Kirjakantissa on runoiltu 20 vuotta

Savon Sanomat 5. syyskuuta 2004.

Runopuulaaki oli mukana ensimmäisessä Kirjakantissa syyskuussa 2004. Lavarunouden SM-karsinta runoiltiin Vanhassa satamassa, ja Turun kirjamessujen finaaliin matkusti Otto Ripatti. Turussa mestaruuden vei tamperelainen Maria Siironen.

Siironen palkittiin Savon Sanomien lahjoittamalla Runojalat-teoksella. Vuosittain jaettavan kiertopalkinnon suunnitteli Kuopion muotoiluakatemian opiskelija Noora Tarkiainen.

Vuoden 2005 SM-finaali kuului jo savolaisen kirjallisuustapahtuman Kirjakantin ohjelmistoon. Suunnitelmissa oli, että Kirjakantin kivijalaksi olisi rakennettu Suomen suurin esittävän runouden tapahtuma. 

Savon Sanomien juttu Kirjakantin
ensimmäisestä infosta 21.8.2004 

Kiitos Leevi Lehdon Kirjakantti yritti myös kansainvälistyä, kun Kuopiossa kuultiin ja nähtiin mm. Christian Bökin, Charlie Morrown ja Cia Rinteen kokeilevaa äänirunoutta. Huipentumaksi jäi kuitenkin vuosi 2010, kun Radio Suomi lähetti suorana sekä kaikki SM-karsinnat että ravintola Kaisaniemessä Helsingissä runoillun finaalin.

Suuri sortui alhaiseen Snellman-instituutin otettua vetovastuun Kirjakantista, josta piti tulla kaikkien kaupungissa järjestettävien kirjallisuustapahtumien sateenvarjo. Käytännössä kävi kuten Kanttilan remontille, jota on suunniteltu vasta 30 vuotta.

Konstilla ja toisella Pohjois-Savon kirjallinen yhdistys Vestäjät on saanut rahoitusta sen verran, että Kirjakantti on saatu kasaan ja joka kerta Runopuulaaki on keikkunut mukana ohjelmistossa.

Valoa on luvassa marraskuuhun 2023 sanataidekoulu Aapelin rohkeiden naisten otettua vetovastuun Vestäjistä ja kirjallisuustapahtumasta. Ankarimmin urakka lepää puheenjohtaja Sari Siltavuoren hermojen ja harteiden varassa. 

Kirjakantin
ensimmäiset
järjestäjät.

Torstaina 16.11. Runopuulaakia ei runoilla ravintola Pannuhuoneella Heli Laaksosen suomentamalla nimellä Runopuulaaki vaan Poetry Slamina. Slamilla  houkutellaan yliopiston kansainvälisiä opiskelijoita Savilahden kampukselta moottoritien ali keskustaan ja sitä tietä paikallisen kulttuurin pariin. 

Ääntä opiskelijoiden haalareista irtoaa, se on kuultu kaduilla, kentillä ja kapakoissa pitkin syyskauden aloitusta. Kaupunkiin juurtuminen on toinen juttu. Kansainvälistä taidetta, joka kuuluu esimerkiksi Kanttilan kulttuurikeskuksen kehittämissuunitelmaan, on tarjolla niukasti verrattuna viimeiset vaalit voittaneeseen sysisavolaisuuteen.   

Juhlavuoden lehdistötiedotteen on laatinut bloggari, kriitikko ja toimittaja Aino-Maria Savolainen.

20. Kirjakantti nousee suosta –
juhlavuoden ohjelmisto on entistä
laajempi

Perinteikäs kirjallisuustapahtuma Kirjakantti järjestetään 13.–18.11.2023 teemalla Suo rauha!

Lehdistötiedote 2004.

Korkeatasoinen ohjelma on aiempia vuosia laajempi ja tapahtuma kestää koko viikon maanantaista lauantaihin tarjoten monipuolista ohjelmaa kaikenlaiselle yleisölle. Tapahtumaviikolla on mukana lähes 50 esiintyjää ja tapahtumia järjestetään Kuopiossa, Iisalmessa ja verkossa.

– Uutuutena on yhteistyö kansainvälisten luontodokumenttielokuvien ja -tekijöiden sekä vuoden aikana maaseutualueilla järjestettävien sanataide- ja kirjallisuustyöpajojen kanssa. Ohjelmasta nousevat esiin muun muassa luontosuhde sekä turvallisuuteen ja rauhaan liittyvät teemat, taiteellinen johtaja Sari Siltavuori kertoo.

Perinteiseen tapaan yleisö pääsee nauttimaan kirjailijahaastatteluista ja -tapahtumista, seminaareista, kirjallisuusklubeista ja työpajoista. Lisäksi kaupunginkirjastolla järjestetään lapsiperheille suunnattu Kirja Astuu Ulos Kansistaan (KAUK) -elämystila sekä juhlanäyttely. Juhlaviikon aikana julkistetaan myös tämän vuoden Savonia-palkintoehdokkaat. Tapahtumiin on vapaa pääsy!

Kirjailijavieraina nähdään muun muassa Janne Saarikivi, Maria Turtschaninoff, Jenni Räinä, Karoliina Niskanen ja Johanna Venho.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
Sari Siltavuori puh. 040-8655665 email tahtiaani@gmail.com

Tutustu ohjelmaan täällä: https://kirjakantti.fi/ohjelma/

Savon Sanomien jälkijuttu 7. syyskuuta 2004.

Voittaja tutkii lavarunoutta

Kuopion karsijat vas. Perttu Puranen, Marjo Heiskanen, juontaja Solja Krapu, Riikka Viinikanoja, Virpi Polvi, Riitta Salke ja Tuomo Tuomainen.

Jyväskyläinen Perttu Puranen haki lavarunouden SM-kisan finaalipaikan Kuopiosta, kun Keski-Suomessa ei järjestetä karsintoja tänä vuonna. Ainoana ilman paperia esiintynyt Puranen on jyväskyläinen runoaktiivi ja kirjoittaa parhaillaan pro gradua lavarunoudesta tutkija Juri Joensuun ohjauksessa.

Perttu Puranen.

Kuopion pääkirjastossa karsintapuulaaki keräsi ennätysyleisön, pari- jopa kolmekertaisesti sen minkä aiemmat paikalliset kapakkarunoilut. Mutta se mikä määrässä voitettiin, hävittiin reaktioissa; huolimatta pääjuontaja Solja Kravun yllytyksestä esityksiin ja tuomareiden pisteisiin reagoitiin juuri niin hillitysti kuin kirjastossa kuuluukin käyttäytyä.

Ruotsin ja Suomen lavarunomestarin Kravun kokemuksella runopuulaakin järjestelyihin saatiin kaksi tarkennusta. Kansainvälisillä Poetry Slam -säännöillä kisailtaessa savolaisen Runokukon tarjoamia alku- eli ripapuheita ei sallita, vaan ajanotto alkaa runoilijan ensimmäisestä sanasta.

Ja toiseksi: esiintyjälle ei ilmoiteta kolmen minuutin aikarajan täyttymisestä, vaan tuomaripisteiden jakamisen jälkeen niin, että 10 sekunnin ylityksestä ei menetä pisteitä, mutta sen jälkeen jokaisesta 10 sekunnista tippuu 0,5 pistettä.

Näin saamme nauttia häiriöttä runoilijan tulkinnasta loppuun asti. Toisaalta kova perussääntö kolahti Kuopiossa ensikertalaiseen Virpi Polveen, jonka runo venähti liki neliminuuttiseksi. Pisteistä olisi hävinnyt peräti neljä, mutta huojistimme tappion kahdeksi, mikä kuitenkin tarkoitti sitä, ettei toiselle kierroksella ollut mahdollisuuksia.

Tuomareina pisteitä jakoivat Sara Aunola, Pauli Kallio, Noora Rita, Anne Ruotsalainen sekä tuomaripari Terttu Niiranen ja Maire Tajakka.

Runopuulaaki löysi yleisönsä Kuopion
pääkirjaston yläkerrassa.

Nollarunoilijana juontaja ja Olavi Rytkösen seremoniakaveri Solja Krapu esitti heinäkuussa Lapinlahden runokilpailun voittaneet säkeet ja keräsi runomestarin varmuudella 27,1 pistettä. Kun Rytkösen ei tarvinnut vastata kaikista juonnoista ja ripapuheista, Runokukon toinen pää ehti ottaa kuvia ja videoita, jotka löytyvät täältä.

Runoilijan on saatava palkka työstään, todettiin jo ensimmäisen Yhdysvalloista järjestetyn Poetry Slamin säännöissä. Tällä kertaa Kuopiossa, aivan kuten useimmiten, esiintyjät saivat tyytyä palkintokirjoihin. Tampereella SM-puulaakin järjestäjät ovat luvanneet korvata finalistien matkakuluja.  

Karsintapuulaakin jälkeen runojaan esittivät Seija Hämäläinen, Jukka Kervinen, Leena Raveikko, Anne Ruotsalainen ja Riitta Salke.

Kuopion seuraavat runopuulaakit järjestetään pääkirjastossa lokakuussa ja kirjallisuustapahtuma Kirjakantissa marraskuussa.

SM-karsinnan tulokset arvotussa esiintymisjärjestyksessä:

Riikka Viinikanoja 25,1 ja 24,2

Marjo Heiskanen 25,6, 25,4 ja 26,0

Riitta Salke 25,0 ja 24,4

Tuomo Tuomainen 24,6

Virpi Polvi 23,2

Perttu Puranen 27,3, 27,4 ja 28,5

Kuopiossa kaksi puulaakia, finaali Tampereella

 

Tampereella lavarunouden SM-finaalia 2023 on järjestämässä vuoden 2013 Kuopion SM-finalisti Mari Laaksonen (oik.).

Lavarunouden SM-kisan Kuopion aluekarsinta runoillaan kaupunginkirjastossa 9. elokuuta klo 17.00-19.00. Järjestäjinä Runokukko, pääkirjasto, Solja Krapu ja Jukka Kervinen.

Toinen Kuopion Runopuulaaki pelataan kirjallisuustapahtuma Kirjakantissa torstaina 16. marraskuuta Pannuhuoneella (Kauppakatu 25) klo 19.00 alkaen.

Lavarunouden SM-finaalin 2023 järjestää tamperelainen Viitapiiri. Loppukilpailu runoillaan 9. syyskuuta Tampereen Työväen Teatterissa. Tampereella runoilija Mari Laaksosen mukaan Viitapiiri voi tarjota kilpailijoille majoituksen, ”mutta runoilija matkakuluja toivotaan korvattavaksi lähettävän tahon puolesta”.

Kukkoa viinissä, runoutta ja vapaata seurustelua

 

Puškinin synttäreitä on vietetty Valkeisenlammen rannalla Kuopiossa vuodesta 1994 lähtien.

Runoilijan synttäreitä juhlitaan jälleen Kuopiossa. Aleksandr Puškinin Valkeisenlammen rannan patsaalla, joka täyttää 37 vuotta, runoillaan keskiviikkona 7. kesäkuuta 2023 klo 18.00 alkaen.

Rintakuvansa ikäisenä kuolleen Pusselin (6.6.1779–10.2.1837) synttäreiden ohjelmassa ovat tutut piknikeväät: kalakukkoa viinissä, vapaata seurustelua, dialogirunon harjoitukset, toinen tulkinta Solja Kravun runosta ”Oodi Minnoille” ja esikoisrunoilija Mohamed Ahmed Haji Omarin runoja.

Dialogirunoa ”Toivoaksemme häiritsemme” harjoittelevat kirjailijat Marjo Heiskanen ja Jouni Tossavainen. Runon ensiesitys on Musiikkikeskuksessa 20. kesäkuuta.

Kuopiolainen kirjailija ja lavarunomestari Solja Krapu tulkitsi runonsa Minna Canthin patsaalla 25. toukokuuta ja Puškinin patsaalla kuulemme toisen version.

Mohamed Ahmed Haji Omar on somalialaistaustainen mutta Suomessa pitkään asunut kirjoittaja, joka on opiskellut Jyväskylän yliopistossa. Jo ennen esikoisteostaan The Poet of Whom the Heavens Cry = Runoilija jonka tähden taivaat itkee (Basam Books 2022) hän on julkaissut muutamia omakustanteita suomeksi.

Mohamedin uusi Savon maakuntaruno on mukana Mikko Innasen soitannollis-lyyrisessä eepoksessa Maakuntauudistus (Aviador 2020).

Lisätietoja blogista Puškin.

”He alkoivat kilpasille vuorosäkein”

 

 Runonlaulujamit ke 1.2.2023 klo 18.00-19.45 Rikhardinkadun kirjasto, Kirjatorni 2. krs, Rikhardinkatu 3. Helsinki, Tervetuloa laulamaan yhdessä runolaulua. Runolaulu on vanhaa ns. kalevalamittaa viljelevää laulukulttuuria. Opit uusia sävelmiä, ja pääset halutessasi myös esilaulamaan.

Dosentti Venla Sykäri on suullisen runouden tutkimukseen erikoistunut folkloristi, jonka runomuotoisten lajien ja rekistereiden estetiikkaa ja kompositiota tarkastelevaa kolmivuotista hanketta rahoitti Koneen Säätiö (2020–2023).

Sykäri on väitellyt Helsingin yliopistossa Kreetalla toteutetun pitkäjaksoisen kenttätyön pohjalta (Sykäri 2011) ja hän on folkloristiikan dosentti Helsingin yliopistossa.

Kilpalaulu on Sykärin mukaan runolaulun laji, joka tunnetaan kautta historian varsin monista kulttuureista. Kilpalaulua esiintyy joko rituaalisissa konteksteissa, kuten häissä, erityisissä kilpalaulutapahtumissa, tai spontaanisti laulajien välillä, ja yhtä lailla muinaisislantilaisessa runoudessa 1200-luvulta, 1800-luvun kalevalamittaisessa runossa kuin 2010-luvun freestyle-rap nuorisokulttuurissa.

Kenttätyönsä aikana Kreetalla monet haastateltavat viittasivat yhä kilpalaulutilanteen dynamiikkaan, vaikka esityksessä tämä toteutuu siellä enää vain harvoin. Kreetalla kilpalaulutilanteita pidettiin merkittävinä seuraavista syistä:
1) yleisön kannalta tunnelman kohottajana, jännityksen luojana. Vaikka laulajilla ei olisi ollut tarvetta kilpailla, saattoi yleisö kannustaa heitä kilpa-asetelmaan;
2) laulajien kannalta kilpatilanteen tuoman paineen koettiin lisäävän sanavalmiutta, kielellistä luovuutta ja esiintymiskestävyyttä.

Vaikka kilpalauluun olennaisesti liittyvän improvisoinnin osalta Kreetalla usein todettiin, ettei runojen tekninen ja sisällöllinen ”taso” ollut improvisoiduissa säkeissä yhtä hyvä kuin muissa oloissa syntyneiden runojen, arvostettiin paineen alla syntynyttä kekseliäisyyttä ja tilannekontekstiin liittyvää assosiaatio- ja sanavalmiutta.

Kilpalaulun kilpailuasetelman, nopean rytmin ja esiintymispaine kehittävät sekä ilmaisutaitoa että pitkällä tähtäimellä myös tuloksia. Todellisesta tai näennäisestä vastakkainasettelusta huolimatta kilpalaulu ennen kaikkea lujittaa yhteisöä ja luo yhteisöllisyyttä sekä kilpakumppanien että laulajien ja yleisön välille.

Tutkimuksissaan suomenkielisestä nykykilpalaulannasta Sykäri ei ole vielä käyttänyt esimerkkeinä runopuulaakeja tai poetryjameja vaan lähinnä kokemuksiaan freestyle-rapin battle-kilpailuista.