Monday, October 19, 2020

Runopuulaakin SM-finaali 2020 peruttu

 "Koronatilanteen vuoksi on vaikea nähdä, että kilpailua voitaisiin syksyllä 2020 Jyväskylässä turvallisesti järjestää. Toisin sanoen Sm-finaalia ei kilpailla 28.11. kuten aikaisemmin suunnniteltiin", tiedottaa runoilija Mari Laaksonen Jyväskylästä, jossa loppukilpailu piti runoilla.

"Kilpailun luonteesta johtuen yhdistys on päättänyt, ettei kilpailua järjestetä myöskäään digitaalisesti tai suljetuin ovin. (Toisaalta kilpailun järjestäminen edellyttäisi paitsi itse tilaisuuden järjestämistä, kilpailijoiden matkustamista ympäri Suomea sekä mahdollista majoittamista Talolla.)"

"Aluekarsinnat järjestettiin tänä vuonna Helsingissä, Lahdessa, Kotkassa, Turussa sekä Espoossa. (Tampere ja Kuopio ovat suunnitelleet karsintojen järjestämistä. Rovaniemi, Joensuu ja Jyväskylä ilmoittaneet välivuodesta.) Näiden viiden kilpailijan kannalta olisi tietysti hienoa, jos olisi mahdollista sopia heidän mahdollisesta osallistumisestaan esim. vuoden 2021 finaaliin sikäli kuin se on kisan järjestäjän puolesta mahdollista. (Olen joka tapauksessa yhteydessä aluekarsintojen voittajiin asian vuoksi.)" 

Wednesday, September 23, 2020

Kuopion karsinta runoillaan Kirjakantissa

Lavaraunouden SM-kisan Kuopion karsinnan 2019 juonsi Olavi Rytkönen (vas.) ja voitti kirjailija Solja Krapu.

Lavarunouden SM-kisan Kuopion karsinta runoillaan ravintola Maljassa (Kauppakatu 29) lauantaina 21. marraskuuta klo 18.00 alkaen. Järjestäjänä on kirjallisuustapahtuma Kirjakantti, ja ilmoittautumisia ottaa vastaan runokukko Olavi Rytkönen:

olavi@rytkonen.net 040 5620836.

Karsinnan jälkeen esiintyy hallitseva Suomen mestari, kirjailija Solja Krapu.

Wednesday, September 9, 2020

Säännöt, ja finaali Jyväskylässä 28.11.2020

 Vuoden 2020 lavarunouden SM-kisan viralliset säännöt ovat:

1. Runoilija ilmoittautuu joko etukäteen järjestäjille tai paikan päällä puoli tuntia ennen runoilujen alkua, mikäli vapaita kisailupaikkoja on vielä jäljellä.
2. Runoilija esittää vain omia runojaan.
3. Esityksen kesto on rajattu kolmeen minuuttiin. Ajanotto alkaa runoilijan runon ensimmäisestä sanasta. Ajan päättyminen ilmoitetaan, ja ajan ylityksestä rangaistaan aina 0,5 pistettä kultakin alkavalta kymmeneltä sekunnilta. Tuomarit antavat pisteet jotka he olisivat antaneet muutenkin ja pisteidenlaskija vähentää seuraavan kaavan mukaisesti pisteitä kokonaistuloksesta riippuen ajanylityksen kestosta.
3:00:01 - 3:10 -0.5 pistettä
3:10:01 - 3:20 -1.0 pistettä
3:20:01 - 3:30 -1.5 pistettä
4. Mikrofonin, tekstipaperin, puhelimen, ipadin tai muun vastaavan laitteen, josta runo(t) luetaan, lisäksi muun rekvisiitan tai musiikin käyttö ei ole sallittua.
5. Ensimmäisellä kierroksella runoilijoiden esiintymisjärjestys arvotaan. Arvonta suoritetaan julkisesti tilaisuuden alussa.
6. Kilpailun tuomaristoon kuuluu viisi yleisön edustajaa. Raadin viisi yleisöjäsentä valitsee järjestäjä ennen kilpailun alkua vapaaehtoiseksi ilmoittautuneiden, puolueettomien ja arvostelukykyisten kansalaisten joukosta.
7. Yleisöraati jakaa pisteet asteikolla 1,0‒10,0 niin, että 10 on paras. Ylin ja alin arvostelu jätetään pois ja kolmen keskimmäisen pisteet lasketaan yhteen. Tasapisteiden sattuessa ensimmäisellä kierroksella otetaan molemmat/kaikki tasapisteet saaneet kisailijat semifinaalikierrokselle mukaan. Semifinaali kierroksella toimitaan samalla tavoin. Mikäli finaalikierroksellakin sattuu tulemaan tasapisteet, kuullaan kisailijoilta vielä yhdet ekstrarunot.
8. Toiselle kierrokselle pääsee puolet runoilijoista, joista ensimmäisenä esiintyy vähiten pisteitä saanut. Mikäli kisailijoita ei ole ensimmäisellä kerralla tasalukua, otetaan jatkoon puolet kisailijoista siten, että luku pyöristetään ylöspäin. Jos kisailijoita on ensimmäisellä kierroksella esimerkiksi 11 henkeä, otetaan semifinaalikierrokselle tällöin 6 henkilöä. Toisella ja kolmannella kierroksella ei lasketa mukaan edellisten kierrosten pisteitä.
9. Karsintojen kolmannella kierroksella runoilee kolme kilpailijaa (paitsi tasapistetilanteessa), joista voittajan valitsee sama tuomaristo.
10. Karsinnan voittaja edustaa omaa aluettaan SM-finaalissa, joka vuonna 2020 järjestetään lauantaina 28.11.2020 Jyväskylässä.

Monday, April 27, 2020

Tutkittua tietoa nuorten lavarunoudesta

Minttumaaria Villanen
runoili jatkoon
ensimmäisestä Nuorten
puulaakista Kuopiosaa
2015.
Tähän päivään mennessä parasta tutkittua tietoa lavarunoudesta löytyy valtakunnallisesti toimivan Lukukeskeskuksen Mun runo -hankkeen loppuraportista, joka jatkaa siitä mitä aloiteltiin savolaisten opettajien kanssa Kuopiossa Nuorten I puulaakissa 2015 ja 2016, sekä 2017.
"Lasten ja nuorten laskevasta lukumotivaatiosta ovat 2000-luvulla todistaneet PISA-tulokset, media ja koulutusammattilaiset. Samalla nuorten aikuisten keskuudessa on alkanut kukoistaa runouden laji, joka edellyttää vahvaa kirjoitus-, luku-, esiintymis- ja kuuntelutaitoja. Lajin nimi on lavarunous.
Lukukeskus etsii jatkuvasti uusia tapoja vahvistaa ja tukea nuorten lukutaitoa ja -intoa. Lavarunous sisältää niin kirjoittamisen, lukemisen ja keskittyneen kuuntelemisen elementit, ja sillä nähtiin potentiaalia sekä luku- että kirjoitustaitoa kuin myös itseilmaisua tukevana välineenä. Lavarunoustyöpajoja päätettiin kokeilla osana lukion äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta. Koneen Säätiön kolmivuotisen tutkimusapurahan turvin tämä tulikin mahdolliseksi joulukuussa 2017.

Hanke toteutettiin vuosien 2018-2020 aikana järjestämällä 50 työpajaa lukioissa, sanataideryhmissä ja Helsingin Diakonissalaitoksen Vamos-ryhmissä. Käytännön opetustilanteita seurasi FM Riina Kontkanen, opetusmetodia tutki monikielisissä ryhmissä FM Johanna Raimi ja hankkeen asiantuntijaksi pyydettiin FT Merja Kauppista. Runoilijat Aura Nurmi ja Juho Kuusi kehittivät opetuksen ja ohjasivat ryhmiä.
Lavarunouden tiimoilta myös Runokukko-duo
teki kouluvierailuja 2000-luvulla. Kuva
Aurinkorinteen koululta Kuopiosta 2008.
Noin kolmevuotisen hankkeen aikana tavoitettiin suoraan 2000 nuorta.
Työpajojen lisäksi nuorille luotiin mahdollisuuksia harrastaa runoutta myös vapaa-ajalla. Aura Nurmi ja Juho Kuusi järjestivät nuorten runoklubitilaisuuksia eri puolella Suomea, joista osa on jäänyt paikkakunnalla pysyväksi toiminnaksi. Lisäksi lavarunoudesta käytiin puhumassa useissa opetus- ja kirjastohenkilöille järjestetyissä koulutustilaisuuksissa. Kokonaisuudessaan hanke tavoittikin yli 4000 ihmistä.
Työpajojen vaikutuksia seurattiin jo hankkeen aikana ja 200 työpajoihin osallistunutta pääkaupunkiseudun lukiolaista vastasi työpajojen vaikutuksia selvittäneeseen kyselyyn. Sen keskeisiä tuloksia ovat työpajojen pohjalta syntynyt kiinnostus lavarunouden tekemistä kohtaan (31% vastaajista), kiinnostus lavarunotapahtumassa vierailuun (40% vastaajista) ja toive luovan kirjoittamisen lisäämisestä lukio-opetukseen (47 % vastaajista). Kyselyn toteutti hankkeen tutkija, FM Riina Kontkanen."

Friday, April 24, 2020

Akatemian leikit jatkuvat iltaan asti


Maksoin juuri Nuoren Voiman tilauksen. Jäsenetuna netti vei tililtä 25 euroa, mikä on vähän silloin, kun kirjaston lehtilukusaliin ei pääse. Ei se silti estä tarkistamasta, mitä rahalla saa; tuorein numerohan tipahti postilaatikosta tällä viikolla.


Heti kannessa mainitaan sana ”lavaruno”, joten Runopuulaakin kannalta vaikuttaa lupaavalta, ehkä jopa rohkealta avaukselta. ”Simsalabim!” huutaa pääkirjoituskin magian avauksen perään, mutta selaan kiihkein sormin reaalitodellisuutta.
Pakko pysähtyä jo kuutossivulla, koska turkulainen Hanna Storm esitellään uuden julkaisusarjan ”Uusi Viikon runoilija” kirjoittajana. Kuten myös riihimäkeläinen Aleksi Wilenius kahden helsinkiläisen lisäksi. Puoli ja puoli, lähes tasapuolista periferiasta päin katsottuna.
Vihdoin Maaria Ylikangas pääsee esittelemään Lavarunoakatemiaa neljällätoista sivulla, joista selviää, ettei lavarunoutta ole missään muualla kuin Helsingissä. Vai pitäisikö lavarunouden sijasta – tai lisäksi – puhua esittävästä runoudesta tai peräti mediasensitiivisestä runoilusta, johon nettisarja ”Uusi Viikon runoilijakin” viittaa?
Nuoren Voiman toisen päätoimittajan jutusta ”Luokkahuoneena lava” selviää, että Lavarunoakatemiassakin on kyse helsinkiläisten sisäisestä välienselvittelystä. Kun Taideyliopistoon perustettiin neljän professorin maisteriohjelma lähes yhtä monelle kirjoittajalle, osa lahjakkuuksista jäi tietysti pihalle. Helsinki Poetry Connectionin lavarunoaktiivi Hanna Rentolan sanoin:
Kuulin kirjamessukeskustelun, jossa Saila Susiluoto ja Jusa Peltoniemi keskustelivat uudesta linjasta. Jompikumpi heistä sanoi, että tämä on vain ”harvoille ja valituille”. Kun linjaa esiteltiin, se tuntui tosi elitistiseltä.
Elitismiä vastaan HPC:n aktiivit perustivat siis Lavarunoakatemian. Tietysti akatemian, tosin sen jälkeen kilpaileva akatemia Taideyliopisto on nimettävä instituutioksi. Instituutioksi instituution paikalle1 Lavarunoakatemiakin ilmeisesti tähtää, koska leikkisänä vitsinäkin akatemia-sana tyydyttänee vain Helsingin yliopiston tuottamaa Matti Klingen kopiota.
Jutun ainoa Helsingin ulkopuoliseen todellisuuteen viittaava lause on porilaislähtöisen lavarunoilijan Jussi Kiovan kommentti:
Kun Stadissa oli viimeksi Poetry Slamin SM-kisat, niin näin esiintyjiä muualta Suomesta. Eräs osallistuja koki vasta silloin näkevänsä, mitä lavarunous voi olla. Se oli mahtavaa. Olisi hienoa törmäyttää näitä skenejä enemmän.
Olisipa todella hienoa, jos valtakunnallisesti toimiva järjestö Nuoren Voiman Liitto, joka kustantaa Nuorta Voimaa, törmäyttäisi nettirunoilijoiden lisäksi myös muita kuin uusmaalaisia kirjoittajia. Kirjoittajia lehdessä ei esitellä, minkä luulisi olevan nuoren voiman esille saamisen perustyötä, mutta tuoreimman numeron kirjoittajista en minä eikä netti tunnista muita kuin Tampereen yliopistossa journalismia opiskelevan toimittajan Tuukka Tuomasjukan sekä jyväskyläläiset akatemiatyöläiset Riikka Ala-Hakulan ja Taija Roihan muualta kuin pääkaupunkiseudulta.
Onko niin, että kirjoittajia – tai siis tutkijoita – ei ole kuin kolmessa yliopistokaupungissa? Vai eikö toimitus etsi uutta aktiivisesti muualta kuin yliopistoista ja Uudeltamaalta?
Ainakin viiteapparaatin näpertelyyn käytetyn ajan voisi käyttää johonkin muuhun. Nyt yritetään vain olla akateemisia, kun 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alkuvuosina Nuori Voima oli akateeminen. Tänä päivänä tuon runousakatemian paikan on ottanut Tuli & Savu, joten Vapaavuoren valtakunnan pioneeri-Pravda voisi käyttää aikansa muuhun kuin akateemisiin helmasynteihin.
Jos juttu on silkkoa sisältä, ei tätäkään puolessa tunnissa kyhättyä turinaa kirjaluettelo pelasta.
1 ”Lavarunous epäilemättä on onnistunut hyvin tarjoamalla vapaita alustoja kenen vain tulla, jolloin aktiivit eivät niinkään anna ääntä muille kuin luovat tilanteita, joissa erilaiset ihmiset voisivat käyttää ääntään.” [HannaKuusela kuitenkin arvelee, että institutionalisoituminen synnyttää eroja. ”Avointen yhteisöjen suurimpia haasteita on, miten pysyä avoimena ja vaalia tasavertaisuuden ideaalia, silloin kun joillekin tekijöille alkaa kasautua muita enemmän taitoa, mainetta ja kunniaa. Anti-elitismiä ja anti-institutionaalisuutta on vaikea pitää yllä suosion kasvaessa, ja jossain vaiheessa niistä voi olla pakko luopua. Silloin pohdittavaksi tulee, miten jatkaa eteenpäin instituutiona.” (Nuori Voima 2/2002, 19)



Monday, March 16, 2020

Esittävän runouden podcast: Säkeen yli

Uudessa Säkeen yli -podcastissa toimittaja, lavarunoilija Veera Miljan vieraana on esiintyviä runoilijoita.
Jokainen jakso on sekä henkilökuva että keskustelu, jossa nousevat esille taiteenlajille ominaiset teemat slam-kisoista runoilijan kehollisuuteen ja menestyksenhalusta haavoittuvaisuuteen. 
Ensimmäisessä jaksossa on vieraana kaksinkertainen lavararunouden mestari Juho Kuusi. Seuraava jakso ilmestyy 30.3. 
Säkeen yli on Nuoren Voiman ja Helsinki Poetry Connectionin Suomen Kulttuurirahaston tuella yhteistyössä tekemä podcast. 

Tuesday, February 25, 2020

Loppukilpailu Jyväskylässä 19. syyskuuta 2020

Mari Laaksonen.
Kuva: Vesa Lahti.

Vuoden 2020 lavarunouden SM-kisaa koordinoi ja asioissa helppii runoilija Mari Laaksonen sekä Keski-Suomen kirjailijat ry. Myös loppukilpailu sanaillaan Keski-Suomessa, tarkemmin sanoen Jyväskylän Bar Vakiopaineessa lauantaina 19. syyskuuta 2020.

Tähän mennessä itsensä ovat tehneet tunnetuiksi seuraavat karsinnat: 

HELSINKI Esikarsinnat 3.3.2020 sekä 7.4.2020. (Helsingin aluefinaali 5.5.2020) Tenho Restobar. Yhteyshenkilö : Harri Hertell. Ennakkoilmoittautumiset : harri.hertell@gmail.com

MIKKELI 8.4.2020 klo 19 Mikkelin Teatteri-klubi. Yhteyshenkilö Kirsi Häkkinen / Mikkelin Kirjoittajat ry. Ennakkoilmoittautumiset : mikkelinkirjoittajat@gmail.com.

ESPOO 14.5.2020 Iso Omena Kirjasto / Omppu Open Mic.
Yhteyshenkilö Elina Pulli. Ennakkoilmoittautumiset : pulinaelli@gmail.com (otsikkoon : Poetry Slam Espoo 14.5.) 

JYVÄSKYLÄ 6.5.2020 Bar Vakiopaine.
Yhteyshenkilö Mari Laaksonen. Ennakkoilmoittautumiset poetryslam.suomi@gmail.com.

TAMPERE Karsinnat 20.5.2020 Ravintola Telakka. Yhteyshenkilö Venla Moisala. Ennakkoilmoittautumiset : viitapiiri@gmail.com

JOENSUU 9.7.2020 Taidekeskus Ahjo / Pop-katu-festivaali. 
Yhteyshenkilö Henna Pitkänen. Ennakkoilmoittautumiset : popkatu.sanataidepop@gmail.com

Näiden lisäksi ainakin Lahteen, Turkuun, Riihimäelle, Kajaaniin ja Rovaniemelle [edit 3.3.2020] on tulossa Poetry Slamin aluekarsinta.