Friday, September 5, 2008

Heli Laaksosesta mestareiden mestari Kuopiossa

Pieni
video
-
leike mes-
tareiden
mest-
arin
esityk-
sestä
löytyy


täältä.

Kirjailija Heli Laaksonen Laitilasta runoili slam-mestareiden mestariksi perjantai-iltana Kuopiossa. Kolmannella kierroksella hänen kanssaan lavalle nousi enää tuplamestari Jouko Saksio Oulusta.

Laaksosen ja Saksion lisäksi vuodesta 2000 järjestettyjen slamin SM-kisojen voittajista olivat mukana Maria Siironen, Anna Elina Turunen ja Kari Raineranta (Tampere), Tarja Ruippo (Kuopio) ja Juha Mäkinen (Jyväskylä/Helsinki).

Vaikka Laaksonen runoili flunssan jälkitaudissa ja osittain Buranan voimin, hän paransi pistesaaliistan joka kierroksella (25,9, 27,2 ja 27,3) Saksion sarjan pysyessä tasaisempana: 25,0, 25,9 ja 25,9. Kolmen minuutin esiintymisajan Laaksonen ylitti kahdella ensimmäisellä kierroksella ja Saksio kolmannella.

Seitsemästä runoilijasta Laaksonen oli ainoa, joka luki runonsa kirjasta, muut osasivat tekstinsä ulkoa.

Kuopion Sotkulle mestareiden mestareita oli tullut kuuntelemaan ennätysyleisö, lähes 100 viiden euron lipun lunastanutta. Yleisön joukosta valittuun tuomaristoon kuuluivat kuopiolaiset Titta Tapio, Manda Konttinen, Kaisa Björkbacka ja Jorma Junnikkala sekä siilinjärveläiset Pirkko Korhonen ja Marjatta Taskinen.

Ennen lavarunokisaa Kuopion Kirjakanttiin kuuluneessa tapahtumassa päätettiin perustaa slamien kehittämistä varten yhdistys, jonka pääpaikka on Kotka. Lisäksi Leevi Lehdon kustantamo ntamo julkaisee antologian kaikista vuoden 2009 SM-slamkarsinnoissa esitetyistä runoista. Antologia julkistetaan Kotkan vuoden 2009 SM-slameissa Adventuren lasti -tapahtumassa.


Runomestarit lavalla

Savon Sanomiin 7.9.2008 toimittaja Kari Leskinen on kirjoittanut otsikolla "Runomestarit lavalla" oman näkemyksensä lavarunoillan tapahtumista:











"Kuopion Sotkulla astelivat perjantai-iltana lavalle lavarunouden parhaat taitajat. Mukana olivat kaikki Poetry slamin Suomen mestarit ensimmäistä eli vuoden 2001 mestaria Tero Ipattia lukuunottamatta. Häntä tuurasi saman vuoden kakkonen, murrerunoilija Heli Laaksonen. Tämä ”musta hevonen” tulikin sitten ravilla muiden takaa, kirien itsensä ykköseksi.

Kirjakanttiin littyvä kisa keräsi Sotkun katsomon täpötäyteen. Kilpailu käytiin kolmessa eri vaiheessa. Kaikki seitsemän osanottajaa aloittivat ensimmäisellä kierroksella. Heistä karsittiin kolme heikointa. Seuraavaksi jatkoivat neljä parasta ja finaali käytiin kaksintaisteluna.

Kilpailuun tulivat kutsuttuina mukaan vuoden 2002 mestari Tarja Ruippo Kuopiosta, Juha Mäkinen Jyväskylästä (2003), Maria Siironen Tampereelta (2004), Anna Elina Turunen Tampereelta (2005), Jouko Saksio Oulusta (2006 ja 2007) sekä hallitseva mestari Kari Raineranta Tampereelta (2008).

Lavarunokisassa on kolme pääsääntöä. Ensiksi kilpailijoiden pitää esittää omia runojaan. Toiseksi määräaika on kolme minuuttia. Kolmanneksi viisi tuomaria valitaan yleisön joukosta. Mäkihypyn tapaan pisteistä ylin ja alin tiputetaan pois. Näin ollen 30 pistettä on maksimi.

Laji on lähellä suosittua stand upia. Ero on vain siinä, että stand up -esiintyjä onnistuu vain silloin, kun yleisö nauraa. Lavarunoudessa puolestaan koko tunneskaala itkusta nauruun on mukana. Sotkulla ilo oli pintaa lähempänä.

Kilpailijoiden aihepiirit ensimmäsellä kierroksella vaihtelivat rakkaudesta erokirjeeseen. Toimittajan mielestä koskettavin sisällöltään oli Anna Elina Turusen lapsuudesta kertova esitys. Tuomaristo kuitenkin pudotti hänet niukasti toiselta kierrokselta, jolle selvisivät Laaksosen ohella Saksio, Mäkinen ja Raineranta. Aplodeista päätellen Saksion intensiivinen esitys Käytöskukka oli eniten yleisön mieleen, vaikka tuomaristo äänestikin Laaksosen kierroksen parhaaksi.

Kaksintaistelu käytiin sitten Laaksosen ja Saksion välillä. Saksio runoili runoilijasta sekä ajankohtaisesti nykyvanhusten kohtelusta ja kohtalosta. Laaksosen elämästä ja kuolemasta kertovat runot vetivät kuitenkin pitemmän korren pistein 27,3 – 25,9. Saattoi olla, että Laaksosen kuuluisuus vaikutti lopputulokseen.

Illan vaikuttavimmat esitykset olivat Saksion intensiivinen punkhenkisyys alkuerässä ja Rainerannan pohjalainen uho samassa vaiheessa.

Wednesday, September 3, 2008

Mikä on lava- ja esittävänrunouden tulevaisuus

Ensimmäiseen yhteiseen SM-slampalaveriin Kuopion Puijonsarven aulabaarissa osallistuivat mm. Essi Malin ja Lea-Liisa Kantola (Lahti), Juha Mäkinen (Jyväskylä), Sakari Eskelinen (Joensuu), Paavo Heinonen (Oulu) ja Petri Pietiläinen (Kotka).







Ennen kuin Suomen
kaikkien aikojen slam-mestarit pääsevät runoilemaan pohditaan lava- ja esittävänrunouden tulevaisuutta. Kuopion Sotkulla perjantaina 5.9. klo 18.30 alkaen keskustelevat SM-voittajat Maria Siironen, Anna Elina Turunen ja Kari Raineranta (Tampere), Tarja Ruippo (Kuopio), Juha Mäkinen (Helsinki), Jouko Saksio (Oulu) sekä Heli Laaksonen (Laitila) ja Runokukko (Kuopio).

Keskustelun pohjaksi, ja mahdollisesti tässäkin blogissa kommentoivavaksi niille, jotka eivät pääse paikalle, ensimmäisen yhteisen SM-slampalaverin pöytäkirja vuodelta 2006.

PÖYTÄKIRJAA

Kuopion SM-slamiin osallistuneiden paikkakuntien ensimmäinen yhteispalaveri pidettiin Puijonsarven aulabaarissa lauantaina 2.9.2006 klo 11.00 alkaen. Pöytäkirjan luonnos on yhdistelmä Juha Mäkisen ja Jouni Tossavaisen muistiinpanoista.

Palaverin aluksi SM-finaalin kunniavieras Erkki Lappalainen (Eno/Tukholma) puhui rahapalkinnoista, jotka mahdollistaisi esimerkiksi pääsymaksu. Tämä siksi, että runoilijoiden pitää saada työstään palkkaa kuten muusikotkin.

Pubeissa pääsymaksun kerääminen onnistuu helpommin, mutta joissain julkisissa tiloissa kuten kirjastoissa ja museoissa voidaan pyytää vapaaehtoista tukea, joka menee suoraan runoilijoille. Maksut ovat kuitenkin kuhunkin kulttuurin sidottuja keinoja, ja vaikkapa Pariisissa niitä ei käytetä.

Lappalainen mainitsi myös Marc Smithin kehittelemästä runoillan ohjelmakaaviosta, jossa on mukana 1) kaikille avoin osa, 2) toisena ammattilaisten osuus, jossa pitemmät esitykset ja maksettu vieraileva tähti, ja 3) illan päättää slämmi.

Jos kaupungit järjestävät vuoronperään SM-kisat kuten USA:ssa ja Ruotsissa, niin se edellyttää järjestävältä paikkakunnalta toimivaa släm-yhteisöä ja suunnitelmaa siitä, miten kisa toteutetaan. Ulkomailla järjestäjät vastaaavat vain järjestelyistä, ja osallistujat maksavat omat kulunsa. Joukkueiden osallistumismaksuilla kerätään voittajille palkinnot.

Ruotsin ensimmäiset slämit aloittaneen Lappalaisen mukaan lavarunous on Rinkebyssä lähiökulttuuritoimintaa, joka vetää katsojia ja kilpailijoita muista kaupunginosista. Kuitenkin jos taiteilusta tulee liian kontrolloitua, sieltä runoilijat häviävät ensimmäisenä.

Isompien kulttuuritapahtumien osaksi Lappalainen ei suosittele runoutta, koska meidät heitetään aina ensimmäisenä pois, kun katsojien päälukuja ruvetaan mittaamaan rahalla. Näin ollen SM-slämien pitäisi olla itsenäinen ja riippumaton tapahtuma.

Kotka
Läänintaiteilija Petri Pietiläisen mukaan Kotkassa on valmiudet järjestää vuoden 2007 SM-finaali Adventuren lasti -tapahtuman yhteydessä syyskuun alussa.

Ensimmäisenä Suomessa Kotkassa on saatu pyörimään säännöllinen runoklubi, jossa slämmätään joka toisella kerralla eli noin kerran kaksi kuukaudessa. Keskimäärin paikalla on ollut noin 50 katsojaa ja 10 runoilijaa, joista kolme uusia. Esim. Kuopion SM-kisan 3. Liisa Mäkelä osallistui nyt vasta kolmansiin slämeihinsä.

Rahapalkintoja Pietiläinen piti ok-ratkaisuna, kuten myös sitä, että SM-kisat ovat osana jotain isompaa tapahtumaa.

Myöhemmin keskustelussa rahapalkinnoista puhuttiin hieman lisää ja todettiin, että jos sellaisia olisi tarjolla, olisi nykyistä paljon tarkemmin pyrittävä varmistamaan, ettei tuomariston joukkoon tule runoilijoiden tuttuja. Voi olla vaikeaa, jopa mahdotonta. Todettiin myös, ettei rahapalkinnoille siinä mielessä ole tarvetta, että slamit ovat varsin suosittuja jo nykyisellään. Osallistujia riittää ilman rahahoukutinta.

Pietiläinen on vienyt slämit Porvooseen ja seuraavina ovat vuorossa Kouvola ja Lappeenranta.

Slämmisääntöjä Pietiläinen tarkentaisi siltä osin, mitä ja miten lavalla saa olla: kun rekvisiitta on kerran
kielletty, ei vaatteiden riisuminen/pukeminen esityksen aikana saisi olla sallittua. Toisin sanoen lavalla on oltava koko ajan sen näköisenä, miten sinne menee. Lisäksi säännöissä voitaisiin erikseen todeta, että kilpailijan on pysyttävä lavalla koko esityksensä ajan.

Oulu
Oulun puolesta Kaltion toimittaja Paavo Heinonen kertoi, että SM-slämit voitaisiin järjestää Muusajuhlien yhteydessä syyskuun alussa jo ensi vuonna tai sitten vuonna 2008.

Myöhemmin keskustelussa finaalin kiertämistä paikkakunnalta toiselle pidettiin tavoittelemisen arvoisena. Olisi kenties hyvä, jos finaalin saisi aina liitettyä johonkin jo olemassa olevaan kirjallisuusaiheiseen tapahtumaan. Tällöin osallistujien matkoihin ja majoitukseen voisi saada tukea ko. tapahtuman puitteissa. Lisäksi slam tuliksi laajemmin tutuksi.

Joensuu
Joensuusta kirjallisuuden opiskelija Sakari Eskelinen kertoi, että slämejä ei tunneta vielä kovin hyvin Pohjois-Karjalassa.

Jyväskylä
Kulttuuritoimittaja Juha Mäkinen esitti, että:

- Jatkoonpääsijöiden määrä riippuvaiseksi karsintaan osallistujien määrästä esim. näin: 1-5 kilpailijaa -> 1 jatkoon; 6-10 kilpailijaa -> 2 jatkoon; yli 10 kilpailijaa -> 3 jatkoon. Olisi minusta reilumpi systeemi. Tekisi toki hallaa ns. joukkuekilpailulle, mutta en näe sitä isona ongelmana, koska "joukkueethan" koostuvat kolmesta erillisestä yksilöstä, eiväthän he joukkueena tee mitään.

- Karsintakilpailujen määrä lienee nyt ylärajoillaan. 23 finalistin satsi oli aika rankka pala yleisölle ja tuomareille. Olisiko kahdeksan karsintaa (joista max 3 jatkoon) siis hyvä määrä? Tai jos karsintapaikkakuntia halutaan lisää, sitten olisi rajattava jatkoon pääsijöiden määrä kahteen, kuten se aiemmin oli.

- Valtakunnallisen poetry slam -yhdistyksen tarve ja mielekkyys? Onko ilmiö jo sen verran iso, että sen koordinoimiseksi olisi syytä olla oma yhdistyksensä? Yhdistys vastaisi finaalin järjestämisestä (tietysti yhteistyössä finaalipaikkakunnan toimijoiden kanssa), raha-asiat hoidettaisiin yhdistyksen kautta. Aluekarsinnat hoituisivat edelleen paikallisvoimin, mutta yhdistys huolehtisi siitä, että kaikkialla toimitaan samojen sääntöjen ja ymmärryksen mukaan.

Lahti
Essi Malin
ja Lea-Liisa Kantola kertoivat, että Lahdessa on slämmätty kerran Runomaratonin yhteydessä, mutta Lahdesssä järjestetään myös Runoviikko, jonka yhteyteen slämit sopivat.

Ensipalaverista puuttuivat Helsingin ja Tampereen kommentit ja toiveet.

Kuopiossa 5.9.2006
Runokukko

Äänirunoutta Oulun SM-finaalista

Pieniä maistiaisia siitä, miltä Oulun finaalirunot kuulostivat löytyy voittaja Kari Rainerannalta täältä ja täältä,

ja kisan kakkoselta Riina Särkilahdelta tästä ja tästä.

Kiitos äänityksistä, kuten myös kuvista, kuuluu Juha Alakulpille.

Monday, September 1, 2008

Juha Alakulpin kuvia Oulun SM-finaalista 2008





Kaikki aikojen tiukimmassa finaalissa toiseksi runoillut
Riina Särkilahti
(Kuopio) ja
Kari Raineranta (oik.).

Sari Mäki-Penttilä onnittelee Antero Sälpäkiveä (Helsinki), vas. Helena Numminen (Kotka) ja Helka Peuhkuri (Lahti).
(Oik.) oululaiset Sari Mäki-Penttilä ja Jouko Saksio.


Kisan kolmonen Juho Kuusi Helsingistä toi slameihin aivan uutta raphenkeä.

Voittaja Kari Raineranta antaa lausunnon Jouko Saksion luovuttaessa Savon Sanomien lahjoittamaa Runonjalat-kiertopalkintoa eteenpäin.
Finaalin juonsi Runokukko, Olavi Rytkönen ja Jouni Tossavainen.

Kaikkien aikojen tiukin finaalikierros

Tamperelaisen Kari Rainerannan pohjolaisrunot toimivat myös
O
ulussa. Kuvat: JT.



Viiden euron lippuja ravintola Amarillon alakertaan myytiin 50.


Palkinnot jakoi SM-slamit järjestäneen Huutomerkki ry:n puheenjohtaja Tuomo Heikkinen.




Tamperelainen Kari Raineranta runoili lauantai-iltana Poetry slamin suomenmestariksi Oulussa. Rainerannan voittopistemäärä oli 28,4. Riina Särkilahti Kuopiosta sijoittui toiseksi 28,1 pisteellä ja Juho Kuusi Helsingistä kolmanneksi 26,0 pisteellä.

Rainerannan voittoa finaalissa edelsi tasapistetilanne (27,4) Särkilahden kanssa. Kun päätuomari ei osannut tehdä ratkaisua, runoilijat huudettiin vielä neljännen kerran lavalle.

Kuvausta finaalin alkupuolelta löytyy myös täältä. Alavudella syntyneestä Rainerannasta, 30, taas voi hakea taustatietoa muun muassa tampelaisesta Aviisista, Turun Sanomista ja oululaisesta Kaltiosta.

Finaalin tuomaristossa pisteitä antoivat viime vuoden SM-kakkonen Sari Mäki-Penttilä, oululaisten runoilijoinakin tuntemat Marjatta Kaasila ja Eero Suvilehto, Anssi Rimpiläinen sekä Liisa ja Antero Kangas. Illan juonsi Runokukko.

Rainerannan lavakestävyys joutuu koetukselle jo perjantaina 5. syyskuuta Kuopion Kirjakantissa, kun Poetry slamin tähän astiset suomenmestarit (6) kilpailevat runoilija Heli Laaksosella vahvistettuna. Ensimmäisen Juttuvan SM-slamin kakkonen Laaksonen "korvaa" voittaja Tero Ipatin, joka ei pääse runoilemaan Helsingistä synnyinkaupunkiinsa.

Oulun SM-finaalissa kamppaili 15 lavarunoilijaa. Kaupunkien (6) välisen joukkuekilpailun vei tänäkin vuonna Oulu 73,0 pisteellä. Kuopio sai 70,4, Tampere 68,9 ja Kotka 66,7 pistettä. Helsinki ja Lahti eivät onnistuneet kokoamaan kolmea edustajaa Oulun loppukilpailuun.
.
Poetry slamin seuraava suomenmestaruus ratkaistaan Kotkan Adenveturen lasti -tapahtumassa 29. elokuuta 2009 ja Oulun Muusajuhlat, joiden ohjelmaan SM-slamit kuuluivat, jatkuvat vielä sunnuntaihin 7.9. asti.