 |
| Minttumaaria Villanen runoili jatkoon ensimmäisestä Nuorten puulaakista Kuopiosaa 2015. |
Tähän päivään mennessä parasta tutkittua tietoa lavarunoudesta löytyy valtakunnallisesti toimivan Lukukeskeskuksen Mun runo -hankkeen loppuraportista, joka jatkaa siitä mitä aloiteltiin savolaisten opettajien kanssa Kuopiossa Nuorten I puulaakissa 2015 ja 2016, sekä 2017.
"Lasten ja nuorten laskevasta lukumotivaatiosta ovat 2000-luvulla todistaneet PISA-tulokset, media ja koulutusammattilaiset. Samalla nuorten aikuisten keskuudessa on alkanut kukoistaa runouden laji, joka edellyttää vahvaa kirjoitus-, luku-, esiintymis- ja kuuntelutaitoja. Lajin nimi on lavarunous.
Lukukeskus etsii jatkuvasti uusia tapoja vahvistaa ja tukea nuorten lukutaitoa ja -intoa. Lavarunous sisältää niin kirjoittamisen, lukemisen ja keskittyneen kuuntelemisen elementit, ja sillä nähtiin potentiaalia sekä luku- että kirjoitustaitoa kuin myös itseilmaisua tukevana välineenä. Lavarunoustyöpajoja päätettiin kokeilla osana lukion äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta. Koneen Säätiön kolmivuotisen tutkimusapurahan turvin tämä tulikin mahdolliseksi joulukuussa 2017.
Hanke toteutettiin vuosien 2018-2020 aikana järjestämällä 50 työpajaa lukioissa, sanataideryhmissä ja Helsingin Diakonissalaitoksen Vamos-ryhmissä. Käytännön opetustilanteita seurasi FM Riina Kontkanen, opetusmetodia tutki monikielisissä ryhmissä FM Johanna Raimi ja hankkeen asiantuntijaksi pyydettiin FT Merja Kauppista. Runoilijat Aura Nurmi ja Juho Kuusi kehittivät opetuksen ja ohjasivat ryhmiä.
Hanke toteutettiin vuosien 2018-2020 aikana järjestämällä 50 työpajaa lukioissa, sanataideryhmissä ja Helsingin Diakonissalaitoksen Vamos-ryhmissä. Käytännön opetustilanteita seurasi FM Riina Kontkanen, opetusmetodia tutki monikielisissä ryhmissä FM Johanna Raimi ja hankkeen asiantuntijaksi pyydettiin FT Merja Kauppista. Runoilijat Aura Nurmi ja Juho Kuusi kehittivät opetuksen ja ohjasivat ryhmiä.
 |
| Lavarunouden tiimoilta myös Runokukko-duo teki kouluvierailuja 2000-luvulla. Kuva Aurinkorinteen koululta Kuopiosta 2008. |
Työpajojen lisäksi nuorille luotiin mahdollisuuksia harrastaa runoutta myös vapaa-ajalla. Aura Nurmi ja Juho Kuusi järjestivät nuorten runoklubitilaisuuksia eri puolella Suomea, joista osa on jäänyt paikkakunnalla pysyväksi toiminnaksi. Lisäksi lavarunoudesta käytiin puhumassa useissa opetus- ja kirjastohenkilöille järjestetyissä koulutustilaisuuksissa. Kokonaisuudessaan hanke tavoittikin yli 4000 ihmistä.
Työpajojen vaikutuksia seurattiin jo hankkeen aikana ja 200 työpajoihin osallistunutta pääkaupunkiseudun lukiolaista vastasi työpajojen vaikutuksia selvittäneeseen kyselyyn. Sen keskeisiä tuloksia ovat työpajojen pohjalta syntynyt kiinnostus lavarunouden tekemistä kohtaan (31% vastaajista), kiinnostus lavarunotapahtumassa vierailuun (40% vastaajista) ja toive luovan kirjoittamisen lisäämisestä lukio-opetukseen (47 % vastaajista). Kyselyn toteutti hankkeen tutkija, FM Riina Kontkanen."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti