Mestarin haastattelu vuodelta 2007

Solja Krapu vei potin jo Helsingin kirjamessuilla 2002.

RUOTSIN PARAS SAVOLAINEN

Ruotsin paras naislavarunoilija on juuriltaan savolainen. Solja Krapu asui nimittäin 15-vuotaaksi asti Keiteleellä, josta hän muutti vanhemman siskonsa kanssa Uumajaan opiskelemaan.

Paras naislavarunoilija Solja Krapu on, koska hän on voittanut kaksi kertaa Ruotsin Poetry Slam -mestaruuden. Mestaruudesta on kilpailtu vuodesta 1995 asti ja hänen lisäkseen toiseksi tuplamestariksi on yltänyt vain Daniel Boyacioglu.

Miten sitten on mahdollista, että savolainen hallitsee puhuttua ruotsin kieltä niin hyvin, että yleisö valitsee hänet parhaaksi runoilijaksi?

Solja Krapu aloittaa vastauksena äidistä, joka oli Karjalan evakko, ja tietysti kova puhumaan. Mutta isä puhui vielä enemmän ja kirjoitti runoja, joiden rytmiin Solja ihastui.

– Isä kirjoitti runoja, mutta äiti esitti ne juhlissa. Ääneen lukeminen ei sopinut miehelle siihen aikaan, Krapu muistelee Keiteleen aikojaan, joihin hän palasi 12 vuoden poissolon jälkeen kesäisellä "nostalgiaretkellä" vuonna 2001.

Isän juhlarunot äiti harjoitteli kotona etukäteen, ja isä korjasi äidin lukemista. Runo, rytmi ja yleisön huomioon ottaminen, siinä perustarpeet, joilla leikitään myös Poetry slamissa.

Ja sitten tarvitaan vielä se selittämätön, joka tekee hennolta runotytöltä näyttävästä Kravusta estraditähden: lavalle noustuaan hän muuttuu Katri Helenaksi.

Kravun täydellisen ruotsin kielen hallinnan selittää se, että kuvaamataidon lisäksi hän opetti ruotsia koulussa.

– Nyt opetan vain kuvaamataitoa ja olen tyytyväinen, koska äidinkielen opettaminen veisi kaiken ajan.

Kravun työn tuloksena seitsemännet lavarunouden mestaruuskilpailut pidettiin Uumajassa. Tukholman jälkeen Uumaja sai tämän kunnian jo toisen kerran. Lavarunouden kehittäjänä Krapu on valittu myös Norlannin kirjailijoiden (NFS) puheenjohtajaksi.

Uumajan ensimmäisten mestaruuskilpailujen järjestäminen oli Ruotsissakin Poetry Slamin pioneeriaikaa. Kisojen budjetti oli 20 000 kruunua, kun se vuonna 2002 nousi 140 000 kruunuun. Neljä päivän runojuhlan kuluista vastasivat lipuista maksavan yleisön lisäksi kaupunki, valtio, Ruotsin Akatemia ja kansainvälinen esittävien runoilijoiden yhdistys I.O.P.P. (www.estradpoesi.com). 

Suomen ensimmäisen Poetry Slam -kisan Krapu järjesti Uusikaarlepyyssä syksyllä 1999. Toisen kerran kilpailtiin Kuopiossa keväällä 2000.

Solja Krapu Suomen mestariksi 2019

Savon Sanomat 19. elokuuta 2019.

Lavarunouden tähän astiset Suomen mestarit ovat:

2001 Tero Ipatti, Kuopio

2002 Tarja Ruippo, Kuopio

2003 Juha Mäkinen Jyväskylä

2004 Maria Siironen, Tampere

2005 Anna Turunen, Tampere

2006 Jouko Saksio, Oulu

2007 Jouko Saksio, Oulu

2008 Kari Raineranta, Tampere

(2008 Kun Tero Ipatti ei päässyt mukaan, slammestareiden mestariksi runoili ensimmäisen SM-kisan kakkonen Heli Laaksonen Kuopiossa.)

2009 Ilkka Markkula, Siilinjärvi

2010 Jukka Kervinen, Kuopio

2011 Seija Hämäläinen, Kuopio

2012 Juho Kuusi, Helsinki

2013 Mari Laaksonen, Jyväskylä

2014 Jere Vartiainen, Oulu

2015 AP Kivinen, Jyväskylä

2016 Juho Kuusi, Turku

2017 Lassi Kalleinen, Oulu

2018 Nihkee Akka (Jonna Nummela), Helsinki

2019 Solja Krapu, Kuopio

Kuusirunoja Rauman Pitsiviikoilla | Sprucepoetry

Rauman Pitsiviikolla 2019 Sammallahdenmäellä kuunneltiin runoja Metsärunojameissa (su 21.7. klo 17.00). Opastuksen jälkeen mäen laella runoiltiin jamit, joissa esiintyjinä olivat mm. Jouni Tossavainen, Juho Kuusi, Kalle Talonen, Nina Rintala ja säestäjänä Heli Sinikangas. Open mic -osuudessa oli mahdollisuus esittää omia tekstejään ja kuultiin otteita Heli Laaksosen tuoreesta kokoelmasta ”Aurinko. Porkkana. Vesi”. Rauman Lapin Sammallahdenmäki pääsi Unescon maailmanperintölistalle 20 vuotta sitten.

Neljäntoista runoilijan SM-finaali 2019

Lavarunouden SM-finaali 2019 runoillaan Helsingin Suvilahdessa 17. elokuuta klo 19:00.

Helsingissä järjestetyn Nuorten poetry slamin voittaja Annikki Marttio esiintyy loppukilpailun lämppärinä ja nollarunoilijana.

Kymmenestä karsinnasta jatkoon päässeet 13 runoilijaa ovat:

HELSINKI/Tenho Restobar: Toni Salminen, Diliana ja Aatos Ketvel

TAMPERE/Kulttuuritalo Telakka: Täti Kosmos ja Jenni Nikinmaa

SAVONLINNA/Kulttuurikellari: Veikko Happonen

OULU/Tuba – Food and Lounge: Taipale

TURKU/Bar Ö: Heidi Aho

JYVÄSKYLÄ/Kirjailijatalo: Kati Hiltunen

ROVANIEMI/MustaKissa Kuppila: Marjatta Kaasila

LAHTI/Ravintola Tirra: Miika Alpua

JOENSUU/torilava: Kaisa Halmkrona

KUOPIO/Gusto Runin: Solja Krapu

Ruotsin tuplamestari jatkoon Kuopiosta

Kuopion karsinnasta 2019 jatkoon runoili kirjailija Solja Krapu, vas. Olavi Rytkönen ja oik. Jukka Kervinen.

Lavarunouden SM-kisan Kuopion karsinnasta jatkoon selvisi kuopiolainen kirjailija Solja Krapu, joka on voittanut Ruotsin Poetry Slam -mestaruuden kaksi kertaa. Runojen lisäksi Krapu on julkaissut ruotsiksi lastenkirjoja ja neljä romaania. Runokokoelma Minä tarvitsen bussikuskia ilmestyi suomeksi vuonna 2004.

Jouni Sorvari

Kravulle hyvän vastuksen tarjosi kuopiolainen muurahaistutkija Jouni Sorvari, joka huolimatta ensikertalaisuudestaan aloitti rohkeasti ytimekkäillä haiku-runoilla ja kiihdytti parhaimmilleen viimeisellä kolmannella kierroksella.

Kuopion karsinta oli myös Runokukon paluukeikka. Edellisen kerran duo Rytkönen-Tossavainen juonsi Runopuulaakin SM-finaalin kolme vuotta sitten Kuopion Satamankulmassa. Toukokuussa 2016 tuplamestariksi runoili vuoden 2019 finaalia järjestävä Juho Kuusi.

Liki Kuopion satamaa ravintola Gusto Runinissa esi- eli nollarunoilijana vuoden 2010 mestari Jukka Kervinen keräsi 27,0 pistettä tuomaristolta, johon kuuluivat Fasu Al Husaini, Esko Lovén, pöytäseurue Mina & Pia, tuomaripari Aune Reis ja Anne Ruotsalainen sekä Jyri Wuorisalo.

Karsinta runoiltiin useamman kerran Runopuulaakin karsintoihin osallistuneen Paco Nuccin (oik.) ravintolassa Gusto Runinissa.

Karsinnan onnettarena esiintymisjärjestyksen arpoi Virpi Laukkanen. Kahdeksan runoilijan joukossa uusia tuttavuuksia ja ensi kertaa lavalle nousseita oli suurin osa, joten vielä niitä runoja humisee tuolla Savon mailla.

Tulokset:

Annukka Roth 23,1

Kaarin Laapotti 23,4

Alma Nucci 23,5

Ville Kumpulainen 24,4 ja 23,2

Marko Kuusela 24,6 ja 21,8

Solja Krapu 28,3, 27,4 ja 29,5

Jouni Sorvari 24,3, 24,4, ja 27,3

Elina Vartiainen 23,5

Tervehdys arvon slam-kansa!

”On aika aloittaa valmistautuminen mittelöön tämän vuoden poetry slamin suomenmestaruudesta. Keskuskomitea 2019 on saanut Suomen Kulttuurirahastolta hieman kilisevää kirstun pohjalle, joka tarkoittaa muun muassa sitä, että kykenemme tänä vuonna kustantamaan kunkin karsinnan voittajan menopaluun Helsinkiin.

Vuoden 2019 finaalin päivämäärän voi jo laittaa kalenteriin, se tapahtuu osana Runokuuta lauantaina 17. elokuuta. Tapahtumapaikka on vielä varmistamatta.

Alla toistaiseksi varmistuneet karsintapäivät:

˗ Helsingissä järjestetään tänäkin vuonna kolmet SM-karsinnat, joiden päivämäärät ovat 1.4., 16.4. ja 14.5. Karsinnat ovat Tenho Restobarissa (Helsinginkatu 15), ja niistä vastaa Harri Hertell, harri.hertell@gmail.com

˗ Tampereen karsinnat järjestetään 23.4. Telakalla (Tullikamarin aukio 3), niistä vastaavat Sema Hokkanen, sema.hokkanen@gmail.com ja Mari Laaksonen, mari.anneli.laaksonen@gmail.com

˗ Joensuussa järjestetään monen vuoden tauon jälkeen karsinnat 12.7. torilavalla, osana Popkatu-kaupunkifestivaalia. Karsinnoista vastaa Henna Pitkänen, hennapit@gmail.com

Tiedotamme muiden paikkakuntien karsinnoista, kun niiden päivämäärät ja paikat varmistuvat.

Myös Nuorten Poetry Slam SM-finaali on tulilla. Tästä tietoa myöhemmin samoissa kanavissa.

Tänään aukesi myös SM-kisojen Instagram-tili, @poetryslam.finland, menkää seuraamaan ja pysymään ajan tasalla kaikesta finaaliin liittyvästä.

Mahdolliset kysymykset ja tiedustelut voi osoittaa sähköpostitse lokeroon poetryslam.suomi@gmail.com tai suoraan hyödyntäen Facebookin viestittelykanavia. SM-finaalin tuotantotiimissä häsäävät männä vuosien mestarit Juho Kuusi ja Jonna Nummela aka Nihkee Akka.

...ja vielä: koska emme maksa näkyvyydestämme Facebookissa ja Facebookin algoritmit puskevat päivityksemme helposti pohjamutiin, kannattaa liittyä Lavarunotapahtumat Suomessa -ryhmään, jossa tapahtumista tiedotetaan myös. Lisäksi tietokonetta käyttäessänne voitte klikata tältä sivulta otsikkokuvan alta ”Seurataan”-painiketta ja avautuvasta valikosta valita ”Uutissasi”-otsakkeen alta ”näytä ensin”, jolloin päivityspisaramme erottuvat paremmin tietovirroissanne.

Vuoden 2018 Poetry Slamin suomenmestari ja EM nelonen @nihkeeakka toimii tänä vuonna #finslam19 finaalin tuottajana ja juontajana.

˗ Slamrunous ei ole mulle kilpailu, se on yhteiskunnan ovien potkimista sisään. Slam ei tunnusta väriä tai korkeakulttuurin hierarkioita. Voittaminen, aplodit tai hyvät pisteet on bonus mutta mulle slam on sanataide-aktivismia. Se on työväen, junttien, akkojen, hullujen ja muiden vähäteltyjen ja ylenkatsottujen runoutta jossa tilaa otetaan pyytämättä ja todistetaan kanssaihmisten moninaisia totuuksia."

Poetry Slamin suomenmestari lähtee edustamaan Suomea ainakin Pohjoismaiden -ja Euroopanmestaruuskisoihin."

Kuusi ja Nummela järjestävät SM-kisat 2019

Vuoden 2018 lavarunouden SM-kisat järjestäneen runoilija Harri Hertellin Facebook-päivityksen mukaan ensi vuoden runopuulaakeista vastaavat Juho Kuusi ja Jonna Nummela. Kuusi on kaksinkertainen mestari, ja "Nihkee Akka" Nummela voitti tämänvuotisen finaalin Helsingissä.

Päivityksessään Hertell kertoo saaneensa palautetta Helsingin finaalin järjestelyistä ja pyytää siksi mielipiteitä kahdesta asiasta:

1. Koettiin että yleisö ei tasapuolisesti kannustanut kaikkia esiintyjiä. Miten paikalla olleet itse koitte tämän? Ja onko yleisön edes tarpeellista kannustaa tasapuolisesti kaikkia vai saako yleisö hurrata ja kannustaa juuri omaa/omia suosikkejaan, esimerkiksi oman kaupunkinsa edustajaa?

2. Pitäisikö SM-voittajien osallistuminen tulevien vuosien kisoihin kieltää?

Hertellille lähetetyssä palautteessa vedottiin myös siihen, että SM-finaali  runoiltaisiin joka vuosi eri puolilla Suomea. Hertell myötäilee ajatusta, mutta ongelmana on ollut SM-puulaakin järjestäjien löytäminen:

"Aika harvat osaavat tai haluavat tai pystyvät ottamaan koko SM-kisojen ja finaalin järjestelyt (mahdollisesti, jopa todennäköisesti, palkatta) vastuulleen. Vuosi sitten kun asiasta oli keskustelua en muista, että muualta kuin Turusta olisi Helsingin lisäksi ilmaistu kiinnostusta SM-kisojen ja finaalin järjestämiselle. Jos uusia, vetovastuusta kiinnostuneita tahoja on ilmaantunut, kuulisin niistä mielelläni."

Hertellin mukaan myös vuoden 2019 kisojen vetovastuussa olevat Juho Kuusi ja Jonna Nummela ottavat avosylin erilaiset kehitysideat vastaan. Itse hän kokee, ett näitäkin kysymyksiä tärkeämpää olisi pohtia. "kuinka löytää rehdit tuomarit finaaliin, jotka eivät 'pelaa kotiin päin'. Itse päädyin tänä vuonna siihen järjestelyyn, että kuka tahansa täysi-ikäinen, erinomaisesti suomea ja englantia hallitseva henkilö, joka ei tunne henkiökohtaisesti yhtäkään kisailijoista, sai ilmoittautua tuomariksi ja heidän joukostaan valittiin arpomalla viisi tuomaria, joilta sitten tiedustelin henk. koht. jääviydestä ja kielitaidosta. Kaikki eivät olleet jäävejä ja myönsivätkin sen ja tällaiset tuomarit sitten tiputettiin pois joukosta luonnollisesti."