Tuesday, June 29, 2010

YLE avasi nettisivun: yle.fi/runopuulaaki


"
Lavarunouden SM ratkeaa radiossa

Lavarunouden Suomen mestaria etsitään tänä kesänä kymmenettä kertaa ja nyt valtakunnallisissa suorissa radiolähetyksissä. Radio Suomi radioi Runopuulaaki-ohjelmat heinäkuun alusta elokuun loppuun joka torstai-ilta. Voittaja ratkeaa loppukilpailussa Helsingin Juhlaviikoilla 26. elokuuta.

Kilpailupaikkakunnat ovat Kuopio, Helsinki, Lahti, Jyväskylä, Turku, Tampere, Oulu ja Kotka. Kaikkiaan kisaan osallistuu 64 runoilijaa eli kahdeksan kultakin paikkakunnalta. Kilpailijat on valittu aiemmin keväällä eri puolilla Suomea järjestetyissä alkukarsinnoissa. Loppikilpailuun Helsingin Juhlaviikoille valikoituu yksi kilpailija edellä mainituilta paikkakunnilta.

Runopuulaaki-ohjelman juontavat ja lavarunokilpailun päätuomareina toimivat Olavi Rytkönen ja Jouni Tossavainen. Yleisöllä on tilaisuuksiin vapaa pääsy.

Lisätietoja:

Kirjailija Jouni Tossavainen p. 050-3816250

Ohjelmapäällikkö Saila Mattila Radio Suomi p. 09-1480 8314

Ohjelman nettisivut: yle.fi/runopuulaaki . "

Facebookin lavarunous löytyy täältä.

Tuesday, June 15, 2010

Friday, June 11, 2010

Markkulan "tähtihetkiä" Ranskan Bobignyssä

Ilkka Markkula ei menestynyt Poetry slamin maailmanmestaruuskilpailussa Bobignyssä, Ranskassa. Markkula jäi täpärästi alkukarsintaryhmänsä kolmanneksi.

"Kyllä se tähtihetkiin silti lukeutuu", runoilija huokaa yön yli nukuttuaan. Markkulahan totesi Kotkan voitokkaan mestaruutensa jälkeen, että "laji on aika raaka".

Myös ranskalaisrunoilija karsiutui. Kahden lohkon semifinaaliin etenivät Kanadan ja Madagaskarin runoilijat. Muut semifinalistit tulevat Brasiliasta, Gabonista, Englannista, Quebecistä (erotuksena Kanadasta), Ruotsista ja Saksasta.

Nyt on varmaa, että tämän vuoden maailmanmestari ei ole amerikkalainen, jenkkirunoilijat ovat siivonneet Bobignyn palkintopöydän ensimmäiset kolme vuotta. Poetry slamin 4. maailmanmestari leivotaan myöhään lauantain ja sunnuntain välisenä yönä.

Lisätietoja: www.runokukko.blogspot.com ja www.ffdsp.com

Tiedotteen laatinut:
Jouko Saksio
jsaksio@netti.fi
Tel. 0405360345

Thursday, June 3, 2010

Ilkka Markkula kisaa lavarunouden MM-tittelistä

Siilinjärveläinen Ilkka Markkula kilpailee lavarunouden maailmanmestaruudesta ensi viikolla Bobignyssä, Ranskassa. Poetry slamin hallitseva suomenmestari Markkula tavoittelee lavarunouden MM-titteliä 15 muun runoilijan kanssa 8.-12. kesäkuuta. Markkulan alkukarsintaryhmään on arpa heittänyt myös Kanadan, Madagaskarin ja Ranskan edustajat. Kaksi jatkaa välieriin.

Lavarunoudessa kilpailijat esittävät kolme minuuttia omia runojaan. Yleisöstä valittu 5-jäseninen tuomaristo antaa kilpailupisteet. Korkein ja matalin pistemäärä hylätään yhteenlaskussa. Poetry slamin maailmanmestaruudesta aiempina vuosina kilpailleet kuopiolainen Riina Särkilahti sekä oululaiset Sari Mäki-Penttilä ja Jouko Saksio eivät edenneet finaaliin saakka.

Ilkka Markkulan SM-titteli on Kotkasta viime elokuulta. Tänä vuonna lavarunouden suomenmestaruudesta kamppaillaan Helsingissä torstaina 26. elokuuta. Kilpailu radioidaan suorana YLE Radio Suomessa.


Lisätietoja: www.runokukko.blogspot.com ja www.ffdsp.com

Tiedotteen laatinut:

Jouko Saksio
jsaksio@netti.fi
Tel. 0405360345

Tuesday, June 1, 2010

Kuka tietää, mitä kansa runoilee (todella :)


"Runopuulaaki on runoilija Heli Laaksosen suomennos Poetry Slamista, kansainvälisestä lavarunokisasta, jota pelataan kolmella yksinkertaisella säännöllä: esitä oma runo, aikaa on kolme minuuttia ja yleisön joukosta valittu tuomaristo jakaa palkinnot.

”Runoillen kansamme parhaaksi” on puulaakin motto. Se on muokattu Lauri Tahko Pihkalan (1888-1981) olympiastadionin takapuolella seisovan patsaan säkeistä ”Urheilun avulla kansamme parhaaksi”.

Tänä kesänä YLEn Runopuulaakissa esiintyy 64 runoilijaa, jotka on karsittu kahdeksan maakuntaradion kuuntelijoista. Kahdeksan Radio Suomen suoran lähetyksen jälkeen 10. Suomen paras lavarunoilija palkitaan finaalilähetyksessä 26. elokuuta.

Jos puulaakin motto pohjautuu kansanvalistuksen ajatukseen, niin sen filosofia saattaa lähestyä myös Rihmaston näkijöitä ja tekijöitä: todellisuus, tule takaisin, sillä kukaan ei tiedä, mitä suomalaiset todella runoilevat.

Kirjallisuudentutkija Teemu Ikosen jutussa ranskalainen kirjallisuudentutkija Tzvetan Todorov toteaa: ”Ranskalaisen kirjallisuuden pääsuuntaukset ovat nykyisin formalismi, nihilismi ja solipsismi – kolme tapaa menettää yhteytensä todellisuuteen.” (HS 16.5.2010)

Se tiedetään, että niin Ranskan kuin Suomen kansa ostaa runoutta yhtä vähän kuin ennenkin. Ehkä kansalaiset eivät juuri rakasta ’muotopuhdasta’, ’nihilististä’ ja ’sisäsiittoista’ runoutta, koska se on menettänyt yhteytensä todellisuuten, kuten ranskalaisen kirjallisuuden väitetään tehneen vasta nyt?

En pohdi enempää se-sanan viittaussuhdetta edellisessä lauseessa, vaan väitän lisää. Nimittäin, jos edellinen kysymys meni liiaksi teorian puolelle, puulaakin oikeana työnä on todistaa vääräksi runoilija Lauri Otonkosken väite: ”Huono runous sopii paremmin ääneen luettavaksi kuin hyvä.” (Erään kalamatkan kuvaus, WSOY 2007, s. 50)

Kun näitä kommentteja lukee ja kuulee, luulen...

(jatkuu Rihmasto 1.6.2010)