"Esiintyvä
kirjallisuus on jo ehtinyt vakiintua erilaisiksi estetiikoiksi, ja taso on
saavuttanut jonkinlaisen saturaatiopisteen laadun suhteen. Huiput karkaavat
edelleen stratosfääriin, ja yksittäisten esitettyjen tekstien energia ja tiheys
tuntuvat viimeiset pari vuotta seilanneen varmana resitaationa eteenpäin.
Kirjallisen kulttuurin suhteen tämä on ollut hyvin onnellista aikaa. Sekin on
yhä selvempää, että kirjallisuutta ei voi väittää enää tuntevansa vain kirjoja
lukemalla – niin paljon tapahtuu tilaan ja ääneen osallistuvissa
tekstimaailmoissa."
Näin kirjoitti kriitikko Aleksis Salusjärvi Luutii-blogissa. Salusjärven päätoimittamassa Kritiikin Uutisissa 4/2013 Yle Radio 1:n toimittaja Tuomas Karemo joutui lukemaan runoutta kokoelman verran Suomen kulttuurirahaston järjestämällä kulttuurijournalismin mestarikurssilla, ja kokemuksella oli vaikutuksia:
"Aloin lukea enemmän uutta kotimaista runoutta ja katsoa entistä tarkemmalla silmällä arvosteluja. Muuan asia alkoi vaivata niitä selaillessani. En tahtonut löytää kriittisiä kirjoituksia esimerkiksi Henriikka Tavin tai Harry Salmenniemen teoksista. Eikö heidän runoissaan ole mitään muuta kuin kehuttavaa.
Oma arvioni on, että runoudesta kirjoittavat kriitikot ovat liian lähellä kohteitaan tai niin sanottua runouden kenttää."
Jos yhdellä runokokoelmalla on näin elävöittävä vaikutus kulttuuritoimittajaan, niin mitä hänelle tapahtuisi esiintyvän kirjallisuuden vaikutuksen alaisena. Karemon kolumnin itsekriittisen lopetuksen perusteella toimittaja saattaa vielä joskus altistaa itsensä tuolle kokemukselle:
"Ajatuskoe: jos me kaikki suomalaiset kulttuuritoimittajat saisimme viikon ajaksi vapaat kädet niin määrässä kuin sisällössä, mitä annettavaa miellä lopulta olisi? Kurssitovereitteni harjoitustekstejä lukiessani minut valtaa suuri toivo. Jos mestarikurssin jälkeen näivettyminen silti jatkuu, uskallan väittää: kultuurijournalismin kuolemasta voi syyttää ainoastaan kulttuuritoimittajia, ei lehtitaloja."
Jäämme siis odottamaan korva pitkällä, milloin Yleisradiosta kuullaan muuta esittävän runouden ohjelmaa kuin Tarleena Sammalkorven toimittamaa Tämän runon haluaisin kuulla.
Sitä ennen toivoisi tietysti televisioon edes yhden suomenkielisen kirjallisuusohjelman, jota eivät korvaa romaanikirjailijaan keskittyvät Nadja Nowakin ja Seppo Puttosen kirjaesittelyt aamuteeveessä - saati ns. kulttuuriohjelma Stradan vitsit.
Esiintyvä
kirjallisuus on jo ehtinyt vakiintua erilaisiksi estetiikoiksi, ja taso
on saavuttanut jonkinlaisen saturaatiopisteen laadun suhteen. Huiput
karkaavat edelleen stratosfääriin, ja yksittäisten esitettyjen tekstien
energia ja tiheys tuntuvat viimeiset pari vuotta seilanneen varmana
resitaationa eteenpäin. Kirjallisen kulttuurin suhteen tämä on ollut
hyvin onnellista aikaa. Sekin on yhä selvempää, että kirjallisuutta ei
voi väittää enää tuntevansa vain kirjoja lukemalla – niin paljon
tapahtuu tilaan ja ääneen osallistuvissa tekstimaailmoissa. - See more
at:
http://www.luutii.ma-pe.net/milta-nayttaa-viime-aikojen-kirjallisuus/#sthash.nkf1pT3j.dpuf
Esiintyvä
kirjallisuus on jo ehtinyt vakiintua erilaisiksi estetiikoiksi, ja taso
on saavuttanut jonkinlaisen saturaatiopisteen laadun suhteen. Huiput
karkaavat edelleen stratosfääriin, ja yksittäisten esitettyjen tekstien
energia ja tiheys tuntuvat viimeiset pari vuotta seilanneen varmana
resitaationa eteenpäin. Kirjallisen kulttuurin suhteen tämä on ollut
hyvin onnellista aikaa. Sekin on yhä selvempää, että kirjallisuutta ei
voi väittää enää tuntevansa vain kirjoja lukemalla – niin paljon
tapahtuu tilaan ja ääneen osallistuvissa tekstimaailmoissa. - See more
at:
http://www.luutii.ma-pe.net/milta-nayttaa-viime-aikojen-kirjallisuus/#sthash.nkf1pT3j.dpuf
Esiintyvä
kirjallisuus on jo ehtinyt vakiintua erilaisiksi estetiikoiksi, ja taso
on saavuttanut jonkinlaisen saturaatiopisteen laadun suhteen. Huiput
karkaavat edelleen stratosfääriin, ja yksittäisten esitettyjen tekstien
energia ja tiheys tuntuvat viimeiset pari vuotta seilanneen varmana
resitaationa eteenpäin. Kirjallisen kulttuurin suhteen tämä on ollut
hyvin onnellista aikaa. Sekin on yhä selvempää, että kirjallisuutta ei
voi väittää enää tuntevansa vain kirjoja lukemalla – niin paljon
tapahtuu tilaan ja ääneen osallistuvissa tekstimaailmoissa. - See more
at:
http://www.luutii.ma-pe.net/milta-nayttaa-viime-aikojen-kirjallisuus/#sthash.nkf1pT3j.dpuf
Esiintyvä
kirjallisuus on jo ehtinyt vakiintua erilaisiksi estetiikoiksi, ja taso
on saavuttanut jonkinlaisen saturaatiopisteen laadun suhteen. Huiput
karkaavat edelleen stratosfääriin, ja yksittäisten esitettyjen tekstien
energia ja tiheys tuntuvat viimeiset pari vuotta seilanneen varmana
resitaationa eteenpäin. Kirjallisen kulttuurin suhteen tämä on ollut
hyvin onnellista aikaa. Sekin on yhä selvempää, että kirjallisuutta ei
voi väittää enää tuntevansa vain kirjoja lukemalla – niin paljon
tapahtuu tilaan ja ääneen osallistuvissa tekstimaailmoissa. - See more
at:
http://www.luutii.ma-pe.net/milta-nayttaa-viime-aikojen-kirjallisuus/#sthash.nkf1pT3j.dpuf
Esiintyvä
kirjallisuus on jo ehtinyt vakiintua erilaisiksi estetiikoiksi, ja taso
on saavuttanut jonkinlaisen saturaatiopisteen laadun suhteen. Huiput
karkaavat edelleen stratosfääriin, ja yksittäisten esitettyjen tekstien
energia ja tiheys tuntuvat viimeiset pari vuotta seilanneen varmana
resitaationa eteenpäin. Kirjallisen kulttuurin suhteen tämä on ollut
hyvin onnellista aikaa. Sekin on yhä selvempää, että kirjallisuutta ei
voi väittää enää tuntevansa vain kirjoja lukemalla – niin paljon
tapahtuu tilaan ja ääneen osallistuvissa tekstimaailmoissa. - See more
at:
http://www.luutii.ma-pe.net/milta-nayttaa-viime-aikojen-kirjallisuus/#sthash.nkf1pT3j.dpuf
Esiintyvä
kirjallisuus on jo ehtinyt vakiintua erilaisiksi estetiikoiksi, ja taso
on saavuttanut jonkinlaisen saturaatiopisteen laadun suhteen. Huiput
karkaavat edelleen stratosfääriin, ja yksittäisten esitettyjen tekstien
energia ja tiheys tuntuvat viimeiset pari vuotta seilanneen varmana
resitaationa eteenpäin. Kirjallisen kulttuurin suhteen tämä on ollut
hyvin onnellista aikaa. Sekin on yhä selvempää, että kirjallisuutta ei
voi väittää enää tuntevansa vain kirjoja lukemalla – niin paljon
tapahtuu tilaan ja ääneen osallistuvissa tekstimaailmoissa. - See more
at:
http://www.luutii.ma-pe.net/milta-nayttaa-viime-aikojen-kirjallisuus/#sthash.nkf1pT3j.dpuf