisessa runoudessa 1200-luvulta, 1800-luvun kalevalamittaisessa
runossa kuin 2010-luvun freestyle-rap nuorisokulttuurissa.
Kenttätyönsä
aikana Kreetalla monet haastateltavat viittasivat yhä kilpalaulutilanteen
dynamiikkaan, vaikka esityksessä tämä toteutuu siellä enää vain harvoin.
Kreetalla kilpalaulutilanteita pidettiin merkittävinä seuraavista syistä:
1) yleisön kannalta tunnelman kohottajana, jännityksen luojana. Vaikka
laulajilla ei olisi ollut tarvetta kilpailla, saattoi yleisö kannustaa heitä kilpa-asetelmaan;
2) laulajien kannalta kilpatilanteen tuoman paineen koettiin lisäävän
sanavalmiutta, kielellistä luovuutta ja esiintymiskestävyyttä.
Vaikka
kilpalauluun olennaisesti liittyvän improvisoinnin osalta Kreetalla usein
todettiin, ettei runojen tekninen ja sisällöllinen ”taso” ollut
improvisoiduissa säkeissä yhtä hyvä kuin muissa oloissa syntyneiden runojen,
arvostettiin paineen alla syntynyttä kekseliäisyyttä ja tilannekontekstiin
liittyvää assosiaatio- ja sanavalmiutta.
Kilpalaulun
kilpailuasetelman, nopean rytmin ja esiintymispaine kehittävät sekä
ilmaisutaitoa että pitkällä tähtäimellä myös tuloksia. Todellisesta tai näennäisestä vastakkainasettelusta
huolimatta kilpalaulu ennen kaikkea lujittaa yhteisöä ja luo yhteisöllisyyttä
sekä kilpakumppanien että laulajien ja yleisön välille.
Tutkimuksissaan
suomenkielisestä nykykilpalaulannasta Sykäri ei ole vielä käyttänyt esimerkkeinä
runopuulaakeja tai poetryjameja vaan lähinnä kokemuksiaan freestyle-rapin battle-kilpailuista.