Mikä on lava- ja esittävänrunouden tulevaisuus

Ensimmäiseen yhteiseen SM-slampalaveriin Kuopion Puijonsarven aulabaarissa osallistuivat mm. Essi Malin ja Lea-Liisa Kantola (Lahti), Juha Mäkinen (Jyväskylä), Sakari Eskelinen (Joensuu), Paavo Heinonen (Oulu) ja Petri Pietiläinen (Kotka).

Ennen kuin Suomen kaikkien aikojen slam-mestarit pääsevät runoilemaan pohditaan lava- ja esittävänrunouden tulevaisuutta. Kuopion Sotkulla perjantaina 5.9. klo 18.30 alkaen keskustelevat SM-voittajat Maria Siironen, Anna Elina Turunen ja Kari Raineranta (Tampere), Tarja Ruippo (Kuopio), Juha Mäkinen (Helsinki), Jouko Saksio (Oulu) sekä Heli Laaksonen (Laitila) ja Runokukko (Kuopio).

Keskustelun pohjaksi, ja mahdollisesti tässäkin blogissa kommentoivavaksi niille, jotka eivät pääse paikalle, ensimmäisen yhteisen SM-slampalaverin pöytäkirja vuodelta 2006.

PÖYTÄKIRJAA

Kuopion SM-slamiin osallistuneiden paikkakuntien ensimmäinen yhteispalaveri pidettiin Puijonsarven aulabaarissa lauantaina 2.9.2006 klo 11.00 alkaen. Pöytäkirjan luonnos on yhdistelmä Juha Mäkisen ja Jouni Tossavaisen muistiinpanoista.

Palaverin aluksi SM-finaalin kunniavieras Erkki Lappalainen (Eno/Tukholma) puhui rahapalkinnoista, jotka mahdollistaisi esimerkiksi pääsymaksu. Tämä siksi, että runoilijoiden pitää saada työstään palkkaa kuten muusikotkin.

Pubeissa pääsymaksun kerääminen onnistuu helpommin, mutta joissain julkisissa tiloissa kuten kirjastoissa ja museoissa voidaan pyytää vapaaehtoista tukea, joka menee suoraan runoilijoille. Maksut ovat kuitenkin kuhunkin kulttuurin sidottuja keinoja, ja vaikkapa Pariisissa niitä ei käytetä.

Lappalainen mainitsi myös Marc Smithin kehittelemästä runoillan ohjelmakaaviosta, jossa on mukana 1) kaikille avoin osa, 2) toisena ammattilaisten osuus, jossa pitemmät esitykset ja maksettu vieraileva tähti, ja 3) illan päättää slämmi.

Jos kaupungit järjestävät vuoronperään SM-kisat kuten USA:ssa ja Ruotsissa, niin se edellyttää järjestävältä paikkakunnalta toimivaa släm-yhteisöä ja suunnitelmaa siitä, miten kisa toteutetaan. Ulkomailla järjestäjät vastaaavat vain järjestelyistä, ja osallistujat maksavat omat kulunsa. Joukkueiden osallistumismaksuilla kerätään voittajille palkinnot.

Ruotsin ensimmäiset slämit aloittaneen Lappalaisen mukaan lavarunous on Rinkebyssä lähiökulttuuritoimintaa, joka vetää katsojia ja kilpailijoita muista kaupunginosista. Kuitenkin jos taiteilusta tulee liian kontrolloitua, sieltä runoilijat häviävät ensimmäisenä.

Isompien kulttuuritapahtumien osaksi Lappalainen ei suosittele runoutta, koska meidät heitetään aina ensimmäisenä pois, kun katsojien päälukuja ruvetaan mittaamaan rahalla. Näin ollen SM-slämien pitäisi olla itsenäinen ja riippumaton tapahtuma.

Kotka
Läänintaiteilija Petri Pietiläisen mukaan Kotkassa on valmiudet järjestää vuoden 2007 SM-finaali Adventuren lasti -tapahtuman yhteydessä syyskuun alussa.

Ensimmäisenä Suomessa Kotkassa on saatu pyörimään säännöllinen runoklubi, jossa slämmätään joka toisella kerralla eli noin kerran kaksi kuukaudessa. Keskimäärin paikalla on ollut noin 50 katsojaa ja 10 runoilijaa, joista kolme uusia. Esim. Kuopion SM-kisan 3. Liisa Mäkelä osallistui nyt vasta kolmansiin slämeihinsä.

Rahapalkintoja Pietiläinen piti ok-ratkaisuna, kuten myös sitä, että SM-kisat ovat osana jotain isompaa tapahtumaa.

Myöhemmin keskustelussa rahapalkinnoista puhuttiin hieman lisää ja todettiin, että jos sellaisia olisi tarjolla, olisi nykyistä paljon tarkemmin pyrittävä varmistamaan, ettei tuomariston joukkoon tule runoilijoiden tuttuja. Voi olla vaikeaa, jopa mahdotonta. Todettiin myös, ettei rahapalkinnoille siinä mielessä ole tarvetta, että slamit ovat varsin suosittuja jo nykyisellään. Osallistujia riittää ilman rahahoukutinta.

Pietiläinen on vienyt slämit Porvooseen ja seuraavina ovat vuorossa Kouvola ja Lappeenranta.

Slämmisääntöjä Pietiläinen tarkentaisi siltä osin, mitä ja miten lavalla saa olla: kun rekvisiitta on kerran
kielletty, ei vaatteiden riisuminen/pukeminen esityksen aikana saisi olla sallittua. Toisin sanoen lavalla on oltava koko ajan sen näköisenä, miten sinne menee. Lisäksi säännöissä voitaisiin erikseen todeta, että kilpailijan on pysyttävä lavalla koko esityksensä ajan.

Oulu
Oulun puolesta Kaltion toimittaja Paavo Heinonen kertoi, että SM-slämit voitaisiin järjestää Muusajuhlien yhteydessä syyskuun alussa jo ensi vuonna tai sitten vuonna 2008.

Myöhemmin keskustelussa finaalin kiertämistä paikkakunnalta toiselle pidettiin tavoittelemisen arvoisena. Olisi kenties hyvä, jos finaalin saisi aina liitettyä johonkin jo olemassa olevaan kirjallisuusaiheiseen tapahtumaan. Tällöin osallistujien matkoihin ja majoitukseen voisi saada tukea ko. tapahtuman puitteissa. Lisäksi slam tuliksi laajemmin tutuksi.

Joensuu
Joensuusta kirjallisuuden opiskelija Sakari Eskelinen kertoi, että slämejä ei tunneta vielä kovin hyvin Pohjois-Karjalassa.

Jyväskylä
Kulttuuritoimittaja Juha Mäkinen esitti, että:

- Jatkoonpääsijöiden määrä riippuvaiseksi karsintaan osallistujien määrästä esim. näin: 1-5 kilpailijaa -> 1 jatkoon; 6-10 kilpailijaa -> 2 jatkoon; yli 10 kilpailijaa -> 3 jatkoon. Olisi minusta reilumpi systeemi. Tekisi toki hallaa ns. joukkuekilpailulle, mutta en näe sitä isona ongelmana, koska "joukkueethan" koostuvat kolmesta erillisestä yksilöstä, eiväthän he joukkueena tee mitään.

- Karsintakilpailujen määrä lienee nyt ylärajoillaan. 23 finalistin satsi oli aika rankka pala yleisölle ja tuomareille. Olisiko kahdeksan karsintaa (joista max 3 jatkoon) siis hyvä määrä? Tai jos karsintapaikkakuntia halutaan lisää, sitten olisi rajattava jatkoon pääsijöiden määrä kahteen, kuten se aiemmin oli.

- Valtakunnallisen poetry slam -yhdistyksen tarve ja mielekkyys? Onko ilmiö jo sen verran iso, että sen koordinoimiseksi olisi syytä olla oma yhdistyksensä? Yhdistys vastaisi finaalin järjestämisestä (tietysti yhteistyössä finaalipaikkakunnan toimijoiden kanssa), raha-asiat hoidettaisiin yhdistyksen kautta. Aluekarsinnat hoituisivat edelleen paikallisvoimin, mutta yhdistys huolehtisi siitä, että kaikkialla toimitaan samojen sääntöjen ja ymmärryksen mukaan.

Lahti
Essi Malin ja Lea-Liisa Kantola kertoivat, että Lahdessa on slämmätty kerran Runomaratonin yhteydessä, mutta Lahdesssä järjestetään myös Runoviikko, jonka yhteyteen slämit sopivat.

Ensipalaverista puuttuivat Helsingin ja Tampereen kommentit ja toiveet.

Kuopiossa 5.9.2006
Runokukko