Runonlaulujamit ke 1.2.2023 klo 18.00-19.45 Rikhardinkadun kirjasto, Kirjatorni 2. krs, Rikhardinkatu 3. Helsinki, Tervetuloa laulamaan yhdessä runolaulua. Runolaulu on vanhaa ns. kalevalamittaa viljelevää laulukulttuuria. Opit uusia sävelmiä, ja pääset halutessasi myös esilaulamaan. |
Dosentti Venla Sykäri on suullisen runouden tutkimukseen erikoistunut folkloristi, jonka runomuotoisten lajien ja rekistereiden estetiikkaa ja kompositiota tarkastelevaa kolmivuotista hanketta rahoitti Koneen Säätiö (2020–2023).
Sykäri on väitellyt
Helsingin yliopistossa Kreetalla toteutetun pitkäjaksoisen kenttätyön pohjalta
(Sykäri 2011) ja hän on folkloristiikan dosentti Helsingin yliopistossa.
Kilpalaulu on
Sykärin mukaan runolaulun laji, joka
tunnetaan kautta historian varsin monista kulttuureista. Kilpalaulua esiintyy
joko rituaalisissa konteksteissa, kuten häissä, erityisissä
kilpalaulutapahtumissa, tai spontaanisti laulajien välillä, ja yhtä lailla
muinaisislantilaisessa runoudessa 1200-luvulta, 1800-luvun kalevalamittaisessa
runossa kuin 2010-luvun freestyle-rap nuorisokulttuurissa.
Kenttätyönsä
aikana Kreetalla monet haastateltavat viittasivat yhä kilpalaulutilanteen
dynamiikkaan, vaikka esityksessä tämä toteutuu siellä enää vain harvoin.
Kreetalla kilpalaulutilanteita pidettiin merkittävinä seuraavista syistä:
1) yleisön kannalta tunnelman kohottajana, jännityksen luojana. Vaikka
laulajilla ei olisi ollut tarvetta kilpailla, saattoi yleisö kannustaa heitä kilpa-asetelmaan;
2) laulajien kannalta kilpatilanteen tuoman paineen koettiin lisäävän
sanavalmiutta, kielellistä luovuutta ja esiintymiskestävyyttä.
Vaikka
kilpalauluun olennaisesti liittyvän improvisoinnin osalta Kreetalla usein
todettiin, ettei runojen tekninen ja sisällöllinen ”taso” ollut
improvisoiduissa säkeissä yhtä hyvä kuin muissa oloissa syntyneiden runojen,
arvostettiin paineen alla syntynyttä kekseliäisyyttä ja tilannekontekstiin
liittyvää assosiaatio- ja sanavalmiutta.
Kilpalaulun
kilpailuasetelman, nopean rytmin ja esiintymispaine kehittävät sekä
ilmaisutaitoa että pitkällä tähtäimellä myös tuloksia. Todellisesta tai näennäisestä vastakkainasettelusta
huolimatta kilpalaulu ennen kaikkea lujittaa yhteisöä ja luo yhteisöllisyyttä
sekä kilpakumppanien että laulajien ja yleisön välille.
Tutkimuksissaan
suomenkielisestä nykykilpalaulannasta Sykäri ei ole vielä käyttänyt esimerkkeinä
runopuulaakeja tai poetryjameja vaan lähinnä kokemuksiaan freestyle-rapin battle-kilpailuista.