maanantai 16. toukokuuta 2022

Lavarunoitoimijat kokoontuvat Annikin festareilla

 Ilmoittautuminen Lavarunotoimijoiden valtakunnallisen verkoston tapaamiseen

Aika: pe 10.6.2022  
Paikka: Kulttuuritalo Laikku, Keskustori 4, 33100 Tampere

Tampereen lavaruno- ja kirjoittajayhdistys Viitapiiri ry, Taiteen edistämiskeskus ja Annikin runofestivaali kutsuvat koolle Lavarunoilijoiden valtakunnallisen verkoston perjantaina 10.6.2022! Tapaamisen voi kätevästi liittää osaksi villiä runofestivaaliviikkoa, joka huipentuu Annikin runofestivaaliin lauantaina 11.6.2022.

Ohjelma:

Perjantai 10.6.

14:00-16:45 Tapaaminen ja kahvit tarjolla Kulttuuritalo Laikun luentosalissa, kuulumisten vaihtoa ja keskustelua
Aiheita:
- Poetry Slamin SM-kisat ja niiden järjestämisvastuu tulevaisuudessa
- Verkoston yhteistyö lavarunotapahtumien tiedottamisessa ja mahdolliset yhteistuotannot
- Muut esille nousevat asiat  

16:45-18:30 Omakustanteinen ruokailu ravintola Muusassa (Satakunnankatu 10, 33100 Tampere, https://olympiakortteli.fi/muusa/), ruokatilaus tehdään etukäteen ilmoittautumisen yhteydessä, vaihtoehdot alla.

18:30-20:00 Esikoisrunoilija tavattavissa -tilaisuus Kulttuuritalo Laikun Kulttuurikahvilassa

20:00->         Jatkot ravintola Bar Prince Hamletissa (Tampereen Teatterin kivijalka: Hämeenkatu 14 https://princehamlet.fi/ 
Tarjoukset verkoston jäsenille tiskiltä koodisanalla VIITAPIIRI:
- Hanatuotteet - 10 %
- Viinipullot - 5 €

Lauantai 11.6.  

11:00–22:00  Annikin runofestivaali: https://annikinrunofestivaali.net/ 

Mikäli haluat jäädä seuraavaksi päiväksi Annikin runofestivaalille, Annikin runofestivaali tarjoaa alennuslipun 15e (normaalihinta 25e) verkoston tapaamiseen osallistujille.  

Lisäksi Simo Ollila järjestää lavarunotoimijoille oman “festivaalihuoneiston” lauantaipäivän ajaksi asunnossaan Annikilla.

 

tiistai 3. toukokuuta 2022

Toisen Runokantin esiintyjät 26.4.2022


Kuopion kaupunginkirjaston kuvassa toisen Runokantin esiintyjät 24. huhtikuuta 2022: Kirsi-Marja Myöhänen, Merja Taskinen, Ilkka Markkula, Seija Hämäläinen ja Pirkko Pelkonen. Takarivi oik. Seppo Kuronen, Esko Lovén, Marjo Heiskanen ja Jouni Tossavainen. Kuvasta puuttuu Raimo Turjanmäki.

torstai 21. huhtikuuta 2022

Mestari Seija Hämäläinen Runokantin vieraana

Toisen Runokantin vieraana on lavarunouden mestari Seija Hämäläinen. Kuva: Olavi Rytkönen.

Runokantti-klubille Kuopion pääkirjastoon kokoonnutaan toisen kerran tiistaina 26. huhtikuuta klo 17.00. Klubin teemana on lavarunous.

Ilkka Markkula
oli ensimmäisen 
Runokantin vieras.
Runoilijavieraana on lavarunouden Suomen mestari vuodelta 2011, Seija Hämäläinen. Seija esittää omia runojaan ja kertoo niiden taustoista sekä siitä, mitä lavarunous esittävän taiteen muotona hänelle merkitsee.

Ensimmäisen Runokantin haastattelijana toimi Olavi Rytkönen, ja toisen juontaa Runokukko-duon toinen pää Jouni Tossavainen.

Runoilijavieraan osuuden jälkeen klubeilla lava ja mikrofoni on vapaa, eli Avoin mikki kutsuu esittämään omia runoja paikalle saapuneelle live-yleisölle. Jo etukäteen ovat ilmoittautuneet Leena Raveikko, Raimo Turjanmäki, Kirsi-Marja Myöhänen, Marjo Heiskanen, Seppo Kuronen ja Esko Lovén.
Runokantin
Avoimen mikin
ensimmäinen
esiintyjä.


Raveikolla on ollut yhteisiä runojuttuja Seijan kanssa,.Turjanmäki esittää Apollinairen runon ”Mirabeaun silta” ranskaksi ja Aale Tynnin suomennoksena teoksesta Tuhat laulujen vuotta. Myöhänen sekä esittää että näyttää runoihinsa liittyviä akvarelleja. Heiskaselta saamme maistiaisia syksyllä ilmestyvästä runokokoelmasta. Kuronen on säveltänyt Hämäläisen runoja lauluiksi ja hänen sovituksensa Eino Leinon Terve Ukraina! -runosta voi kuunnella täältä. Lovén tunnetaan kuopiolaisena aforistikkona ja lavarunoaktiivina.

Runokantti tarjoaa elävää runoutta kirjastossa, siellä missä sanat muutenkin viihtyvät!

Runokantti-klubi on osa Kuopion kaupunginkirjaston 150-vuotisjuhlaa.

Ensimmäisessä Runokantissa esiintyi myös kuopiolainen 
kirjailija Jyrki Heikkinen. Vas. Olavi Rytkönen.

Vapaa pääsy.

tiistai 8. maaliskuuta 2022

Runokantti on 150-vuotiaan kirjaston runoklubi


 "
Runokantti tarjoaa elävää runoutta kirjastossa, siellä missä sanat muutenkin viihtyvät.

Ensimmäiselle elävän runouden klubille Kuopion pääkirjaston ylälavan ääreen kokoonnutaan maanantaina 21. maaliskuuta klo 17. Klubin teemana on lavarunous.

Runoilijavieraana avausklubilla on lavarunouden Suomen mestari vuodelta 2009, Ilkka Markkula. Ilkka esittää omia runojaan ja kertoo niiden taustoista sekä mitä lavarunous esittävän taiteen muotona hänelle merkitsee.

Haastattelijana ja illan juontajana toimii Olavi Rytkönen lavarunouteen erikoistuneesta Runokukosta.

Runoilijavieraan osuuden jälkeen klubeilla lava ja mikrofoni on vapaa, eli Open Mic kutsuu esittämään omia runoja paikalle saapuneelle live-yleisölle.

Runokantti-klubi on osa Kuopion kaupunginkirjaston 150-vuotisjuhlaa.
Vapaa pääsy.

Tulethan paikalle vain terveenä. Suosittelemme maskin käyttöä."

PS

Seuraava Runokantti-klubi on 26.4., jolloin runoilijavieraana on toinen kuopiolainen lavarunomestari Seija Hämäläinen. Tämän illan isännöi Runokukon Jouni Tossavainen.

Syyskyyn 1. päivänä Runokantti suuntaa Nilsiään, missä vieraana on sekä Suomen että Ruotsin lavarunomestari Solja Krapu. Tämän illan isännöi myös Suomen mestaruuden voittanut Jukka Kervinen.

 

torstai 24. helmikuuta 2022

Lavarunous, mitä se on?

Lavarunous on runouden kentän omaehtoinen laji, joka voidaan määritellä suulliseksi ja esittäväksi runoudeksi. Se voidaan käsittää myös laajemmin kulttuuriksi, joka rakentuu runouden lisäksi siihen kiinteästi liittyvän yhteisöllisen ja aktiivisen tapahtumatoiminnan kautta. Sen keskeisin kokemisen tilanne on aikasidonnainen esitys ts. performanssi, jonka tapahtumiseen vaikuttavat hetken lisäksi tapahtumisen paikka sekä paikkaan kokoontuneet ihmiset ja joka ei ole toisinnettavissa jatkossa vastaavalla tavalla. Esityksen keskeisin lähtökohta on itse kirjoitettu teksti, jonka varaan esitykset muodostuvat esimerkiksi Poetry slam-, Open mic- ja Poetry jam-tapahtumissa. Lavarunouden lähitaiteiksi voidaan luokitella runonluenta, Stand up-komiikka, rap-lyriikka/Rap battle, runonlausunta, runolaulu, äänirunous, musiikki ja teatteri.”

Jyväskylän yliopiston pro gradussa Autenttisuus kotimaisessa lavarunoudessa (2021) Johanna Santala tarkentaa lavarunouden määritelmää, esityksellisyyttä lavarunoudessa sekä autenttisuuden rakentumista lavarunoudessa. Santalan tavoitteenani on ollut sanoittaa aiemmin kotimaassa vähäisesti tutkittua lavarunousilmiötä sekä selvittää mitä autenttisuus kotimaisen lavarunouden piirissä oikeastaan tarkoittaa ja kuinka se koetaan ammatillisen runoilijuuden näkökulmasta.

Tätä on tutkittu haastattelututkimuksena, johon on haastateltu kahdeksaa 26–63 -vuotiasta henkilöä, joilla on ammatillista kokemusta lavarunoudesta 5–34 vuotta. Autenttisuuden rakentumista analysoin tutkimusaineistokeskeisesti ja teorialähtöisesti tuoden näkökulmia tutkittaviin aiheisiin esitystutkimuksesta, rap- ja hiphop-tutkimuksesta sekä autenttisuuden etiikasta. Tutkimuksessa tuon esiin sekä kiinnekohtia teoriaan, että lavarunokentän tämän hetkistä tilaa ja moniäänisyyttä. Tutkijana olen pyrkinyt asettumaan objektiivisen tarkkailijan ja sanoittajan asemaan, mutta ihmislähtöiseen kirjallisuudentutkimukseen väistämättä liittyy myös subjektiivisuutta, jota pyrin tutkimusprosessin aikana kriittisesti havainnoimaan ja kyseenalaistamaan. Tutkimukseni vuoropuhelee, tarkastelee ja osin syventää Maikki Heijalan (2014) Kotimaisen 2010-luvun lavarunouden kentillä ja laidoilla – havainnointeja lavarunouden teoriasta, arvoista ja keinoista, Pro Gradu tutkielmaa. Heijalan tutkimus on ollut toistaiseksi ainoa kotimainen tieteellinen tutkimus lavarunoudesta. Tutkimukseni jatkaa tätä tieteellistä keskustelua ja osoittaa, että lavarunous kirjallisuutena ja kulttuurina tarjoaa hyvin monipuolisesti erilaisia tutkimuskysymyksiä ja tutkimuksen lähtökohtia erilaisin tutkimusmenetelmin lähestyttäväksi.”