tiistai 17. kesäkuuta 2008
Pariisin MM-slamien matkakertomus, osa 2
Pariisin MM-slameissa runoillut Sari Mäki-Penttilä jatkaa 29.5. aloittamaansa matkakertomusta slam-mestari Jouko Saksiolle lähettämässään viestissä, jonka pyynnöstä välitän tähän, ja lisää saamme myöhemmin lukea Sarin blogista matkakuvien kera. Useammasta Sarin mainitsemasta seikasta voinevat ottaa opiksi myös kotimaiset slam-järjestäjät ja runoilijat:
"Melkoinen kokemus tämä Slam-kokemus Bobignyssä! Minulle oli yllättävää, että ihmiset maailmalla ovat tehneet tätä slam touhua niin paljon. Kysyessäni kakkoseksi tulleelta 23-vuotiaalta saksalaiselta että moneenko slamiin hän on ottanut osaa, hän vastasi, että 400 - 500. Oma määrä joka on siis ilmaistavissa yhden käden sormilla on aika vaatimaton tämän rinnalla. =D
Reissun ja kisan aikana oli paljon nähtävää ja koettavaa. Olivat ottaneet opiksi viime vuodesta aika paljon itse järjestelyissä. Itse kisaan liittyen yllätys oli esim. se, että tuomarit vaihtui joka ikiselle karsintakierrokselle, joten jälki oli sen näköistä, ykkös ja neloskarsintaryhmässä oli hyvin leppoisat ja löyhät tuomarit ja siinä keskellä oli tiukat tädit tuomaroimassa.
Yllätys oli myös se kuinka paljon sääntöjä rikottiin. Ne jotka esittivät kolmesta tekstistään ainakin yhden ranskaksi - "saivat pääsylipun" taivaaseen, vaikka eivät mielestäni olleet välttämättä kovin erikoisia. Toki valtakieli englanti myös jyräsi.
Sitten tämä sääntö, joka liittyi ajanottoon.. että heti ekasta kontaktista yleisöön alkaa aika juosta - siitä luistettiin alkukarsinnoissa aivan liikaa - jopa semifinaalissa. Parilla runoilijalla oli tapana pitää johdantopuhe ja lämmitellä yleisöä ennen runoa ja siitä ei sakotettu... semissä vähän otteet lujittui ja samoin finaalissa.
Samoin myös käännösten kanssa oli ongelmia. Omassa alkukarsinnassa puolta tuntia ennen sen alkua istuin vielä järjestäjän kanssa toimistossa tarkistamassa onko kaikki ok. Käännöksiä en itse saanut edes nähdä, mutta joidenkin kohdalla tiedän, että käännökset
oli päin persiitä, osa oli jätetty kääntämättä ja niin edelleen. Myös tekstit diaslaideissa pomppi miten sattuun ja dian vaihtumisen hoiti yksi järjestäjistä, ja välillä hän paineli nappia ihan väärään tahtiin, jolloin yleisö ei saanut edes käännöstä oikeaan aikaan. Paljon sotkua siis.
Yllätys oli myös se millaisilla runoilla ja esityksillä pärjää. Kaikki omat suosikkini 1 ja 2 alkukarsinnassa tippuivat pois ja siinä vaiheessa aloin jo tajuta homman luonteen - siispä karsiutuminen ei tullut yllätyksenä. Sellainen yksityiskohta myös, että ennakkoon olin nähnyt joidenkin runoilijoiden esiintyvän ja esim. kaveri Israelista oli todella taitava ja ennustin hänestä voittajaa - kuten moni muukin, mutta hänkin karsiutui heti alussa. Hänet otettiin ihan omituisesti vastaan, hän oli kyllä ilmiömäinen ja ehdottomasti edelleenkin mielestäni paras.
Mielenkiintoinen kokemus kaikkinensa. Itse kilpailusta en nauttinut ollenkaan ja taitaa minulle kilpailut riittää. Puolestaan esiintymisestä pidän - ja vierailu koululla Bobignyssa oli hieno kokemus, samoin kuin muut esiintymiset raitiovaunuissa sekä paatissa Seinellä, olivat mieleen.
Käytännön järjestelyt oli minusta hoidettu tänä vuonna hyvin. Olivat siis ottaneet opikseen. Kiitos myös tiedosta majoittumisen suhteen, sillä nytkin oli yhteinen majoitus ihan persiistä.... ja toisekseen kilpailijat ryyppäsivät koko viikon, valvoivat aamuun saakka, kuka sellaista olisi jaksanut.
Ystävystyin muutaman kilpakumppanin kanssa erityisesti. Yhteyttä on siis pidetty... otin muuten koko Ranskan reissuni aikana tuhat ja yksi kuvaa =)
Joo. Ajattelin tässä heittää joitain ajatuksia sinulle. Kiitokset mukana kulkemisesta. Näistä ja muista ajatuksistani olen kokoamassa "päiväkirjamaista" osiota kotisivuilleni, eli siis haluan valottaa kaikenlaisista kokemuksistani tähän slam hommaan liittyen.
Muuten sellainen on surullista, että Suomessa tai Oulussa Slam touhusta yritetään tehdä
baarikulttuuria... kun taas nämä Bobignyn puitteet tuntuivat juhlallisimmilta ja arvokkaammilta, että slammataan auditoriossa reilusti eikä missään pimeässä kuppilassa. Asiasta voidaan olla eri mieltä, mutta näin itse koen.
Hyvää tätä päivää.
Sari"
"Melkoinen kokemus tämä Slam-kokemus Bobignyssä! Minulle oli yllättävää, että ihmiset maailmalla ovat tehneet tätä slam touhua niin paljon. Kysyessäni kakkoseksi tulleelta 23-vuotiaalta saksalaiselta että moneenko slamiin hän on ottanut osaa, hän vastasi, että 400 - 500. Oma määrä joka on siis ilmaistavissa yhden käden sormilla on aika vaatimaton tämän rinnalla. =D
Reissun ja kisan aikana oli paljon nähtävää ja koettavaa. Olivat ottaneet opiksi viime vuodesta aika paljon itse järjestelyissä. Itse kisaan liittyen yllätys oli esim. se, että tuomarit vaihtui joka ikiselle karsintakierrokselle, joten jälki oli sen näköistä, ykkös ja neloskarsintaryhmässä oli hyvin leppoisat ja löyhät tuomarit ja siinä keskellä oli tiukat tädit tuomaroimassa.
Yllätys oli myös se kuinka paljon sääntöjä rikottiin. Ne jotka esittivät kolmesta tekstistään ainakin yhden ranskaksi - "saivat pääsylipun" taivaaseen, vaikka eivät mielestäni olleet välttämättä kovin erikoisia. Toki valtakieli englanti myös jyräsi.
Sitten tämä sääntö, joka liittyi ajanottoon.. että heti ekasta kontaktista yleisöön alkaa aika juosta - siitä luistettiin alkukarsinnoissa aivan liikaa - jopa semifinaalissa. Parilla runoilijalla oli tapana pitää johdantopuhe ja lämmitellä yleisöä ennen runoa ja siitä ei sakotettu... semissä vähän otteet lujittui ja samoin finaalissa.
Samoin myös käännösten kanssa oli ongelmia. Omassa alkukarsinnassa puolta tuntia ennen sen alkua istuin vielä järjestäjän kanssa toimistossa tarkistamassa onko kaikki ok. Käännöksiä en itse saanut edes nähdä, mutta joidenkin kohdalla tiedän, että käännökset
oli päin persiitä, osa oli jätetty kääntämättä ja niin edelleen. Myös tekstit diaslaideissa pomppi miten sattuun ja dian vaihtumisen hoiti yksi järjestäjistä, ja välillä hän paineli nappia ihan väärään tahtiin, jolloin yleisö ei saanut edes käännöstä oikeaan aikaan. Paljon sotkua siis.
Yllätys oli myös se millaisilla runoilla ja esityksillä pärjää. Kaikki omat suosikkini 1 ja 2 alkukarsinnassa tippuivat pois ja siinä vaiheessa aloin jo tajuta homman luonteen - siispä karsiutuminen ei tullut yllätyksenä. Sellainen yksityiskohta myös, että ennakkoon olin nähnyt joidenkin runoilijoiden esiintyvän ja esim. kaveri Israelista oli todella taitava ja ennustin hänestä voittajaa - kuten moni muukin, mutta hänkin karsiutui heti alussa. Hänet otettiin ihan omituisesti vastaan, hän oli kyllä ilmiömäinen ja ehdottomasti edelleenkin mielestäni paras.
Mielenkiintoinen kokemus kaikkinensa. Itse kilpailusta en nauttinut ollenkaan ja taitaa minulle kilpailut riittää. Puolestaan esiintymisestä pidän - ja vierailu koululla Bobignyssa oli hieno kokemus, samoin kuin muut esiintymiset raitiovaunuissa sekä paatissa Seinellä, olivat mieleen.
Käytännön järjestelyt oli minusta hoidettu tänä vuonna hyvin. Olivat siis ottaneet opikseen. Kiitos myös tiedosta majoittumisen suhteen, sillä nytkin oli yhteinen majoitus ihan persiistä.... ja toisekseen kilpailijat ryyppäsivät koko viikon, valvoivat aamuun saakka, kuka sellaista olisi jaksanut.
Ystävystyin muutaman kilpakumppanin kanssa erityisesti. Yhteyttä on siis pidetty... otin muuten koko Ranskan reissuni aikana tuhat ja yksi kuvaa =)
Joo. Ajattelin tässä heittää joitain ajatuksia sinulle. Kiitokset mukana kulkemisesta. Näistä ja muista ajatuksistani olen kokoamassa "päiväkirjamaista" osiota kotisivuilleni, eli siis haluan valottaa kaikenlaisista kokemuksistani tähän slam hommaan liittyen.
Muuten sellainen on surullista, että Suomessa tai Oulussa Slam touhusta yritetään tehdä
baarikulttuuria... kun taas nämä Bobignyn puitteet tuntuivat juhlallisimmilta ja arvokkaammilta, että slammataan auditoriossa reilusti eikä missään pimeässä kuppilassa. Asiasta voidaan olla eri mieltä, mutta näin itse koen.
Hyvää tätä päivää.
Sari"
sunnuntai 15. kesäkuuta 2008
Ensimmäinen GangBang kajahti klo 19.41
Seija Hämäläinen runoili Oivassa samaan aikaan, kun Ruotsi ja Espanja potkivat palloa EM-kisoissa ja Kuopio tanssi ja soi ikkunan takana. Ikkunapenkillä keskellä istuu GangBang-videon kuvannut Jukka Kananen.
Kauppakadulla vas. slam-karsinnan voittaja Riina Särkilahti ja oik. Oivan oiva Markku Räisänen. Kuva: Jukka Kananen.
GangBang-huudot mitattiin Markun itäsaksaksalaisella Riot-mittarilla. Kuva: Jukka Kananen.
Vas. Tarja Ruippo ja oik. Silja Ranto, kuvat: JT & Jukka Kananen.
Katso Jukka Kanasen videoklippi Suomen ensimmäisestä ja toisesta GangBang-huudosta täältä.
Suomen ensimmäinen GangBang-huuto kajahti lauantai-iltana 14.6. klo 19.41 kirjakauppakahvila Oivassa samaan aikaan, kun Kuopio tanssi ja soi Sotkulla Paikallisliikkeen voimin ja Ruotsi ja Espanja pelasivat jalkapalloa Euroopan mestaruuskisoissa.
Tansseista ja jalkapallosta huolimatta Oivaan kertyi oivasti 15 hengen yleisö, joka antoi kuopiolaisille runoilijoille pisteitä näin: Riina Särkilahti 113, Tarja Ruippo 106, Seija Hämäläinen 104 ja Silja Ranto 99.
Ruipon ja Särkilahden esitettyä toisen neljään minuuttiin rajatun runosetin päästiin huutamaan historiallinen huuto GangBang. Ensin huudettiin Ruipolle, jolle Oivan omistajan Markku Räisäsen lahjomaton, itäsaksalainen äänimittari Riot osoitti lukemaa 103. Kun Särkilahdelle annettu yhteishuuto nosti mittariin lukeman pykälän ylemmäksi, hänestä tuli Kuopion tämänvuotisen SM-slamkarsinnan voittaja.
Ouluun matkaavat siis Särkilahti, Ruippo ja Seija Hämäläinen. Työnsä palkaksi kaikki runoilijat saivat Oivan ja Runokukon lahjoittamia kirjoja.
Sunnuntaina Seija, jonka tuotantoa löytyy myös täältä, lähetti tämän Oivan slameissa lauantaina esittämänsä runon:
MANSIKKAKARNEVAALIT
Tähtiesiintyjinä:
Fragaria Ananassa
Apis Mellifora
Toukokuu. Käki kukkuu mansikkapelloille häitä.
Jonsokit kukassaan ja Zefyrit nuppuja täynnä.
Solprinsin puku on kiiltävän vihreää,
Florencen kaulus hohtavan valkoinen.
Hede- ja emilapset taputtavat käsiään:
Bogota-Boynty-Cavendish
Bogota-Boynty-Cavendish
Hääkansa kohahtaa: Kuningattaren pojat
syöksyvät taivaalta taitavin silmukoin.
Univormuissaan mustaa ja keltaista raitaa,
vievät Polkaan neidot ja lupaavat hunajaa
Kuinka he Sengailevatkaan:
Bogota-Boynty-Cavendish
Bogota-Boynty-Cavendish
Seinäruusujen seurana kuokkavieraat
uurrekorvakärsäkkäät kuiskivat ehdotuksiaan.
Sylkikaskas tarjoaa iljettäviä suudelmiaan,
hämärikkökääriäinen tunkee saattamaan.
Mansikka-ankeroinen häiriköi:
Bogota-Boynty-Cavendish
Bogota-Boynty-Cavendish
-------
Heinäkuussa punastuvat Florencen posket,
Noran ja Gliman kukkapohjat paisuvat.
Mansikat loistavat makeutta tulvillaan.
Hunajaprinssejä ei kuulu ei näy.
Keväästä härmäinen muisto:
Bogota-Boynty-Cavendish
Bogota-Boynty-Cavendish
lauantai 14. kesäkuuta 2008
Ensimmäinen GangBang-slam tänään Kuopiossa
Suomen ensimmäinen GangBang-säännöillä runoiltu slam nähdään tänä iltana kirjakauppakahvila Oivassa klo 19.00 alkaen. Ilmoittautuminen alkaa puoli tuntia ennen runoilujen alkua, ja mukaan otetaan kymmenen ensimmäistä, kuten selviää säännöistä:
GangBangin säännöt
GangBangin säännöt
- Valmistaudu esittämään kaksi omaa runoa.
- Ilmoittautuminen alkaa puoli tuntia ennen runoilun alkua ja mukaan otetaan enintään 10 runoilijaa.
- Esiintymisaika on enintään 4 minuuttia, mutta sen ei tarvitse olla neljää minuuttia.
- Ensimmäisellä kierroksella pisteet (1 – 10) antaa koko yleisö äänestyskorteilla.
- Toisella kierroksella runoilee kaksi parasta, joista koko yleisö valitsee voittajan. Ensin esiintyy vähemmän pisteitä saanut runoilija.
- Voittaja on se, jolle juontajan mielestä yleisö huutaa kovemmin ”GangBang!” Ensin huudetaan vähemmän pisteitä saaneen runoilijan puolesta.
- Koska GangBang on SM-karsinta, Oulun Muusajuhlien loppukilpailuun 30.8. pääsee kolme eniten pisteitä saanutta runoilijaa.
tiistai 10. kesäkuuta 2008
Joensuun karsinta Teatteriravintolassa 9.7.
Joensuun slam-karsinta pidetään keskiviikkona 9.7. ja klo 19.00 alkaen. Lavarunoilut on osa Joensuussa järjestettävää Pop-katu -tapahtumaa, ja runokisan pitopaikka on jo perinteikkääksi paikaksi muodostunut Joensuun Teatteriravintolan lasiterassi.
Joensuun karsintaan ilmoittautumiset viimeistään puoli tuntia ennen kilpailun alkua Henkka Leppäselle numeroon 041-578 03 28 tai osoitteeseen henkka_leppanen@hotmail.com.
Tapahtumasta ja vaikka viimevuoden kilpailusta voi myös käydä lueskelemassa osoitteessa www.ukri.net.
Joensuun karsintaan ilmoittautumiset viimeistään puoli tuntia ennen kilpailun alkua Henkka Leppäselle numeroon 041-578 03 28 tai osoitteeseen henkka_leppanen@hotmail.com.
Tapahtumasta ja vaikka viimevuoden kilpailusta voi myös käydä lueskelemassa osoitteessa www.ukri.net.
maanantai 9. kesäkuuta 2008
Kirjailija Martens: "En ole ollut slameissa, mutta niiden täytyy olla kauheita"
Littera Baltican lukutapahtumaa vietettiin Turun uuden pääkirjaston pihalla. Kirjaston studiossa konferenssin kirjailijoihin kuuluivat myös Lars Sund ja Peter Sandsröm. Kaliningradilainen runoilija Igor Belov tuntee Venäjän slamit.
Slameista puhuttiin myös Littera Balticassa, Itämeren alueen kirjailijoiden ja kääntäjien konferenssissa Turussa 6.-8.6.
- En ole ollut slameissa, mutta niiden täytyy olla kauheita, sanoi kirjailija Paul von Martens sen jälkeen, kun runoilija ja kääntäjä Markku Into oli haukkunut huonoiksi runot, jotka hän oli kuullut kahdessa näkemässään slamissa.
Myöhemmin paljastui, että Into tarkoitti Turun kirjamessuilla käytyjä runomaaotteluja, jotka hän oli sekoittanut slameihin, ja osa muustakin konferenssiväestä vaikutti edelleen tietämättömältä lavarunoilun luonteesta.
Kun tietoa ei ole, mutta ennakkoluuloja löytyy, niin alkaa vähitellen ymmärtää, mistä joidenkin ammattirunoilijoiden puuttuminen slam-yleisöstä saati -lavalta saattaa johtua. Hyvä siis, että tuli Turkuun asti lähdettyä.
Ensimmäisenä slamit tulivat esiin venäläisen, Kaliningradissa asuvan runoilijan Igor Belovin puheenvuorossa. Belovin mukaan Moskova on Venäjän slam-keskus, kun taas Pietarissa lavarunoilut eivät ole niin suosittuja. Venäjänkielisellä alueella kovinta suosiota slamit ovat kuitenkin saaneet Ukrainassa.
Istunnon jälkeen sovimme, että kotiiin palattuaan Belov raportoi lisää Venäjän lavarunoudesta, josta on näköjään varsin hankala saada käsitystä pelkän netin varassa. Belovin juttujen perusteella Venäjän lavarunoutta viljellään hieman erilaisilla säännöillä kuin lännempänä, ja runosessioissa mennään mielluummin stand upin kuin hyvän runon suuntaan.
Slameista puhuttiin myös Littera Balticassa, Itämeren alueen kirjailijoiden ja kääntäjien konferenssissa Turussa 6.-8.6.
- En ole ollut slameissa, mutta niiden täytyy olla kauheita, sanoi kirjailija Paul von Martens sen jälkeen, kun runoilija ja kääntäjä Markku Into oli haukkunut huonoiksi runot, jotka hän oli kuullut kahdessa näkemässään slamissa.
Myöhemmin paljastui, että Into tarkoitti Turun kirjamessuilla käytyjä runomaaotteluja, jotka hän oli sekoittanut slameihin, ja osa muustakin konferenssiväestä vaikutti edelleen tietämättömältä lavarunoilun luonteesta.
Kun tietoa ei ole, mutta ennakkoluuloja löytyy, niin alkaa vähitellen ymmärtää, mistä joidenkin ammattirunoilijoiden puuttuminen slam-yleisöstä saati -lavalta saattaa johtua. Hyvä siis, että tuli Turkuun asti lähdettyä.
Ensimmäisenä slamit tulivat esiin venäläisen, Kaliningradissa asuvan runoilijan Igor Belovin puheenvuorossa. Belovin mukaan Moskova on Venäjän slam-keskus, kun taas Pietarissa lavarunoilut eivät ole niin suosittuja. Venäjänkielisellä alueella kovinta suosiota slamit ovat kuitenkin saaneet Ukrainassa.
Istunnon jälkeen sovimme, että kotiiin palattuaan Belov raportoi lisää Venäjän lavarunoudesta, josta on näköjään varsin hankala saada käsitystä pelkän netin varassa. Belovin juttujen perusteella Venäjän lavarunoutta viljellään hieman erilaisilla säännöillä kuin lännempänä, ja runosessioissa mennään mielluummin stand upin kuin hyvän runon suuntaan.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)