maanantai 30. tammikuuta 2023

”He alkoivat kilpasille vuorosäkein”

 

 Runonlaulujamit ke 1.2.2023 klo 18.00-19.45 Rikhardinkadun kirjasto, Kirjatorni 2. krs, Rikhardinkatu 3. Helsinki, Tervetuloa laulamaan yhdessä runolaulua. Runolaulu on vanhaa ns. kalevalamittaa viljelevää laulukulttuuria. Opit uusia sävelmiä, ja pääset halutessasi myös esilaulamaan.

Dosentti Venla Sykäri on suullisen runouden tutkimukseen erikoistunut folkloristi, jonka runomuotoisten lajien ja rekistereiden estetiikkaa ja kompositiota tarkastelevaa kolmivuotista hanketta rahoitti Koneen Säätiö (2020–2023).

Sykäri on väitellyt Helsingin yliopistossa Kreetalla toteutetun pitkäjaksoisen kenttätyön pohjalta (Sykäri 2011) ja hän on folkloristiikan dosentti Helsingin yliopistossa.

Kilpalaulu on Sykärin mukaan runolaulun laji, joka tunnetaan kautta historian varsin monista kulttuureista. Kilpalaulua esiintyy joko rituaalisissa konteksteissa, kuten häissä, erityisissä kilpalaulutapahtumissa, tai spontaanisti laulajien välillä, ja yhtä lailla muinaisislantilaisessa runoudessa 1200-luvulta, 1800-luvun kalevalamittaisessa runossa kuin 2010-luvun freestyle-rap nuorisokulttuurissa.

Kenttätyönsä aikana Kreetalla monet haastateltavat viittasivat yhä kilpalaulutilanteen dynamiikkaan, vaikka esityksessä tämä toteutuu siellä enää vain harvoin. Kreetalla kilpalaulutilanteita pidettiin merkittävinä seuraavista syistä:
1) yleisön kannalta tunnelman kohottajana, jännityksen luojana. Vaikka laulajilla ei olisi ollut tarvetta kilpailla, saattoi yleisö kannustaa heitä
kilpa-asetelmaan;
2) laulajien kannalta kilpatilanteen tuoman paineen koettiin lisäävän sanavalmiutta, kielellistä luovuutta ja esiintymiskestävyyttä.

Vaikka kilpalauluun olennaisesti liittyvän improvisoinnin osalta Kreetalla usein todettiin, ettei runojen tekninen ja sisällöllinen ”taso” ollut improvisoiduissa säkeissä yhtä hyvä kuin muissa oloissa syntyneiden runojen, arvostettiin paineen alla syntynyttä kekseliäisyyttä ja tilannekontekstiin liittyvää assosiaatio- ja sanavalmiutta.

Kilpalaulun kilpailuasetelman, nopean rytmin ja esiintymispaine kehittävät sekä ilmaisutaitoa että pitkällä tähtäimellä myös tuloksia. Todellisesta tai näennäisestä vastakkainasettelusta huolimatta kilpalaulu ennen kaikkea lujittaa yhteisöä ja luo yhteisöllisyyttä sekä kilpakumppanien että laulajien ja yleisön välille.

Tutkimuksissaan suomenkielisestä nykykilpalaulannasta Sykäri ei ole vielä käyttänyt esimerkkeinä runopuulaakeja tai poetryjameja vaan lähinnä kokemuksiaan freestyle-rapin battle-kilpailuista.