Lavarunoitoimijat kokoontuvat Annikin festareilla

 Ilmoittautuminen Lavarunotoimijoiden valtakunnallisen verkoston tapaamiseen

Aika: pe 10.6.2022  
Paikka: Kulttuuritalo Laikku, Keskustori 4, 33100 Tampere

Tampereen lavaruno- ja kirjoittajayhdistys Viitapiiri ry, Taiteen edistämiskeskus ja Annikin runofestivaali kutsuvat koolle Lavarunoilijoiden valtakunnallisen verkoston perjantaina 10.6.2022! Tapaamisen voi kätevästi liittää osaksi villiä runofestivaaliviikkoa, joka huipentuu Annikin runofestivaaliin lauantaina 11.6.2022.

Ohjelma:

Perjantai 10.6.

14:00-16:45 Tapaaminen ja kahvit tarjolla Kulttuuritalo Laikun luentosalissa, kuulumisten vaihtoa ja keskustelua
Aiheita:
- Poetry Slamin SM-kisat ja niiden järjestämisvastuu tulevaisuudessa
- Verkoston yhteistyö lavarunotapahtumien tiedottamisessa ja mahdolliset yhteistuotannot
- Muut esille nousevat asiat  

16:45-18:30 Omakustanteinen ruokailu ravintola Muusassa (Satakunnankatu 10, 33100 Tampere, https://olympiakortteli.fi/muusa/), ruokatilaus tehdään etukäteen ilmoittautumisen yhteydessä, vaihtoehdot alla.

18:30-20:00 Esikoisrunoilija tavattavissa -tilaisuus Kulttuuritalo Laikun Kulttuurikahvilassa

20:00->         Jatkot ravintola Bar Prince Hamletissa (Tampereen Teatterin kivijalka: Hämeenkatu 14 https://princehamlet.fi/ 
Tarjoukset verkoston jäsenille tiskiltä koodisanalla VIITAPIIRI:
- Hanatuotteet - 10 %
- Viinipullot - 5 €

Lauantai 11.6.  

11:00–22:00  Annikin runofestivaali: https://annikinrunofestivaali.net/ 

Mikäli haluat jäädä seuraavaksi päiväksi Annikin runofestivaalille, Annikin runofestivaali tarjoaa alennuslipun 15e (normaalihinta 25e) verkoston tapaamiseen osallistujille.  

Lisäksi Simo Ollila järjestää lavarunotoimijoille oman “festivaalihuoneiston” lauantaipäivän ajaksi asunnossaan Annikilla.

 

Toisen Runokantin esiintyjät 26.4.2022

Kuopion kaupunginkirjaston kuvassa toisen Runokantin esiintyjät 24. huhtikuuta 2022: Kirsi-Marja Myöhänen, Merja Taskinen, Ilkka Markkula, Seija Hämäläinen ja Pirkko Pelkonen. Takarivi oik. Seppo Kuronen, Esko Lovén, Marjo Heiskanen ja Jouni Tossavainen. Kuvasta puuttuu Raimo Turjanmäki.

Mestari Seija Hämäläinen Runokantin vieraana

Toisen Runokantin vieraana on lavarunouden mestari Seija Hämäläinen. Kuva: Olavi Rytkönen.

Runokantti-klubille Kuopion pääkirjastoon kokoonnutaan toisen kerran tiistaina 26. huhtikuuta klo 17.00. Klubin teemana on lavarunous.

Ilkka Markkula
oli ensimmäisen 
Runokantin vieras.

Runoilijavieraana on lavarunouden Suomen mestari vuodelta 2011, Seija Hämäläinen. Seija esittää omia runojaan ja kertoo niiden taustoista sekä siitä, mitä lavarunous esittävän taiteen muotona hänelle merkitsee.

Ensimmäisen Runokantin haastattelijana toimi Olavi Rytkönen, ja toisen juontaa Runokukko-duon toinen pää Jouni Tossavainen.

Runoilijavieraan osuuden jälkeen klubeilla lava ja mikrofoni on vapaa, eli Avoin mikki kutsuu esittämään omia runoja paikalle saapuneelle live-yleisölle. Jo etukäteen ovat ilmoittautuneet Leena Raveikko, Raimo Turjanmäki, Kirsi-Marja Myöhänen, Marjo Heiskanen, Seppo Kuronen ja Esko Lovén.

Runokantin
Avoimen mikin
ensimmäinen
esiintyjä.

Raveikolla on ollut yhteisiä runojuttuja Seijan kanssa,.Turjanmäki esittää Apollinairen runon ”Mirabeaun silta” ranskaksi ja Aale Tynnin suomennoksena teoksesta Tuhat laulujen vuotta. Myöhänen sekä esittää että näyttää runoihinsa liittyviä akvarelleja. Heiskaselta saamme maistiaisia syksyllä ilmestyvästä runokokoelmasta. Kuronen on säveltänyt Hämäläisen runoja lauluiksi ja hänen sovituksensa Eino Leinon Terve Ukraina! -runosta voi kuunnella täältä. Lovén tunnetaan kuopiolaisena aforistikkona ja lavarunoaktiivina.

Runokantti tarjoaa elävää runoutta kirjastossa, siellä missä sanat muutenkin viihtyvät!

Runokantti-klubi on osa Kuopion kaupunginkirjaston 150-vuotisjuhlaa.

Ensimmäisessä Runokantissa esiintyi myös kuopiolainen 
kirjailija Jyrki Heikkinen. Vas. Olavi Rytkönen.

Vapaa pääsy.

Runokantti on 150-vuotiaan kirjaston runoklubi

 "Runokantti tarjoaa elävää runoutta kirjastossa, siellä missä sanat muutenkin viihtyvät.

Ensimmäiselle elävän runouden klubille Kuopion pääkirjaston ylälavan ääreen kokoonnutaan maanantaina 21. maaliskuuta klo 17. Klubin teemana on lavarunous.

Runoilijavieraana avausklubilla on lavarunouden Suomen mestari vuodelta 2009, Ilkka Markkula. Ilkka esittää omia runojaan ja kertoo niiden taustoista sekä mitä lavarunous esittävän taiteen muotona hänelle merkitsee.

Haastattelijana ja illan juontajana toimii Olavi Rytkönen lavarunouteen erikoistuneesta Runokukosta.

Runoilijavieraan osuuden jälkeen klubeilla lava ja mikrofoni on vapaa, eli Open Mic kutsuu esittämään omia runoja paikalle saapuneelle live-yleisölle.

Runokantti-klubi on osa Kuopion kaupunginkirjaston 150-vuotisjuhlaa.
Vapaa pääsy.

Tulethan paikalle vain terveenä. Suosittelemme maskin käyttöä."

PS

Seuraava Runokantti-klubi on 26.4., jolloin runoilijavieraana on toinen kuopiolainen lavarunomestari Seija Hämäläinen. Tämän illan isännöi Runokukon Jouni Tossavainen.

Syyskyyn 1. päivänä Runokantti suuntaa Nilsiään, missä vieraana on sekä Suomen että Ruotsin lavarunomestari Solja Krapu. Tämän illan isännöi myös Suomen mestaruuden voittanut Jukka Kervinen.

 

Lavarunous, mitä se on?

”Lavarunous on runouden kentän omaehtoinen laji, joka voidaan määritellä suulliseksi ja esittäväksi runoudeksi. Se voidaan käsittää myös laajemmin kulttuuriksi, joka rakentuu runouden lisäksi siihen kiinteästi liittyvän yhteisöllisen ja aktiivisen tapahtumatoiminnan kautta. Sen keskeisin kokemisen tilanne on aikasidonnainen esitys ts. performanssi, jonka tapahtumiseen vaikuttavat hetken lisäksi tapahtumisen paikka sekä paikkaan kokoontuneet ihmiset ja joka ei ole toisinnettavissa jatkossa vastaavalla tavalla. Esityksen keskeisin lähtökohta on itse kirjoitettu teksti, jonka varaan esitykset muodostuvat esimerkiksi Poetry slam-, Open mic- ja Poetry jam-tapahtumissa. Lavarunouden lähitaiteiksi voidaan luokitella runonluenta, Stand up-komiikka, rap-lyriikka/Rap battle, runonlausunta, runolaulu, äänirunous, musiikki ja teatteri.”

Jyväskylän yliopiston pro gradussa Autenttisuus kotimaisessa lavarunoudessa (2021) Johanna Santala tarkentaa lavarunouden määritelmää, esityksellisyyttä lavarunoudessa sekä autenttisuuden rakentumista lavarunoudessa. Santalan tavoitteenani on ollut sanoittaa aiemmin kotimaassa vähäisesti tutkittua lavarunousilmiötä sekä selvittää mitä autenttisuus kotimaisen lavarunouden piirissä oikeastaan tarkoittaa ja kuinka se koetaan ammatillisen runoilijuuden näkökulmasta.

”Tätä on tutkittu haastattelututkimuksena, johon on haastateltu kahdeksaa 26–63 -vuotiasta henkilöä, joilla on ammatillista kokemusta lavarunoudesta 5–34 vuotta. Autenttisuuden rakentumista analysoin tutkimusaineistokeskeisesti ja teorialähtöisesti tuoden näkökulmia tutkittaviin aiheisiin esitystutkimuksesta, rap- ja hiphop-tutkimuksesta sekä autenttisuuden etiikasta. Tutkimuksessa tuon esiin sekä kiinnekohtia teoriaan, että lavarunokentän tämän hetkistä tilaa ja moniäänisyyttä. Tutkijana olen pyrkinyt asettumaan objektiivisen tarkkailijan ja sanoittajan asemaan, mutta ihmislähtöiseen kirjallisuudentutkimukseen väistämättä liittyy myös subjektiivisuutta, jota pyrin tutkimusprosessin aikana kriittisesti havainnoimaan ja kyseenalaistamaan. Tutkimukseni vuoropuhelee, tarkastelee ja osin syventää Maikki Heijalan (2014) Kotimaisen 2010-luvun lavarunouden kentillä ja laidoilla – havainnointeja lavarunouden teoriasta, arvoista ja keinoista, Pro Gradu tutkielmaa. Heijalan tutkimus on ollut toistaiseksi ainoa kotimainen tieteellinen tutkimus lavarunoudesta. Tutkimukseni jatkaa tätä tieteellistä keskustelua ja osoittaa, että lavarunous kirjallisuutena ja kulttuurina tarjoaa hyvin monipuolisesti erilaisia tutkimuskysymyksiä ja tutkimuksen lähtökohtia erilaisin tutkimusmenetelmin lähestyttäväksi.”

Runoilta päätti Kirjakantin 2021

Kirjakantin Runopuulaakin parhaat pisteet runoili Kaari, jonka kaverina viimeisellä kierroksella runoili mestari Jukka Kervinen. Kuva: Olavi Rytkönen.

Turun ja Helsingin kirjamessuilla kävi koronakato, mutta savolaisen kirjallisuustapahtuman Kirjakantin päättänyt Runopuulaaki keräsi enemmän yleisöä kuin viime vuonna.

Ville Kumpulainen uusi viime vuotisen
kolmannen sijansa. Vas. Olavi Rytkönen.

Runoilemalla livahtaa varsin harvoin Savonia-palkinnon ehdokkaaksi, jotka julkistetaan Kirjakantissa, mutta ravintola Maljan Viinibaarissa nähtiin aivan uusia runouden ystäviä, ja ilahduttavan moni Kirjakantissa esiintyneistä kirjailijoistakin pääsi tutustumaan ensimmäisen kerran runouden esittämiseen kansainvälisillä Poetry Slam -säännöillä.  

Yleisön joukosta paikan päällä valittuun tuomaristoon lupautuivat Tuija Miettinen, tuomariparit Heidi ja Serafina Jaatinen, Birgitta ja Petri Kangasperko, Arja Korhonen ja Aino-Maria Savolainen sekä Jyri Vuorisalo

Matti Kauppinen.

.

Runoilijoiden esiintymisjärjestyksen onnettarena arpoi kirjailija Maria Peura. Nollarunoilijana testasin Kuopion Luonnontieteellisen museon remontin valmistumiseen tilatun runon alkua. Painautuminen yleisöä vasten onnistui 25,6 pisteen verran.

Runopuulaakin juonsi Runokukko-duon puhuvampi pää Olavi Rytkönen, ja vielä puulaakin jälkeen ilmaantui useampi kirjoittaja esiintymään omien runojensa kanssa. Yleisön kannustuksesta päätellen ensi vuonna on hyvä olla mukana vaikka itse kisassa, jonka kaikki osallistujat saivat kirjapalkinnon, parhaat kaksi.

Puulaakin jälkeen runoili
myös Kaisla Pirkkalainen.

Tulokset esiintymisjärjestyksessä

Kaari (nimimerkki) 24,3, 25,0 ja 26,6

Ville Kumpulainen 23,7 ja 24,4

Jukka Kervinen 25,1, 24,5 ja 26,0

Miska Räsänen 23,7

Matti Kauppinen 24,5 ja 24,2.

SM-kilpailun 2022 järjestäjää etsitään

Lavarunotoimijoiden valtakunnallinen verkosto kokoontui Turussa lauantaina 13.11.2021. Runoilija ja Runoviikko-festivaalin tuottajan Juha Kulmalan muiston mukaan paikalle saapui edustajia ainakin seuraavista yhteisöistä ja yhdistyksistä. Sana "ainakin" siksi, että monilla on yhteyksiä useampiinkin yhteisöihin ja paikkakuntiin. 

Simo Ollila, Annikin Tähti ry / Annikin Runofestivaali (Tampere)

Kirsi-Marja Moberg, Juho Kuusi, Helsinki Poetry Connection ry 

Hanna Rentola, Petri Tähtinen, Rosanna Fellman, Kirjan talo - Bokens hus ry (Turku) 

Johanna Santala, Lahden runomaraton ry 

Juha Rautio, Nihil Interit Ry (Helsinki) 

Tomi Voronin, POEM ry (Mänttä-Vilppula) 

Juha Kulmala, Ainhoa González, Sampo Sihvola, Runoviikko ry / Runoviikko-festivaali (Turku) 

Kalle Talonen, TkuÖpenMIc (Turku) 

Venla Moisala, Viitapiiri ry / Venlan runoillat (Tampere) sekä 

Taiken edustaja Anna Elina Isoaro 

Tapahtumien järjestäjille mennyt vuosi-puolitoista on ollut vaikeaa, mutta moni oli myös kokeillut nettitapahtumien järjestämistä ja todennut sen toimivaksi, joskin vuorovaikutuksen osalta uudenlaista ajattelua vaativaksi toimintatavaksi. Todettiin myös, että jonkin tason videointi ja livestriimaus on tullut jäädäkseen tapahtumatuotantoihin. Vinkkejä mm. osaavista ja kohtuuhintaisista striimaajista voisi jakaa lähialueiden kesken. 

SM-kisan tilanne epäselvä 

 ”Oltiin yhtä mieltä siitä, että kilpailua pitää jatkaa ja että sen sujuvuuden takaamiseksi järjestelyvastuu tulisi sopia vähintään kolmeksi vuodeksi eteenpäin. Loppukilpailun kierrättäminen eri paikkakunnilla todettiin hyväksi. Kilpailijoiden matkakustannuksista pitää myös saada selkeä sopimus kaikkien osakilpailuja järjestävien kesken. Seuraavan (2022) kilpailun järjestelyistä päätettiin kysyä koko verkostolta sekä edellisen, peruuntuneen (2020) loppukilpailun järjestäjältä. 

Kukaan läsnä olleista ei suoralta kädeltä ilmoittautunut ottamaan vetovastuuta näiden perusasioiden organisoinnista, mutta Nihil Interit valtakunnallisena järjestönä suostui tekemään asiaa pohjustavan info- ja kyselykirjeen koko lavarunotoimijoiden verkostolle ja muille Poetry Slam -kilpailua järjestäneille. Kun päätettiin kokeilla uutta Discord-keskustelualustaa, tämäkin kirje ja keskustelu siirtyy toivottavasti sinne.”

 Lavarunopalkinto 

 ”Ideasta keskusteltiin ja mietittiin erilaisia palkitsemistapoja, kategorioita ja itse palkinnon sisältöä. Voisi olla esim. lavarunousteko ja lavarunoilija -kategoriat. Rahapalkinnolla saataisiin todennäköisesti aiheelle paremmin julkisuutta, mutta rahoitus vaatisi hieman järjestelyjä. Jos jokainen verkostossa oleva yhdistys satsaisi esim. 200e/vuosi, saataisiin kuitenkin jo ihan hyvän kokoiset palkinnot. Toisaalta "pelkkä" tunnustuspalkinto olisi helpompi perustaa. 

 Palkinnon valinta olisi järjestettävä verkoston sisällä niin, että valitsijat vaihtuisivat vuosittain. Keskustelua palkinnosta jatketaan."

 Videoruno-yhteistyö 

”Ehdotettiin verkoston videoruno/runovideo-yhteistyötä, jossa voitaisiin sekä jakaa ja tehdä tunnetuksi jo olemassa olevia videoita että mahdollisesti järjestää valtakunnallisia videorunotapahtumia tai jopa valtakunnallinen videorunoportaali nettiin. 

 Esim. korona-aikana melko improvisoiden järjestetyistä videoruno-open-miceistä yms. on kiinnostavaa materiaalia, ja löytyy myös ammattimaisesti tuotettua runovideota joka ei tahdo löytää ansaitsemaansa yleisöä valtakunnallisesti tai jopa maailmanlaajuisesti.” 

Runokiertueet 

”Keskusteltiin runoilija- / lavarunokiertueista, jotka ulottuisivat myös pienemmille paikkakunnille sekä Pohjois- ja Itä-Suomeen. Kulujen jakaminen tulisi olla sellainen, että pidempien välimatkojen päässä olevat paikkakunnat eivät joutuisi kantamaan sen isompaa taakkaa kuin muutkaan, mielellään päinvastoin. 

 Ison tai useamman lyhyemmän kiertueen ideointi ja oman paikkakunnan osallistuminen kiinnosti monia, mutta organisointi ja rahoituksen kerääminen ja hallinnointi pitäisi kuitenkin käytännössä olla jonkin yhden tahon tehtävänä. (Vrt. HPC:n On The Road -kesäkiertue v. 2018 tai Nihil Interitin, Liken ja Sammakon Megasos-kiertue v.2000) Kiertueajatusta pidetään yllä ja kehitetään. 

Juha Kulmala esitteli lyhyesti Runoviikon perustamaa ja ylläpitämää runokartta.fi -sivustoa, joka on helposti laajennettavissa Turun seudulta eri paikkakunnille ja valtakunnalliseksikin, jos kiinnostusta löytyy. Runoviikko antaa mielellään lisätietoja ja järjestää opastusta runokartan tekemiseen.” 

Discord-alusta 

”Keskusteltiin tapahtumien ja työpajojen tiedottamisesta, kenties niiden yhteistuotannoista, runoilijakiertueiden suunnittelusta ym. tuotannon ja tiedotuksen asioista, joissa yhteistyön lisääminen hyödyttäisi kaikkia. todettiin, että nykyinen Facebook-ryhmä tai sähköpostiketjut eivä tavoita kaikkia tai ole käytännöllisiä pitkäjänteisessä yhteistyössä. 

 Ainhoa Gonzálezin ehdotuksesta päätettiin kokeilla lavarunotoimijoiden verkoston keskustelualustana Discord-sovellusta, johon perustetaan erillisiä keskustelukanavia eri aiheille. 

Discord-alusta: liittymislinkki tulee sähköpostitse pian kaikille lavarunotoimija-verkostossa oleville, joiden sähköposti on tiedossa. Jokainen kirjautuu Discordiin ja avaa oman tilin, jossa Lavarunotoimijat näkyy yhtenä 'palvelimena' ja asiat sen sisällä 'kanavina'. Discordissa on sitten eri mahdollisuuksia jakautua ryhmiin tai käydä kahdenvälistä keskustelua, tai yhteistä. Discord, kuten kaikki, vaatii pientä opettelua, mutta on rakenteeltaan selkeä ja monipuolinen. Olennaista on tietysti se, että kaikki verkoston jäsenet haluavat ja voivat osallistua. Keskustelua käytiin ja päätöksiä tehtiin nyt paikalla Turussa olleiden kesken, ja muiden näkemyksiä halutaan kuulla vaikka nyt viiveellä, sekä em. puheenaiheista että Discordin käytöstä.”