Mestarin haastattelu vuodelta 2007

Solja Krapu vei potin jo Helsingin kirjamessuilla 2002.

RUOTSIN PARAS SAVOLAINEN

Ruotsin paras naislavarunoilija on juuriltaan savolainen. Solja Krapu asui nimittäin 15-vuotaaksi asti Keiteleellä, josta hän muutti vanhemman siskonsa kanssa Uumajaan opiskelemaan.

Paras naislavarunoilija Solja Krapu on, koska hän on voittanut kaksi kertaa Ruotsin Poetry Slam -mestaruuden. Mestaruudesta on kilpailtu vuodesta 1995 asti ja hänen lisäkseen toiseksi tuplamestariksi on yltänyt vain Daniel Boyacioglu.

Miten sitten on mahdollista, että savolainen hallitsee puhuttua ruotsin kieltä niin hyvin, että yleisö valitsee hänet parhaaksi runoilijaksi?

Solja Krapu aloittaa vastauksena äidistä, joka oli Karjalan evakko, ja tietysti kova puhumaan. Mutta isä puhui vielä enemmän ja kirjoitti runoja, joiden rytmiin Solja ihastui.

– Isä kirjoitti runoja, mutta äiti esitti ne juhlissa. Ääneen lukeminen ei sopinut miehelle siihen aikaan, Krapu muistelee Keiteleen aikojaan, joihin hän palasi 12 vuoden poissolon jälkeen kesäisellä "nostalgiaretkellä" vuonna 2001.

Isän juhlarunot äiti harjoitteli kotona etukäteen, ja isä korjasi äidin lukemista. Runo, rytmi ja yleisön huomioon ottaminen, siinä perustarpeet, joilla leikitään myös Poetry slamissa.

Ja sitten tarvitaan vielä se selittämätön, joka tekee hennolta runotytöltä näyttävästä Kravusta estraditähden: lavalle noustuaan hän muuttuu Katri Helenaksi.

Kravun täydellisen ruotsin kielen hallinnan selittää se, että kuvaamataidon lisäksi hän opetti ruotsia koulussa.

– Nyt opetan vain kuvaamataitoa ja olen tyytyväinen, koska äidinkielen opettaminen veisi kaiken ajan.

Kravun työn tuloksena seitsemännet lavarunouden mestaruuskilpailut pidettiin Uumajassa. Tukholman jälkeen Uumaja sai tämän kunnian jo toisen kerran. Lavarunouden kehittäjänä Krapu on valittu myös Norlannin kirjailijoiden (NFS) puheenjohtajaksi.

Uumajan ensimmäisten mestaruuskilpailujen järjestäminen oli Ruotsissakin Poetry Slamin pioneeriaikaa. Kisojen budjetti oli 20 000 kruunua, kun se vuonna 2002 nousi 140 000 kruunuun. Neljä päivän runojuhlan kuluista vastasivat lipuista maksavan yleisön lisäksi kaupunki, valtio, Ruotsin Akatemia ja kansainvälinen esittävien runoilijoiden yhdistys I.O.P.P. (www.estradpoesi.com). 

Suomen ensimmäisen Poetry Slam -kisan Krapu järjesti Uusikaarlepyyssä syksyllä 1999. Toisen kerran kilpailtiin Kuopiossa keväällä 2000.