Kirjakantissa kaikki saivat kirjapalkinnon

Kuopiolainen kuvataiteilija ja sanataideohjaaja Riikka Viinikanoja esitti ensimmäisen kerran runojaan Kirjakantin runopuulaakissa Kings Crownissa, jossa kaikki paikalle tulleet saivat kirjapalkinnon.

Ensimmäisen kerran kotimaisen Poetry Slamin historiassa runoilijoiden lisäksi myös tuomaristo ja yleisö saivat kirjapalkinnot. Savolaisen kirjallisuustapahtuman Kirjakantin lavarunokisalle palkinnot lahjoittivat Runokukko ja Seija Hämäläinen.

Hämäläinen lahjoitti runoiluopastaan Amateur (2017), mutta hän pääsi myös valitsemaan ensimmäisenä palkintokirjoista voitettuaan Kirjakantin runopuulaakin 0,3 pisteen erolla Jukka Kerviseen. Hämäläinen on lavarunouden Suomen mestari vuodelta 2011 ja Kervinen vuodelta 2010.

Yle Radio Savon toimittaja Marianne Mattila oli mukana puulaakissa, ja illan antia voi kuunnella täältä. Ja Kirjakantin koko illan video löytyy tästä.

Seija Hämäläinen
vuoden 2011
lavarunouden
Suomen mestari.

Ravintola Kings Crownissa Kuopiossa torstaina 17. marraskuuta 2022 esiintymisjärjestyksen onnettarena arpoi Hilla Jauhiainen. 

Tuomaristoon kuuluivat kuopiolaiset Risto Kettunen, Marja Pajusilta, Kaisla Pirkkalainen, Aila Salminen ja Sari Siltavuori.

Kirjakantin runopuulaakin tulokset esiintymisjärjestyksessä:

Tuomo Tuomainen 23,4

Seija Hämäläinen 24,6, 26,5 ja 27,6

Leena Raveikko 24,9 ja 25,8

Jukka Kervinen 25,1, 26,7 ja 27,3

Riikka Viinikanoja 25,5 ja 26,0

Runopuulaaki Kirjakantissa 17.11.2022

Kirjakantin 2021 Runopuulaakin parhaat pisteet runoili Kaarin Laapotti, jota onnitteli toiseksi parhaat pisteet saanut Jukka Kervinen. Kuva: Olavi Rytkönen. 

Perinteinen kirjallisuustapahtuma Kirjakantin Runopuulaaki pelataan Kings Crownissa (Kuninkaankatu 22) Kuopiossa torstaina 17. marraskuuta klo 19.00. Ilmoittautumiset Runokukolle (Jouni Tossavainen & Olavi Rytkönen) etukäteen tai puoli tuntia ennen puulaakin alkua.

Savolaisen runojuhlan kunniaksi Runokukko lahjoittaa kaikille puulaakiin osallistujille, runoilijoille, tuomareille ja yleisölle kirjapalkinnot. Parasta päältä pääsee tietysti valitsemaan finaalikierroksen voittaja. Talkoissa on mukana myös vuoden 2011 lavarunomestari Seija Hämäläinen, joka lahjoittaa palkinnoksi Amateur-kirjaansa (runollinen vertaistukiopas kaikille runouden harrastajille ja rakastajille). 

Kirjakantissa pohditaan tänä vuonna erilaisia sanan tiloja sekä Kuopiossa että Iisalmessa. Onko painetulla sanalla ja sanoilla bittiavaruudessa eroja? Voiko sanataidetta oppia? Entä, mistä biisin sanat syntyvät?

Kirjallisuustapahtumassa juhlitaan myös 10 vuotta täyttävää Sanataidekoulu Aapelia, valitaan Mestarisanastaja ja julkistetaan Savonia-kirjallisuuspalkinon ehdokkaat.

Yle: Hertell käynnisti Suomen lavarunouden 2008

Johdatus runopuulaakiin
julkaisiin jo 2003.

”Suomessa lavarunous oli vielä 2000-luvun alkuvuosiin saakka melko marginaalinen ilmiö. Joitain tapahtumia toki oli, mutta isompi muutos käynnistyi vuoden 2008 tietämillä, jolloin Harri Hertell perusti lavarunoustapahtumia järjestävän yhteisön nimeltä Helsinki Poetry Connection.”

Elävien Runoilijoiden Klubi, Turun runoliike, Kuopion ensimmäiset Poetry Slamit vuonna 2000 ja kahdeksat lavarunouden Suomen mestaruuskisat karsintoineen vuoteen 2008 mennessä. Olivatko nämä vain ”joitain tapahtumia”, kuten runoilija Harri Hertell todistaa Yle-uutisten jutussa?

Hertellin Helsinki Poetry Connection oli mukana, kun Radio Suomi lähetti suorana lähetyksenä SM-finaalin ravintola Kaisaniemestä Helsingissä vuonna 2010, mutta silloinkaan HPC ei vastannut loppukilpailusta eikä karsinnoista, jotka nekin oli kuultu livenä radiosta. Loppukilpailu radioitiin myös vuonna 2011.

Muistin virkistykseksi tässä vielä luettelo lavarunouden mestareista 2001–2008:

 

2001 TERO IPATTI, KUOPIO

2002 TARJA RUIPPO, KUOPIO

2003 JUHA MÄKINEN JYVÄSKYLÄ

2004 MARIA SIIRONEN, TAMPERE

2005 ANNA TURUNEN, TAMPERE

2006 JOUKO SAKSIO, OULU

2007 JOUKO SAKSIO, OULU

2008 KARI RAINERANTA, TAMPERE

(2008 KUN TERO IPATTI EI PÄÄSSYT MUKAAN, SLAMMESTAREIDEN MESTARIKSI RUNOILI ENSIMMÄISEN SM-KISAN KAKKONEN HELI LAAKSONEN KUOPIOSSA.)

Harri Hertellin oikaisu

 

”Yle kirjoitti taannoin Jarkko Jokisen tuoreesta poetry slamin (tunnetaan myös runopuulaakina) Suomen mestaruudesta samalla kartoittaen hieman kotimaisen lavarunoskenen nykytilaa. Toimittaja haastatteli puhelimitse juttuun pikaisesti myös minua. Artikkelissa on kohta, jossa annetaan ymmärtää, että lavarunoustoiminta Suomessa olisi ollut melko marginaalista ennen vuotta 2008, jolloin aloin järjestämään tapahtumia Helsinki Poetry Connection -nimen alla. HPC:n toiminnassa en ole enää ollut mukana vuoden 2015 jälkeen vaan toimin nykyään freelancerina edelleen runotapahtumia kuitenkin järjestäen.

Ymmärrän, että Ylen artikkelin vajavainen historiantuntemus närkästyttää. Kyseinen väite lavarunouden historiasta ennen vuotta 2008 ei ole minun suustani. Itse asiassa mainitsin jutun kirjoittaneelle toimittajalle, että poetry slamin SM-kisoja on järjestetty jo vuodesta 2001 lähtien ja toivoin, että tuo osio kirjoitettaisiin jotenkin toisin.

Vuonna 2017 julkaistiin toimittamani Lavaruno-opas (Savukeidas). Kirjassa on osio ”Lavarunouden historiaa ja toimijoita”. Tuossa osiossa olen pyrkinyt suhteellisen seikkaperäisesti avaamaan lavarunouden kotimaista historiaa ennen vuotta 2008.

Kirjassa esittelen 1960-luvun happeningit, U-meiningit, Teemu Hirvilammin ja Ari Taskisen, Jysky Ihalaisen ja Sandor Valyn, Turun runoliikkeen, Elävien Runoilijoiden Klubin, Runopuulaakin, Runokuun, Turun Runoviikon, Heli Laaksosen, Annikin runofestivaalin ja monta muuta tapahtumaa sekä toimijaa, jotka ovat omalla työllään luoneet mahdollisuuksia nykyisen lavarunokentän kukoistamiselle.

Jokainen voi siis Lavaruno-oppaan historiaosuudesta selvittää, että toimintaa on ollut jo paljon ennen vuotta 2008 ja mielestäni tuon historian (toki edelleen se on tynkäversio) ylöskirjaaminen osoittaa etten ole koittanut piilottaa lavarunouden historiaa ennen vuotta 2008. Päinvastoin: mielestäni on tärkeää tuntea skenen historia, josta itse asiassa voisi tehdä vaikka moniosaisen tv-dokkarin, mikäli joku jaksaisi vaan asiaan tarpeeksi seikkaperäisesti perehtyä.”

Toimittaja Marttisen vastaus

 ”Laitoit meille viestiä taannoiseen lavarunousjuttuumme liittyen. Kiitos siitä!

Kävimme palautteesi ja tekstin läpi lähiesihenkilöni kanssa. Lavarunouden historiaa Suomessa on jutussa taustoitettu muutamalla virkkeellä, mutta jutun pääfokus on Jokisen voitto.

Taustoitus on suppea, kuten nopeissa uutisjutuissa tuppaa usein olemaan. Hertell ja Jokinen näkivät tekstin ennen sen julkaisemista ja hyväksyivät sen osaltaan. Joitakin muutoksiakin tehtiin heidän pyynnöstään.

Varsinaista asiavirhettä tekstissä ei kuitenkaan ole, emmekä näin ollen tekstiä enää tämän perusteella muuta.

Otan yhteystietosi muistiin, ja olen tarvittaessa yhteydessä, jos aihepiiri nousee taas ajankohtaiseksi.

Mukavaa syksyn jatkoa!

--

Vesa Marttinen

Toimittaja

Yle Helsinki

Yleisradio Oy

+358 40 4827 684

vesa.marttinen@yle.fi

www.yle.fi/helsinki

Twitter: @marttve”

Lavarunoitoimijat kokoontuvat Annikin festareilla

 Ilmoittautuminen Lavarunotoimijoiden valtakunnallisen verkoston tapaamiseen

Aika: pe 10.6.2022  
Paikka: Kulttuuritalo Laikku, Keskustori 4, 33100 Tampere

Tampereen lavaruno- ja kirjoittajayhdistys Viitapiiri ry, Taiteen edistämiskeskus ja Annikin runofestivaali kutsuvat koolle Lavarunoilijoiden valtakunnallisen verkoston perjantaina 10.6.2022! Tapaamisen voi kätevästi liittää osaksi villiä runofestivaaliviikkoa, joka huipentuu Annikin runofestivaaliin lauantaina 11.6.2022.

Ohjelma:

Perjantai 10.6.

14:00-16:45 Tapaaminen ja kahvit tarjolla Kulttuuritalo Laikun luentosalissa, kuulumisten vaihtoa ja keskustelua
Aiheita:
- Poetry Slamin SM-kisat ja niiden järjestämisvastuu tulevaisuudessa
- Verkoston yhteistyö lavarunotapahtumien tiedottamisessa ja mahdolliset yhteistuotannot
- Muut esille nousevat asiat  

16:45-18:30 Omakustanteinen ruokailu ravintola Muusassa (Satakunnankatu 10, 33100 Tampere, https://olympiakortteli.fi/muusa/), ruokatilaus tehdään etukäteen ilmoittautumisen yhteydessä, vaihtoehdot alla.

18:30-20:00 Esikoisrunoilija tavattavissa -tilaisuus Kulttuuritalo Laikun Kulttuurikahvilassa

20:00->         Jatkot ravintola Bar Prince Hamletissa (Tampereen Teatterin kivijalka: Hämeenkatu 14 https://princehamlet.fi/ 
Tarjoukset verkoston jäsenille tiskiltä koodisanalla VIITAPIIRI:
- Hanatuotteet - 10 %
- Viinipullot - 5 €

Lauantai 11.6.  

11:00–22:00  Annikin runofestivaali: https://annikinrunofestivaali.net/ 

Mikäli haluat jäädä seuraavaksi päiväksi Annikin runofestivaalille, Annikin runofestivaali tarjoaa alennuslipun 15e (normaalihinta 25e) verkoston tapaamiseen osallistujille.  

Lisäksi Simo Ollila järjestää lavarunotoimijoille oman “festivaalihuoneiston” lauantaipäivän ajaksi asunnossaan Annikilla.

 

Toisen Runokantin esiintyjät 26.4.2022

Kuopion kaupunginkirjaston kuvassa toisen Runokantin esiintyjät 24. huhtikuuta 2022: Kirsi-Marja Myöhänen, Merja Taskinen, Ilkka Markkula, Seija Hämäläinen ja Pirkko Pelkonen. Takarivi oik. Seppo Kuronen, Esko Lovén, Marjo Heiskanen ja Jouni Tossavainen. Kuvasta puuttuu Raimo Turjanmäki.

Mestari Seija Hämäläinen Runokantin vieraana

Toisen Runokantin vieraana on lavarunouden mestari Seija Hämäläinen. Kuva: Olavi Rytkönen.

Runokantti-klubille Kuopion pääkirjastoon kokoonnutaan toisen kerran tiistaina 26. huhtikuuta klo 17.00. Klubin teemana on lavarunous.

Ilkka Markkula
oli ensimmäisen 
Runokantin vieras.

Runoilijavieraana on lavarunouden Suomen mestari vuodelta 2011, Seija Hämäläinen. Seija esittää omia runojaan ja kertoo niiden taustoista sekä siitä, mitä lavarunous esittävän taiteen muotona hänelle merkitsee.

Ensimmäisen Runokantin haastattelijana toimi Olavi Rytkönen, ja toisen juontaa Runokukko-duon toinen pää Jouni Tossavainen.

Runoilijavieraan osuuden jälkeen klubeilla lava ja mikrofoni on vapaa, eli Avoin mikki kutsuu esittämään omia runoja paikalle saapuneelle live-yleisölle. Jo etukäteen ovat ilmoittautuneet Leena Raveikko, Raimo Turjanmäki, Kirsi-Marja Myöhänen, Marjo Heiskanen, Seppo Kuronen ja Esko Lovén.

Runokantin
Avoimen mikin
ensimmäinen
esiintyjä.

Raveikolla on ollut yhteisiä runojuttuja Seijan kanssa,.Turjanmäki esittää Apollinairen runon ”Mirabeaun silta” ranskaksi ja Aale Tynnin suomennoksena teoksesta Tuhat laulujen vuotta. Myöhänen sekä esittää että näyttää runoihinsa liittyviä akvarelleja. Heiskaselta saamme maistiaisia syksyllä ilmestyvästä runokokoelmasta. Kuronen on säveltänyt Hämäläisen runoja lauluiksi ja hänen sovituksensa Eino Leinon Terve Ukraina! -runosta voi kuunnella täältä. Lovén tunnetaan kuopiolaisena aforistikkona ja lavarunoaktiivina.

Runokantti tarjoaa elävää runoutta kirjastossa, siellä missä sanat muutenkin viihtyvät!

Runokantti-klubi on osa Kuopion kaupunginkirjaston 150-vuotisjuhlaa.

Ensimmäisessä Runokantissa esiintyi myös kuopiolainen 
kirjailija Jyrki Heikkinen. Vas. Olavi Rytkönen.

Vapaa pääsy.

Runokantti on 150-vuotiaan kirjaston runoklubi

 "Runokantti tarjoaa elävää runoutta kirjastossa, siellä missä sanat muutenkin viihtyvät.

Ensimmäiselle elävän runouden klubille Kuopion pääkirjaston ylälavan ääreen kokoonnutaan maanantaina 21. maaliskuuta klo 17. Klubin teemana on lavarunous.

Runoilijavieraana avausklubilla on lavarunouden Suomen mestari vuodelta 2009, Ilkka Markkula. Ilkka esittää omia runojaan ja kertoo niiden taustoista sekä mitä lavarunous esittävän taiteen muotona hänelle merkitsee.

Haastattelijana ja illan juontajana toimii Olavi Rytkönen lavarunouteen erikoistuneesta Runokukosta.

Runoilijavieraan osuuden jälkeen klubeilla lava ja mikrofoni on vapaa, eli Open Mic kutsuu esittämään omia runoja paikalle saapuneelle live-yleisölle.

Runokantti-klubi on osa Kuopion kaupunginkirjaston 150-vuotisjuhlaa.
Vapaa pääsy.

Tulethan paikalle vain terveenä. Suosittelemme maskin käyttöä."

PS

Seuraava Runokantti-klubi on 26.4., jolloin runoilijavieraana on toinen kuopiolainen lavarunomestari Seija Hämäläinen. Tämän illan isännöi Runokukon Jouni Tossavainen.

Syyskyyn 1. päivänä Runokantti suuntaa Nilsiään, missä vieraana on sekä Suomen että Ruotsin lavarunomestari Solja Krapu. Tämän illan isännöi myös Suomen mestaruuden voittanut Jukka Kervinen.

 

Lavarunous, mitä se on?

”Lavarunous on runouden kentän omaehtoinen laji, joka voidaan määritellä suulliseksi ja esittäväksi runoudeksi. Se voidaan käsittää myös laajemmin kulttuuriksi, joka rakentuu runouden lisäksi siihen kiinteästi liittyvän yhteisöllisen ja aktiivisen tapahtumatoiminnan kautta. Sen keskeisin kokemisen tilanne on aikasidonnainen esitys ts. performanssi, jonka tapahtumiseen vaikuttavat hetken lisäksi tapahtumisen paikka sekä paikkaan kokoontuneet ihmiset ja joka ei ole toisinnettavissa jatkossa vastaavalla tavalla. Esityksen keskeisin lähtökohta on itse kirjoitettu teksti, jonka varaan esitykset muodostuvat esimerkiksi Poetry slam-, Open mic- ja Poetry jam-tapahtumissa. Lavarunouden lähitaiteiksi voidaan luokitella runonluenta, Stand up-komiikka, rap-lyriikka/Rap battle, runonlausunta, runolaulu, äänirunous, musiikki ja teatteri.”

Jyväskylän yliopiston pro gradussa Autenttisuus kotimaisessa lavarunoudessa (2021) Johanna Santala tarkentaa lavarunouden määritelmää, esityksellisyyttä lavarunoudessa sekä autenttisuuden rakentumista lavarunoudessa. Santalan tavoitteenani on ollut sanoittaa aiemmin kotimaassa vähäisesti tutkittua lavarunousilmiötä sekä selvittää mitä autenttisuus kotimaisen lavarunouden piirissä oikeastaan tarkoittaa ja kuinka se koetaan ammatillisen runoilijuuden näkökulmasta.

”Tätä on tutkittu haastattelututkimuksena, johon on haastateltu kahdeksaa 26–63 -vuotiasta henkilöä, joilla on ammatillista kokemusta lavarunoudesta 5–34 vuotta. Autenttisuuden rakentumista analysoin tutkimusaineistokeskeisesti ja teorialähtöisesti tuoden näkökulmia tutkittaviin aiheisiin esitystutkimuksesta, rap- ja hiphop-tutkimuksesta sekä autenttisuuden etiikasta. Tutkimuksessa tuon esiin sekä kiinnekohtia teoriaan, että lavarunokentän tämän hetkistä tilaa ja moniäänisyyttä. Tutkijana olen pyrkinyt asettumaan objektiivisen tarkkailijan ja sanoittajan asemaan, mutta ihmislähtöiseen kirjallisuudentutkimukseen väistämättä liittyy myös subjektiivisuutta, jota pyrin tutkimusprosessin aikana kriittisesti havainnoimaan ja kyseenalaistamaan. Tutkimukseni vuoropuhelee, tarkastelee ja osin syventää Maikki Heijalan (2014) Kotimaisen 2010-luvun lavarunouden kentillä ja laidoilla – havainnointeja lavarunouden teoriasta, arvoista ja keinoista, Pro Gradu tutkielmaa. Heijalan tutkimus on ollut toistaiseksi ainoa kotimainen tieteellinen tutkimus lavarunoudesta. Tutkimukseni jatkaa tätä tieteellistä keskustelua ja osoittaa, että lavarunous kirjallisuutena ja kulttuurina tarjoaa hyvin monipuolisesti erilaisia tutkimuskysymyksiä ja tutkimuksen lähtökohtia erilaisin tutkimusmenetelmin lähestyttäväksi.”