Niemisen esikoinen YLEn runopalkintoehdokas

"Julkisen runouden esittäjänä palkittu Juho Nieminen taas on tehnyt merkittävän kirjan, johon kaikkien pitää tutustua", toteaa runoilija Risto Ahti perustellessaan, miksi Niemisen esikoiskokoelma Muovin kukkia kuuluu viiden YLEn Tanssiva karhu -runopalkintoehdokkaan joukkoon.

Niemisen runoja on mukana myös antologiassa Slam! 2009 (ntamo 2009).

"Menestys on ollut suurilta osin ansaittua"

Luutii-blogissa runoilija ja kirjallisuudentutkija Kristian Blomberg kirjoittaa esittävästä runoudesta:

"Kirjoitukseni varsinaisena lähtökohtana toimii oletus, jota näkee toistettavan, ja jonka toistamiseen olen itsekin vikapää: runous ei toimi lausuttuna, sillä se vaatii hiljaisuutta ja keskittynyttä lukemista, yksityisyyttä. Tätä vasten on syntynyt lavarunouden muoto, joka muuntaa runouden lajipiirteitä lavalle ja yhteisölliseen vastaanottoon paremmin sopiviksi. Menestys on ollut suurilta osin ansaittua."

Ugripuulaakin voittajan Holmbergin runoja Tuli&Savussa

Elokuussa Oulussa runoillun Ugripuulaakin voittajan Niillas Holmbergin runoja on suomennettu runouslehti Tuli&Savun uusimmman numeron liitteeseen. Aiemmin Holmbergin runoja on julkaistu kokoelmassa UgricSlam! 2010 (ntamo).

Suomentaja Anne-Marie Magga esittelee Holmbergin lisäksi kolme muuta saamelaisrunoilijaa: Synnöve Persen, Rose-Marie Huuvan ja Sgbjörn Skåden.

Tuli&Savun n:o 60 muita uutisia:

- Lehden uutena toimittajana aloittaa helsinkiläinen kriitikko Maaria Pääjärvi, jonka kautta kulkevat jatkossa muidenkin arvostelijoiden tekstit. Pääjärven linjaan voi tutustua hänen blogissaan. Lehdessä hän pitää mieskirjailija Hannu Mäkelän toimittaman L. Onervan Liekkisydämen valintaperusteluja 'tutun kaavan mukailuna'. Koko arvostelu täällä.
- Kritiikin Uutisten tuore päätoimittaja Aleksi Salusjärvi puolestaan lyttää Claes Anderssonin kokoelman Pimeän kirkkaus. Sitten kultaisen 60-luvun tämä lienee ensimmäinen kerta, kun Anderssonin tuotantoon viitataan 'eltaantuneena kolumnirunoutena'. Suomentaja Jyrki Kiiskisen osuuteen Salusjärven kritiikissä ei puututa sanallakaan. Koko arvostelu täällä.
- Esseeosastossa runoilija Markku Paasonen yrittää saada lukemaan toiseen kertaan uusimman kokoelmansa Tulevassa maailmassa ja päivittää samalla kotimaisen proosan alennustilasta käytyä keskustelua. Paasonen haluaisi kirjoittaa pidempää tekstiä, ja tällaista uusi, vapaa proosa saisi olla:

"Haluaisin kirjoittaa proosaa, joka musikaalisena, aistillisena, ruumiillisena ja kuvallisena virtaisi eteenpäin sisältäen hylkytavaraa kaikesta siitä kielten sekamelskasta, joka meissä puhuu. Se olisi yhtä aikaa monologista ja heterologista, siinä voisi olla puhuja ja monta ääntä, mutta siinä ei olisi yhtään henkilöä. Siinä olisi vaikea erottaa selviä teemoja. Siinä ei olisi myöskään kertomusta, ei kovin yhtenäistä ainakaan."

Koko Paasosen alustus täällä.