Slam-antologian toisen painoksen esipuhe

JOHDANNOKSI

Suomeksi Poetry slameja on runoiltu pian kymmenen vuotta. Kymmeniä ja kymmeniä runoilijoita on nähty ja kuultu myös Suomen mestaruuskilpailujen finaaleissa ja satoja ja satoja runoilijoita on osallistunut lavarunouden SM-karsintoihin eri puolilla maata ja erilaisilla kielillä. Tähän antologiaan on koottu lähes kaikki vuoden 2009 SM-slameissa esitetyt runot.

Tuskin monta muuta dokumenttia löytyy siitä, mitä Suomen kansa runoili vuonna 2009. Viime vuonna vastaavaa kartoitusta haettiin kirjallisuustapahtuma Kirjakantin nettisivulla, jossa etsittiin Suomen suomalaisinta runoa. Vastauksia löytyy kokoelmasta suomi suomalaisille suomi (ntamo 2008), johon valikoitui noin kolmasosa lähetetyistä teksteistä.

Suomen ensimmäiseksi Poetry slamin eli lavarunouden mestariksi saatiin Helsingin Juhlaviikoilla 2001 kuopiolainen Tero Ipatti. Hänen seuraajiaan ovat aikajärjestyksessä Tarja Ruippo Kuopiosta, Juha Mäkinen Jyväskylästä, tamperelaiset Maria Siironen ja Anna Turunen, tuplamestari Jouko Saksio Oulusta ja Kari Raineranta Tampereelta. Kun Tero Ipatti ei päässyt mukaan, slammestareiden mestariksi runoili ensimmäisen SM-kisan kakkonen Heli Laaksonen voittajien kohdatessa toisensa Kuopiossa syyskuussa 2008. Tänä vuonna Kotkassa järjestetyssä finaalissa yleisön joukosta valittu tuomaristo sai voittajaksi siilinjärveläisen Ilkka Markkulan.

Kotkan loppukilpailua varten runoiltiin seitsemän karsintaa eri puolilla Suomea. Ravintola Yellarin kellariin saapui 17 runoilijaa klo 19.00 mennessä lauantaina 29.8.2009. Esiintymisjärjestyksen onnettarena arpoi runoilija Silja Järventausta, ja ”esirunoilijana” Anja Erämaja tavoitti yleisönsä niin hyvin, että hän olisi selviytynyt varsinaisen kisan toiselle kierrokselle 25,1 pisteellä. Salin täyttäneen yleisön joukosta valittuun tuomaristoon kuuluivat kotkalaiset Sirpa Juonola, Maritta Tinkanen ja Viola Toikka, Pauli Kettunen Vantaalta ja Joonas Äyräväinen Helsingistä.

Runoilijoiden saamat pisteet ensimmäiselle kierrokselle arvotussa esiintymisjärjestyksessä:

Juho Nieminen, Helsinki 22,9
Putte Heimonen, Helsinki 21,4
Visa Kuha, Lahti 24,2
Riina Särkilahti, Kuopio 22,6
Pentti Koljonen, Tampere 24,5 ja 24,9
Aaro Koskela, Kotka 22,1
Kari Arminen, Kotka 25,1 ja 24,2
Leena Raveikko, Kuopio 25,9 ja 24,8
Kari Miettunen, Oulu 24,9, 25,7 ja 26,3
Lealiisa Kantola, Lahti 24,0
Ilkka Markkula, Kuopio 26,5, 27,3 ja 28,1
Ville Vanhala, Kotka 24,6 ja 25,6
Juha-Pekka Kilpiö, Jyväskylä 21,0
Mari Kanervaniemi, Lahti 24,2
Pasi Nurmikumpu, Oulu 24,8 ja 24,4
Erkka Mykkänen, Helsinki 25,6 ja 25,5
Eeva-Kaarina Sarastamo, Oulu 25,3 ja 24,4

Ensimmäisen kierroksen yhteenlaskettujen pisteiden perusteella joukkuekisan voiton jakoivat Kuopio ja Oulu 75 pisteellä.

Poetry slamin tähän mennessä parhaaksi suomennokseksi Heli Laaksonen keksi runopuulaakin. Laaksonen on mukana myös suomalaisten puulaakien ensimmäisessä dokumentissa Parhaat lavarunot. Johdatus Poetry slamiin, osa 1 (Like 2003), jonka toimitti savontaja Olavi Rytkönen. Johdatuksen jälkeistä slamhistoriaa kartoittaa blogi www.runokukko.blogspot.com ja www.facebook.com/group.php?gid=44377982575.

Olavi Rytkösen ja kirjailija Jouni Tossavaisen duo Runokukko on juontanut tähän astiset SM-finaalit, mutta ilman kymmeniä ellei satoja runouden ystäviä, yhdistyksiä ja järjestäjiä tähänkään asti ei olisi päästy. Runoilijalta – eli runojalkojen tanssittajille – toiselle kiertävän Runonjalat-palkinnon lahjoitti Savon Sanomat, ja Noora Tarkiaisen suunnittelema teos ojennettiin ensimmäisenä Maria Siiroselle Turun kirjamessuilla vuonna 2004. Muina jatkuvasti ystävällisinä yhteistyöläisinä on muistettava ainakin Grand Slam de Poésie Bobignystä, Erkki Lappalainen Tukholmasta, Helsinki Poetry Jam, Huutomerkki Oulusta, Ihoteollisuus ja Muuntaja Tampereelta, Juha Mäkinen Jyväskylästä, Kiila, Kirja kerrallaan, Lahden Runomaraton, Like, Lumooja, M. A. Castrénin seura, Nihil Interit, NVL, Petri Pietiläinen Kotkasta, Runon Ystävät Joensuusta, Solja Krapu Uumajasta ja Vestäjät Kuopiosta.

Kaikkien edellisten lisäksi muidenkin kirjoittajayhdistysten ja -yhteisöjen apua ja neuvoja tarvitaan, kun YLE Radio Suomi järjestää SM-karsinnat ja 10. finaalin vuonna 2010. Suomen Kulttuurirahaston Pohjois-Savon rahaston vuonna 2004 myöntämän 6 000 euron apurahan jälkeen Yleisradion päätös yhdeksän runolähetyksen toimittamisesta on merkittävin yksittäinen tukityö kotimaisten slamien kehittämisessä.

YLEn Runopuulakissa runoillaan maakuntaradioiden suorissa noin tunnin mittaisissa lähetyksissä. Kahdeksan karsinnan jälkeen loppukilpailu kuullaan elokuuussa Helsingistä. Aiemmin suoraa runolähetystä on kokeiltu Radio Savon Mikkimestari-kisassa vuonna 2002. Burts Cafeen karsintaan ilmoittautui 45 runoilijaa, joista Kuopion torilavalla järjestettyyn loppukisaan karsittiin kymmenen. Myös Radio Helsinki oli mukana ensimmäisen SM-kisan esikarsinnassa Juttutuvan finaaliin vuonna 2001. Näissä radiokarsinnoissa verkkoyhteyksiä ei ollut käytettävissä, mutta keväällä 2010 puulaakiin ilmoittautuminen voi tapahtua netissä julkaistulla runolla, äänirunolla tai runovideolla ja tekstit, haastattelut ja videot löytyvät YLEn nettisivuilta.

Vuoden 2010 slameista tiedetään sekin, että neljäntenä suomalaisena Ilkka Markkula on mukana Ranskan Bobignyn MM-slameissa. Lisäksi Oulussa runoillaan maailman ensimmäinen Ugripuulaaki. Suomalais-ugrilaisten kirjailijoiden XI kongressissa (26.8.—28.8.2010) on mukana mahdollisimman monta 24 ugrikielestä, ja ntamo julkaisee Ugripuulaakin runoista kolmikielisen antologian M. A. Castrénin seuran tuella. Esimakua tästä puulaakista saatiin Castrénin seuran Sukukansapäivien Finno-Ugric Poetry Slamissa lokakuussa 2009. Unkarin, Viron ja Suomen runoilijoiden kisassa voittajaksi runoili Jürgen Rooste Tallinnasta.

Tämän teoksen toimittamisesta sovittiin Puijon tornissa syyskuun alussa 2008. Valikoiman ensipainos päivättiin Juttutupaan Helsingin SM-karsinnan jälkeisenä päivänä 28.8.2009 klo 14.00. Kun kirja piti saada jakoon seuraavana päivänä Kotkan finaalissa, mukaan ehti seitsemän Helsingin karsinnan 10 runoilijasta. Nyt heitä on kahdeksan. Toisen tulemisen äärellä

Kuopion Lönnrotinkadulla ja Helsingin Tark’ampujankadulla 3.11.2009

Jouni Tossavainen

Leevi Lehto

"Slam! 2009" -antologian runoilijoiden esittelyt

Ntamon Slam! 2009 -antologian toisessa painoksessa on mukana uusia runoja, toinen esipuhe, kaksi uutta runoilijaa ja runoilijoiden esittelyt:

”Anne Ruotsalainen on 42-vuotias kuopiolainen runoilija. Luodakseen runoja hän tarvitsee ristiriitoja, kuin myös mahdollisuuden hiljentyä. Joten runoilu, joka on alkanut vuonna 2008, on voinut edelleen jatkua.”

Antiolla: ”Yhdistän teksteissäni nykyrunoutta ja räppiä. Rytmillä on tärkeä sija teksteissäni, se hahmottaa sisällön jännitteitä ja saa runon elämään lausuttaessa. Tarinoita enemmän olen kiinnostunut väkevien hetkien tallentamisesta ja yhtenäisen mielikuvamaailman rakentamisesta. Toistuvia teemoja ovat yksilön ja yhteisön suhde sekä todellisuuden hajoaminen. Mitä tämä "vapaus" on ja miltä maailman sisälmykset näyttävät. www.myspace.com/antiolla.

Antti Kinnunen: "antti on ihan tavallinen ihminen ulkoavaruudesta."

Eeva Holma: ”Hei, olen haukiputaalainen runoilija, entinen kielten lehtori. Opiskellut myös yliopistossa kirjallisuutta ja puheoppia. Olen lausunut noin 500 kertaa erilaisissa julkisissa tilaisuuksissa. Minä olen julkaissut kaksi runokirjaa, viime vuonna Henkosia haiku-tankalangoin, joka sai Möllärimestarikilpailussa kunniamaininnan ja tänä kesänä julkaisin Savisivalluksia, jossa on myös kuvia keraamikkataiteestani.”

Eeva Lampela: ”Olen Lahtelainen musiikkipedagogi ja kirjoittanut runoja 8 vuoden ajan.

Olen julkaissut muutaman runon taannoin – ainoastaan sivustolla www.lahtisoundspoetry.blogspot.com. Runoja on tullut esitettyä parin viimeisen vuoden aikana myös Lahden Taidepanimon performanssiklubilla ja Lahden taidepanimon Runopanimo-tapahtumassa, Lahden kirjamessuilla hieman epävirallisesti ohjelmasta poiketen, Taidegalleria Sinnessä Pia Backströmin näyttelynavajaisissa Helsingissä sekä Lahden Poetry slam -joukkueen kannustusillassa Pitkä-pubissa taannoin. Muutamalla keikalla on ollut äänitaustana kanteleimprovisaatiota (kantelisti Noora Laiho).”

”Eeva-Kaarina Sarastamo, runoja kirjoittava lausuntataiteilija, on syntyisin Rovaniemeltä! Runoja hän on kirjoittanut ja esittänyt lähes koko ikänsä! Omia runojaan hän on esittänyt vasta pari vuotta! Poetry slam -kilpailut innoittivat! Harrastanut runoteatteria ja esittänyt runoja lukemattomissa tilaisuuksissa.”

Erkka Mykkänen: "Olen syntynyt vuonna 1988 ja kasvanut Pohjois-Savossa. Opiskelen Helsingissä kotimaista kirjallisuutta. Lisäksi kirjoitan runokritiikkejä ja runoilen. En järin pidä lukemisesta. Runobloggaan ystäväni kanssa päivittäin osoitteessa http://eulijaparkka.blogspot.com."

”Harri Hertell (s.1985) on kulttuurituotannon opiskelija ja lavarunoustapahtumien järjestäjä Helsingistä. Hän harrastaa kalastamista ja vanhojen kotimaisten 7” keräilyä.”

”Harri Holtinkoski (Synt. 1975, Oulu) on Kouvolasta kotoisin oleva runoilija, joka on julkaissut neljä kirjaa. Viimeisin Tilapäisolosuhdemuutosilmoitusvelvollinen ilmestyi talvella 2009. Esiintymisten ja kirjojen lisäksi hän on järjestänyt viisi runonäyttelyä. Harri on intohimoinen runokirjojen keräilijä. Verkosta nuori mies löytyy osoitteesta: http://users.kymp.net/harriholtinkoski”

Helena Numminen: ”Muutettuani Helsingistä Kotkaan muutama vuosi sitten hämmästyin runoilun harrastusta täällä. Oli säännöllisesti kokoontuva runoklubi ja vielä runokaraokekin. Lääninkirjailijamme oli siloitellut portaat mataliksi, niin että jokainen halukas uskalsi tulla estradille huikkasemaan syvimmät tuntonsa ilmoille. Siinä imussa sytyin runolle minäkin, joka muuten olin kirjoittanut pelkkää proosaa. Kirjailijasivuni löytyvät osoitteesta: www.helenanumminen.wordpress.com”

Helka Peuhkuri: ”Luotonvalvoja/kassapäällikkö, eläkeläinen, Lahti.”

”Ilkka Markkula (s. 1954) on koulutukseltaan biologi ja työskentelee Savonia-ammattikorkeakoulussa anatomian ja fysiologian opettajana. Runojen lisäksi hän on kirjoitellut tietokirjallisuutta ja muutaman novellin. Toistaiseksi merkittävimpänä työnään hän pitää käsikirjoitusta kaksiosaiseen historia-aiheiseen sarjakuvaan Punainen ratsumies/Vierailla siivillä (omakustanne 2007 ja 2008). Pöytälaatikosta löytyy runojen suomennoksia ja sarjakuvaa myös itse piirrettynä.”

Jarkko Sairanen: ”Runoja ja novelleja kirjoittava miespuolinen olio. Pitää musiikista. Paljon. Toivoo kaikkea hyvää kaikille :)”

"Juha-Pekka Kilpiö kirjoittaa Jyväskylässä paperit kesken."

”Juho Nieminen on Espoossa syntynyt ja Espoossa asuva joutsenolainen. Hänen kirjoituksiaan voi lukea osoitteessa: Aukea.net.”

Jukka Hacklin: ”Lahtelainen 47 v. harrastajakirjoittelija, joka kirjoitti runoja muutaman vuoden ajan 2000-luvun vaihteessa Helsingissä asuessaan.”

Jukka Kervinen: ”vähäeleisten elokuvien tekijä ja maanviljelijän poika runnilta.”

”Jyrki Heikkinen on kuopiolainen runoilija ja sarjakuvataiteilija.”

Kari Juhani: "Yleensä kaikkien rakastama, aina silloin tällöin joidenkin vihaama, sympaattisen synkkä runoilija Kotkasta. Kuvaa runoissaan lähes aina elämän varjopuolia. Harvoin, sekin on mahdollista, kallistuu valoisalle puolelle."

”Kari Miettunen on oululainen kulttuuriantropologi, muusikko, runoilija ja pensas, muutoin ihan tavallinen leo tolstoi. Hän on julkaissut yhden runokirjan Toin tuliaisiksi afrikkalaista naurua, lisäksi hänen runojaan ja muita kaunokirjallisia tuotoksia on julkaistu useissa kulttuuri- ja sanomalehdissä, verkkojulkaisuissa sekä antologioissa. Miettunen kirjoittaa runoja mm. siksi, koska runojen kautta on hyvä nauraa sille, että ihminen on yksilönä selittämätön ja lopulta tavoittamaton olento.”

”Lealiisa Kantola on lahtelainen sanataiteilija ja sanataideohjaaja. Hän on myös 2009 vuonna toimintansa aloittaneen Lahti Sounds Poetry -ryhmän perustajajäsen (www.lahtisoundspoetry.blogspot.com). Kirjoitan niin paljon kaikenlaista (runoja, biisejä, kolumneja, näytelmiä, tarinoita, dramatisointeja eri yhteyksiin mm. konsertteihin) että olen alkanut käyttää tuota sanataiteilija nimitystä.Yhdistän myös sanaa poikkitaiteellisesti eri taidemuotojen kanssa.”

Leena Raveikko: ”Olen savolaista verenperimää mukanani kantava sanatyöläinen, harrastuksekseni kirjoittava vapaa-ajan puutarhuri. Slämit antavat riemastuttavan rakosen puhua ääneen runojani, joita kirjoittelen sinnetänne, osan kansien väliinkin.”

”Maarit Hanhivaara, syntynyt 1966, on pohjoisesta etelään muuttanut tulisielu, joka asuu nykyään Lapinjärvellä Itä-Uudellamaalla. Osallistui ensimmäistä kertaa grand slam karsintaan Lahdessa, jossa seurailee Päijät-Hämeen lausujia. Esitetyt runot omasta julkaisemattomasta kokelmasta Muotokuvia , 2007. Harrastelijakirjoittanut useita pieniä kokelmia omaksi ja ystäviensä iloksi, mutta ei julkaissut.”

Mari Kanervaniemi on lahtelaisten nuorten Draamapajan työvalmentaja ja Lahti Sounds Poetry –ryhmän jäsen. Sanataiteilija Lealiisa Kantolan kanssa hän esiintyy Runosika&Sananjalka-duona.

Marja Hakola: ”Olen helsinkiläinen vapaa toimittaja ja tiedottaja. Runojen maailmaan löysin tieni lausuntaharrastuksen kautta. Runo herää eloon, kun sen tulkitsee ääneen, viestinä ihmiseltä ihmiselle. Itse kirjoitan runoja harvoin mutta harkiten. Amerikka-aiheiset proosarunoni syntyivät tarpeesta kertoa ääneen kipeitä kokemuksia. Kirjoitin ne alunperin englanniksi, ja käänsin runot Lahden Slam-keikkaa varten.”

”Matti Riikonen viisikymmenissään on mikkeliläislähtöinen äikänope, joka nykyään harmittelee vain sitä, että tää ikä sekä toi kirjallisuudenasiantuntija ammatti uhkaavat nitistää miussa mahollisesti muhivan luovuuven ja aetouvven.”

”Onerva Vartiainen on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri. Kaunokirjallinen tuotanto alkoi novelleilla (mm. Parnasso). Nuorisoromaanien jälkeen hän oli pitkään WSOY:n yritystalouden ja hallinnon oppi- ja tietokirjatyöryhmän jäsen. Viimeisin kirja Valo pimeässä on hyvä on romaani sota-ajan lapsuudesta. Harrastaa nyt eläkeläisenä bailatinoa ja italian opiskelua.

”Pali Pekkarinen, vanhempi lyyrikko (s. 1944), asuu Mikkelissä.

Vaikutteita kaihtava, on onnistunut minimoimaan kaiken turhan tuotannossaan

ja elämässään.”

Pasi Nurmikumpu: ” Olen taiteiden moniottelija. Painin ja juoksen maalaamisen, valokuvaamisen ja kirjoittamisen maailmassa. Musiikki on vienyt miestä myös useaan suuntaan. Vaikutteita olen saanut surrealisteilta, impressionisteilta, dada-ryhmältä ja progen soittajilta. Luovin näiden välimaastossa.”

Putte Heimonen: "Putte on kirjoittanut runoja syksystä 2008. Inspiraatio teksteihin, löytyi hänen sankareidensa kirjoituksista ja erään kauniin hengettären kohtaamisesta. Nyt julkaistavat runot kertovat mm. henkisestä kasvusta, rakkaudesta ja sen ilmentymistä.”

Riina Särkilahti, 24, asuu Kuopiossa ja runoili toiseksi Oulun SM-finaalissa vuonna 2008. Kesäkuussa 2009 hän edusti Suomea lavarunouden MM-kilpailuissa Ranskan Bobignyssä ja selviytyi välieriin.

”Seija Hämäläinen, Kuopio. Monitoiminen iltaruskon akka. Kaksi runokirjaa (kolmas tulossa) ja kaksi levyä. Mielestäni runoilu on ajattelemista, joka väkisinkin avartaa ymmärrystä itseä, ihmisiä ja elämän ilmiöitä kohtaan. Tervetuloa vierailemaan runosivuillani www.tuomiranta.net”

”Sinikka Rouhiainen on kotkalainen psykologi ja eläkkeellä. Kuvataiteiden ja nykytanssin ohella hän on harrastanut kirjoittamista ja vuosi sitten osallistui ensimmäistä kertaa poetry slam -mittelöihin. Kirjoittaminen on tullut yhä merkittävämmäksi ja varsinkin paneutuminen runoihin.”

Tarja Heikkinen: ”Kainuun kuusten keskeltä sisunsa ammentava pieni ja pirun sisukas kolmen lapsen äiti, jonka sielua runous ruokkii. Elämä on suuri runo, jonka sana minä olen.”

Tiina Poutanen: ”Olen keski-ikäinen kuvataiteilija Tampereelta ja harrastan kirjoittamista, myös suullisesti.”

Tuomas Ahonen: ”nurkkakuntaisten intertekstuaalisten laatikkorunojen vihaaja. suunnat ovat oikeat. ai mitkä suunnat? kokeillaan vaikkapa kahta, ilman suuntaa. Tuomas Ahonen - mies nimeltä Eero.”

”Ville Vanhala: Olen 44-vuotias toimittaja, sienestäjä ja kultaisen noutajan päivähoitaja Pyhtäältä. Olen julkaissut viime vuosituhannella kaksi runokokoelmaa ja kaksi romaania, joista kukaan ei tiedä mitään. En usko, että intoudun tällä vuosituhannella yhtä huikeisiin suorituksiin. Kirjoittaminen tuo minulle ansion, mutta mielestäni sitä täytyy tehdä myös muulla tavoin kuin rahaa vastaan. Sen takia siis yhä runoja, omaksi ja toivottavasti myös muiden iloksi.”

”Visa "vinku" Kuha syntynyt 1971. pätkähommissa luolamiehenä. ääntelee myös Fleshdance ja This is Sirius -orkestereissa. diggailee vanhoja brittipyöriä ja yöelämää.”

Ilkka Markkulan runoja antologiasta "Slam! 2009"

Siilinjärveläinen Ilkka Markkula esiintyi Leevi Lehdon Ääniklubilla Kuopiossa 5.9. voitettuaan viikkoa aikaisemmin Poetry slamin Suomen mestaruuden Kotkassa.

Primavera

Ojanpenkalla itkupiiskojen rivi

vilukissoja niissä kiipeilemässä

Pari hyyppää hoipertelee sivutuuleen

räntäkuuro tulee suoraan, vaakasuoraan

ja läimii naamaan märillä rukkasillaan

Missä ne ovat, Botticellin neidot?

Harsovaatteet, appelsiinipuut?

Ei vivaldit viihdy näillä lakeuksilla

Hintriikin surumarssi soimaan, jumalauta

keuhkotautisen harmoonin tämmäyksellä

Elämänpettymys

Kilvaten kohotin oksani valoon

ylenin tukkipuun luokkaan jaloon

tuli Yhtiön miehet ja kylkeen rautaa

sirkkeli parkui, pian olin lautaa

tapulista timpurin tuomiolle:

seinään, vai ruoteiksi ullakolle?

Tekivät kopin, ja reikäpenkin,

jokuhan aina saa tehtävän senkin.

Yksi on lohtu, sen saat nyt kuulla:

kehnompi virka on paperipuulla.

Kovakuoriaisen lento

Kovin työläästi kulki koppiainen

jo päättyvän näytti sen vaellus mainen.

Joka koiven päässä

nivelikkäässä

roikkui sinnikäs muurahainen.

Mutta elukkaparka, onneas kiitä!

Kulki luonnonystävä ohitse siitä.

Koppiaisen hän keksi

uhanalaiseksi.

”Eikö einettä muutakin murkuille riitä?”

”Niin on, ei vetele moinen peli.”

Hän poloisen poimi ja puhdisteli,

irti nyhdettyään

joka pihtipään

sai ilokseen huomata: uhri eli.

Kiitos ja ylistys: siivilleen

se nousi ja pörisi korkeuteen

kunnes lintu – voi ei!

nappas ja vei.

Se tulee, mikä on tullakseen.

Huimapyörä

Vauhtipyöränä kierrossa huimassa

masiinahuoneen jyskeessä tuimassa

kierroslukua laskematonta:

montako kymmentä, tuhatta, sataa?

Tahtoisin kiitää tangentin rataa

murtaa tien ylös ahtaasta ruumasta

hetkeksi juopua lentoni huumasta

paikkaasi tyydy, akselin vanki.

”Liikettä!” tuuppaa kiertokanki.

Muistopuhe

Iso sinisenkiiltävä kärpänen makaa

takapihan kiveyksellä.

Se kuoli eilen illalla, ja tunnustan osuuteni.

Nyt on varhainen aamu, ja hautajaisväkeä

on alkanut tulla jo,

keltiäispesästä on lähdetty oikein porukalla

ja hontelosäärinen lukki

vaikuttaa hermostuneelta.

Kohta se varmaan rykäisee

ja vilkaisee paperiinsa

”Kallis ystävä, Necrophilus carnivorus,

raadosta olet sinä tullut…”

(Kirjailija Leevi Lehdon ntamo-kustantamon antologiaa "Slam! 2009" myy kustantamo Kirja kerrallaan, Mannerheimintie 22-24, 00100 Helsinki, kirja@lasipalatsi.fi, puh. +358-(0)9-612-7798, fax +358-(0)9-6126-5715). EUR 17,37. Online: www.lulu.com EUR 11,27 + postikulut.)