Välikausiraportti lavarunouden ystäville

Kun sivustolla on edelleen kävijöitä usempi sata kuukaudessa, lyhyt välikausiraportti vielä tälle vuodelle lienee tarpeen, vaikka varsinaisia uutisia ei ole raportoida asti.

Oulun Muusajuhlat ja pj. Tuomo Heikkinen perustanee SM-finaaliaan varten oman blogin, jossa seurataan karsintakisojen aikatauluja, järjestelyjä ja listataan loppukisaan saapujat. Runokukon blogi taas linkittää Ouluun sekä seuraa muuta esittävän runouden toimintaa kuten tähänkin asti.

Ensi vuodelle Kuopioon on luvassa uudenlainen runoleikki koko Suomen kansalle, ja Kirjakantissa syyskuun alussa slämmätään ilmeisesti periaatteella Mestarit areenalla.

Syksyn mittaan kulttuuriyhdistys Kiila uuden puheenjohtajansa Ville Ropposen kautta on ollut kiinnostunut slamien järjestämisestä toimintaansa kehittelevällä kulttuuriklubilla. Helsingissä Kiila hakee järjestelyihin yhteistyötä runoyhdistys Nihil Interitin kanssa.

Helsingissä on syksyllä järjestetty myös yhdet ilmeisen epäonnistuneet slamit niin vähälukuisten runoilijoiden kuin yleisönkin suhteen. Paikallisen runoilijan mukaan epäonnistumiseen oli yksinkertainen syy: säännöt vedettiin hatusta.

Tässäkin blogissa on mainittu, että ainakin ensislameissa kannattaisi kokeilla ihan yksinkertaisten perussääntöjen noudattamista. Jos joku ei löydä niitä tämän sivun oikeasta laidasta, niin ottakaa yhteyttä Runokukkoon tai kommentoikaa alalaidan palkista.

Nyt mietin, pitäisikö Facebookiin perustaa ryhmä Slamin ystävät?

Runon Ystävät täytti 10 vuotta Joensuussa

Rakkaudesta runoon Joensuussa on toiminut kymmenen vuotta Runon Ystävät ry, joka järjesti lauantaina Lausuntoja lausunnasta -juhlaseminaarin. Lähes täydessä Carelicum-salissa kuultiin alustukset mm. lausuntaiteilija Anna-Liisa Alangolta, arkkitehti Jouni Töyrylältä, näyttelijä Kaija Pakariselta ja Suomen Lausujain Liiton varapuheenjohtajalta Helka-Maria Kinnuselta. Karjalaisen arvostelu lavarunoilija Ilkka Tahvanaisen Corvus-illasta löytyy täältä.

Ilkka Tahvanainen esittää Hollon runoja

Vuoden 2006 Poetry slamin SM-finaalin kakkonen Ilkka Tahvanainen on koonnut runoillan, jossa hän esittää Anselm Hollon tekstejä.

JOTAKIN SELLAISTA KUIN YMPYRÄ

Runoja Anselm Hollon teoksesta Corvus

Esiintyjä Ilkka Tahvanainen

Ohjaus Juhani Joensuu

Digitaalinen kuvapinta Andy Pilke

Animaatio Pekka Pesonen

Musiikilliset otteet Philip Glass: Opening ja Facades

Ensi-ilta 1.11 klo 19, Teatteri Monttu, Niskakatu 16 A

II esitys 2.11 klo 18

******************************

Anselm Hollo (s. 1934) on asunut Yhdysvalloissa vuodesta 1966 lähtien. Hän on opettanut luovaa kirjoittamista ja kääntämistä useissa yliopistoissa. Anselm Hollo on julkaissut englanniksi lukuisia runokokoelmia ja englannintanut suomalaista kirjallisuutta mm. Haavikkoa ja Saarikoskea.

Hollolle on myönnetty palkintoja runoista ja käännöstöistä. Hänen kokoelmansa Corvus ilmestyi suomeksi vuonna 2002. www.cyberpoems.com/abtans-h.html

Kai Nieminen (s. 1950) on runoilija ja japanilaisen kirjallisuuden kääntäjä. Hän on julkaissut lähes 20 runokokoelmaa. Hänelle on myönnetty kirjallisuuspalkintoja sekä käännöstöistä että runoista. Kai Niemisen isä on runoilija ja kiinalaisen kirjallisuuden suomentaja Pertti Nieminen.

http://city.porvoo.fi/maakuntakirjailijat

Ilkka Tahvanainen (s. 1968) on joensuulainen opettaja. Tahvanainen kirjoittamaa runoutta on julkaistu antologioissa ja lehdissä. Tahvanainen voitti valtakunnallisen omien tekstien esittämiskilpailun pääpalkinnon v. 2004. Poetry Slam Suomen Mestaruus –kisoissa hän sijoittui toiseksi syyskuussa vuonna 2006. Tahvanaisen mielestä runolla voi lisätä kaupunkilaisten viihtyvyyttä esimerkiksi.

Juhani Joensuu (s. 1955) Pieksämäellä asuva ohjaaja ja käsikirjoittaja. On ohjannut ihmisiä ja nukkeja. On kirjoittanut mm. radioon ja televisioon. Hakee itseensä maailman ymmärrystä korkean ja matalan kulttuurin risteyksistä.

Andy Pilke (s. 1964) on joensuulainen monimediatyöläinen. Hän on työskennellyt sekä opettajana ammattikorkeakoulussa että monissa viestintätuotannoissa. Erityisalana hänellä on digitaalinen kuvankäsittely ja ilmaisu. Pitää runoja kirjallisuuden ja ajattelun hienoistuneimpana muotona.

Pekka Pesonen on joensuulainen medianomi-opiskelija, jonka erityisenä mielenkiintona on valokuvaus ja erilaiset animaatiotekniikat. Hän opettaa myös Varkaudessa kuvataidekoululla mediataiteenryhmää. On tehnyt animaatiota aiemmin perinteiseen tyyliin liikuttamalla ja valokuvaamalla. Flash-animaatiossa hän on ensikertalainen ja lopputulos syntyi yrityksen ja erehdyksen kautta.

Oulun loppukisa lauantaina 30.8.2008

Oulun puolesta Paavo J. Heinonen soitteli, että ensi vuoden SM-finaali järjestetään lauantaina 30.8. niin että voittaja ehtii esiintymään vielä seuraavana viikonloppuna Kuopion Kirjakanttiin.

Vuoden 2008 SM-finaali Oulussa

Keskellä runoilija Tuomo Heikkinen, oik. Paavo J. Heinonen ja kirjailija Jarmo Stoori, joka hoitaa oululaista kirjakahvilaa Nisperoa, josta kuva.

Poetry slamin SM-finaali järjestetään ensi syksynä Oulussa ja vuonna 2009 Kotkassa.

Ensi vuoden finaalin järjestää oululainen kirjoittajayhdistys Huutomerkki Oulun Muusajuhlat -kaupunkifestivaalin yhteydessä.

Huutomerkin puheenjohtajana on toiminut vuodesta 2003 lähtien runoilija Tuomo Heikkinen, joka sijoittui viidenneksi vuoden 2003 slamfinaalissa. Tuomon yhteystiedot ovat: tuomo.heikkinen@runoilijat.net ja puh. 050 - 347 4470.

"Kokeilemisen arvoinen juttu"

"Lavarunous on ehdottomasti kokeilemisen arvoinen juttu kirjoittajan tiellä. Se on toki tietyllä tavallaan täysin oma lajinsa, mutta erittäin mielenkiintoinen sellainen. Luovuutensa valtamerellä kannattaa pulikoida ja purjehtia kaikilla mahdollisilla tavoilla ja kaikissa mahdollisissa sopukoissa. Liikkumisesta, etsimisestä, näkemisestä, kuulemisesta, luopumisesta ja uuteen heittäytymisestä syntyy lisää luovuutta, ja seikkailun sävyt ja syvyys ovat taattuja. Paikalleen ei sovi jäädä, sillä luovuus on liikettä ja uusia tuulahduksia. Ja mikä tärkeintä; luovuus on sisäisen lapsen leikkiä ja leikki puolestaan ei ole vakavaa. Luomisen iloa!" (Sari Mäki-Penttilä blogissaan 10.9.2007)

"Ääni kielenä on kielten välinen"

Runoilija Jonimatti Joutsijärvi miettii blogissaan, miten Kuopion Äänirunouden seminaari liittyi (ääni)runouteen? Joutsijärven mukaan: "Ääni kielenä on kielten välinen, ja osittain ne ylittävä, osittain kielten ulkopuolinen. Sen yhteys hengitykseen ja keholliseen olemiseen värähtelyjen kautta on tärkeää. Ihminen voi kuunnella myös suurilla luillaan, ja luuttomalla tilalla luiden ympärillä ja alla." Myös slameissa on runoiltu pelkän äänen varassa, mutta ei vielä Suomessa.