Kuopiossa kaksi puulaakia, finaali Tampereella

 

Tampereella lavarunouden SM-finaalia 2023 on järjestämässä vuoden 2013 Kuopion SM-finalisti Mari Laaksonen (oik.).

Lavarunouden SM-kisan Kuopion aluekarsinta runoillaan kaupunginkirjastossa 9. elokuuta klo 17.00-19.00. Järjestäjinä Runokukko, pääkirjasto, Solja Krapu ja Jukka Kervinen.

Toinen Kuopion Runopuulaaki pelataan kirjallisuustapahtuma Kirjakantissa torstaina 16. marraskuuta Pannuhuoneella (Kauppakatu 25) klo 19.00 alkaen.

Lavarunouden SM-finaalin 2023 järjestää tamperelainen Viitapiiri. Loppukilpailu runoillaan 9. syyskuuta Tampereen Työväen Teatterissa. Tampereella runoilija Mari Laaksosen mukaan Viitapiiri voi tarjota kilpailijoille majoituksen, ”mutta runoilija matkakuluja toivotaan korvattavaksi lähettävän tahon puolesta”.

Kukkoa viinissä, runoutta ja vapaata seurustelua

 

Puškinin synttäreitä on vietetty Valkeisenlammen rannalla Kuopiossa vuodesta 1994 lähtien.

Runoilijan synttäreitä juhlitaan jälleen Kuopiossa. Aleksandr Puškinin Valkeisenlammen rannan patsaalla, joka täyttää 37 vuotta, runoillaan keskiviikkona 7. kesäkuuta 2023 klo 18.00 alkaen.

Rintakuvansa ikäisenä kuolleen Pusselin (6.6.1779–10.2.1837) synttäreiden ohjelmassa ovat tutut piknikeväät: kalakukkoa viinissä, vapaata seurustelua, dialogirunon harjoitukset, toinen tulkinta Solja Kravun runosta ”Oodi Minnoille” ja esikoisrunoilija Mohamed Ahmed Haji Omarin runoja.

Dialogirunoa ”Toivoaksemme häiritsemme” harjoittelevat kirjailijat Marjo Heiskanen ja Jouni Tossavainen. Runon ensiesitys on Musiikkikeskuksessa 20. kesäkuuta.

Kuopiolainen kirjailija ja lavarunomestari Solja Krapu tulkitsi runonsa Minna Canthin patsaalla 25. toukokuuta ja Puškinin patsaalla kuulemme toisen version.

Mohamed Ahmed Haji Omar on somalialaistaustainen mutta Suomessa pitkään asunut kirjoittaja, joka on opiskellut Jyväskylän yliopistossa. Jo ennen esikoisteostaan The Poet of Whom the Heavens Cry = Runoilija jonka tähden taivaat itkee (Basam Books 2022) hän on julkaissut muutamia omakustanteita suomeksi.

Mohamedin uusi Savon maakuntaruno on mukana Mikko Innasen soitannollis-lyyrisessä eepoksessa Maakuntauudistus (Aviador 2020).

Lisätietoja blogista Puškin.

”He alkoivat kilpasille vuorosäkein”

 

 Runonlaulujamit ke 1.2.2023 klo 18.00-19.45 Rikhardinkadun kirjasto, Kirjatorni 2. krs, Rikhardinkatu 3. Helsinki, Tervetuloa laulamaan yhdessä runolaulua. Runolaulu on vanhaa ns. kalevalamittaa viljelevää laulukulttuuria. Opit uusia sävelmiä, ja pääset halutessasi myös esilaulamaan.

Dosentti Venla Sykäri on suullisen runouden tutkimukseen erikoistunut folkloristi, jonka runomuotoisten lajien ja rekistereiden estetiikkaa ja kompositiota tarkastelevaa kolmivuotista hanketta rahoitti Koneen Säätiö (2020–2023).

Sykäri on väitellyt Helsingin yliopistossa Kreetalla toteutetun pitkäjaksoisen kenttätyön pohjalta (Sykäri 2011) ja hän on folkloristiikan dosentti Helsingin yliopistossa.

Kilpalaulu on Sykärin mukaan runolaulun laji, joka tunnetaan kautta historian varsin monista kulttuureista. Kilpalaulua esiintyy joko rituaalisissa konteksteissa, kuten häissä, erityisissä kilpalaulutapahtumissa, tai spontaanisti laulajien välillä, ja yhtä lailla muinaisislantilaisessa runoudessa 1200-luvulta, 1800-luvun kalevalamittaisessa runossa kuin 2010-luvun freestyle-rap nuorisokulttuurissa.

Kenttätyönsä aikana Kreetalla monet haastateltavat viittasivat yhä kilpalaulutilanteen dynamiikkaan, vaikka esityksessä tämä toteutuu siellä enää vain harvoin. Kreetalla kilpalaulutilanteita pidettiin merkittävinä seuraavista syistä:
1) yleisön kannalta tunnelman kohottajana, jännityksen luojana. Vaikka laulajilla ei olisi ollut tarvetta kilpailla, saattoi yleisö kannustaa heitä kilpa-asetelmaan;
2) laulajien kannalta kilpatilanteen tuoman paineen koettiin lisäävän sanavalmiutta, kielellistä luovuutta ja esiintymiskestävyyttä.

Vaikka kilpalauluun olennaisesti liittyvän improvisoinnin osalta Kreetalla usein todettiin, ettei runojen tekninen ja sisällöllinen ”taso” ollut improvisoiduissa säkeissä yhtä hyvä kuin muissa oloissa syntyneiden runojen, arvostettiin paineen alla syntynyttä kekseliäisyyttä ja tilannekontekstiin liittyvää assosiaatio- ja sanavalmiutta.

Kilpalaulun kilpailuasetelman, nopean rytmin ja esiintymispaine kehittävät sekä ilmaisutaitoa että pitkällä tähtäimellä myös tuloksia. Todellisesta tai näennäisestä vastakkainasettelusta huolimatta kilpalaulu ennen kaikkea lujittaa yhteisöä ja luo yhteisöllisyyttä sekä kilpakumppanien että laulajien ja yleisön välille.

Tutkimuksissaan suomenkielisestä nykykilpalaulannasta Sykäri ei ole vielä käyttänyt esimerkkeinä runopuulaakeja tai poetryjameja vaan lähinnä kokemuksiaan freestyle-rapin battle-kilpailuista.

Kirjakantissa kaikki saivat kirjapalkinnon

Kuopiolainen kuvataiteilija ja sanataideohjaaja Riikka Viinikanoja esitti ensimmäisen kerran runojaan Kirjakantin runopuulaakissa Kings Crownissa, jossa kaikki paikalle tulleet saivat kirjapalkinnon.

Ensimmäisen kerran kotimaisen Poetry Slamin historiassa runoilijoiden lisäksi myös tuomaristo ja yleisö saivat kirjapalkinnot. Savolaisen kirjallisuustapahtuman Kirjakantin lavarunokisalle palkinnot lahjoittivat Runokukko ja Seija Hämäläinen.

Hämäläinen lahjoitti runoiluopastaan Amateur (2017), mutta hän pääsi myös valitsemaan ensimmäisenä palkintokirjoista voitettuaan Kirjakantin runopuulaakin 0,3 pisteen erolla Jukka Kerviseen. Hämäläinen on lavarunouden Suomen mestari vuodelta 2011 ja Kervinen vuodelta 2010.

Yle Radio Savon toimittaja Marianne Mattila oli mukana puulaakissa, ja illan antia voi kuunnella täältä. Ja Kirjakantin koko illan video löytyy tästä.

Seija Hämäläinen
vuoden 2011
lavarunouden
Suomen mestari.

Ravintola Kings Crownissa Kuopiossa torstaina 17. marraskuuta 2022 esiintymisjärjestyksen onnettarena arpoi Hilla Jauhiainen. 

Tuomaristoon kuuluivat kuopiolaiset Risto Kettunen, Marja Pajusilta, Kaisla Pirkkalainen, Aila Salminen ja Sari Siltavuori.

Kirjakantin runopuulaakin tulokset esiintymisjärjestyksessä:

Tuomo Tuomainen 23,4

Seija Hämäläinen 24,6, 26,5 ja 27,6

Leena Raveikko 24,9 ja 25,8

Jukka Kervinen 25,1, 26,7 ja 27,3

Riikka Viinikanoja 25,5 ja 26,0

Runopuulaaki Kirjakantissa 17.11.2022

Kirjakantin 2021 Runopuulaakin parhaat pisteet runoili Kaarin Laapotti, jota onnitteli toiseksi parhaat pisteet saanut Jukka Kervinen. Kuva: Olavi Rytkönen. 

Perinteinen kirjallisuustapahtuma Kirjakantin Runopuulaaki pelataan Kings Crownissa (Kuninkaankatu 22) Kuopiossa torstaina 17. marraskuuta klo 19.00. Ilmoittautumiset Runokukolle (Jouni Tossavainen & Olavi Rytkönen) etukäteen tai puoli tuntia ennen puulaakin alkua.

Savolaisen runojuhlan kunniaksi Runokukko lahjoittaa kaikille puulaakiin osallistujille, runoilijoille, tuomareille ja yleisölle kirjapalkinnot. Parasta päältä pääsee tietysti valitsemaan finaalikierroksen voittaja. Talkoissa on mukana myös vuoden 2011 lavarunomestari Seija Hämäläinen, joka lahjoittaa palkinnoksi Amateur-kirjaansa (runollinen vertaistukiopas kaikille runouden harrastajille ja rakastajille). 

Kirjakantissa pohditaan tänä vuonna erilaisia sanan tiloja sekä Kuopiossa että Iisalmessa. Onko painetulla sanalla ja sanoilla bittiavaruudessa eroja? Voiko sanataidetta oppia? Entä, mistä biisin sanat syntyvät?

Kirjallisuustapahtumassa juhlitaan myös 10 vuotta täyttävää Sanataidekoulu Aapelia, valitaan Mestarisanastaja ja julkistetaan Savonia-kirjallisuuspalkinon ehdokkaat.

Yle: Hertell käynnisti Suomen lavarunouden 2008

Johdatus runopuulaakiin
julkaisiin jo 2003.

”Suomessa lavarunous oli vielä 2000-luvun alkuvuosiin saakka melko marginaalinen ilmiö. Joitain tapahtumia toki oli, mutta isompi muutos käynnistyi vuoden 2008 tietämillä, jolloin Harri Hertell perusti lavarunoustapahtumia järjestävän yhteisön nimeltä Helsinki Poetry Connection.”

Elävien Runoilijoiden Klubi, Turun runoliike, Kuopion ensimmäiset Poetry Slamit vuonna 2000 ja kahdeksat lavarunouden Suomen mestaruuskisat karsintoineen vuoteen 2008 mennessä. Olivatko nämä vain ”joitain tapahtumia”, kuten runoilija Harri Hertell todistaa Yle-uutisten jutussa?

Hertellin Helsinki Poetry Connection oli mukana, kun Radio Suomi lähetti suorana lähetyksenä SM-finaalin ravintola Kaisaniemestä Helsingissä vuonna 2010, mutta silloinkaan HPC ei vastannut loppukilpailusta eikä karsinnoista, jotka nekin oli kuultu livenä radiosta. Loppukilpailu radioitiin myös vuonna 2011.

Muistin virkistykseksi tässä vielä luettelo lavarunouden mestareista 2001–2008:

 

2001 TERO IPATTI, KUOPIO

2002 TARJA RUIPPO, KUOPIO

2003 JUHA MÄKINEN JYVÄSKYLÄ

2004 MARIA SIIRONEN, TAMPERE

2005 ANNA TURUNEN, TAMPERE

2006 JOUKO SAKSIO, OULU

2007 JOUKO SAKSIO, OULU

2008 KARI RAINERANTA, TAMPERE

(2008 KUN TERO IPATTI EI PÄÄSSYT MUKAAN, SLAMMESTAREIDEN MESTARIKSI RUNOILI ENSIMMÄISEN SM-KISAN KAKKONEN HELI LAAKSONEN KUOPIOSSA.)

Harri Hertellin oikaisu

 

”Yle kirjoitti taannoin Jarkko Jokisen tuoreesta poetry slamin (tunnetaan myös runopuulaakina) Suomen mestaruudesta samalla kartoittaen hieman kotimaisen lavarunoskenen nykytilaa. Toimittaja haastatteli puhelimitse juttuun pikaisesti myös minua. Artikkelissa on kohta, jossa annetaan ymmärtää, että lavarunoustoiminta Suomessa olisi ollut melko marginaalista ennen vuotta 2008, jolloin aloin järjestämään tapahtumia Helsinki Poetry Connection -nimen alla. HPC:n toiminnassa en ole enää ollut mukana vuoden 2015 jälkeen vaan toimin nykyään freelancerina edelleen runotapahtumia kuitenkin järjestäen.

Ymmärrän, että Ylen artikkelin vajavainen historiantuntemus närkästyttää. Kyseinen väite lavarunouden historiasta ennen vuotta 2008 ei ole minun suustani. Itse asiassa mainitsin jutun kirjoittaneelle toimittajalle, että poetry slamin SM-kisoja on järjestetty jo vuodesta 2001 lähtien ja toivoin, että tuo osio kirjoitettaisiin jotenkin toisin.

Vuonna 2017 julkaistiin toimittamani Lavaruno-opas (Savukeidas). Kirjassa on osio ”Lavarunouden historiaa ja toimijoita”. Tuossa osiossa olen pyrkinyt suhteellisen seikkaperäisesti avaamaan lavarunouden kotimaista historiaa ennen vuotta 2008.

Kirjassa esittelen 1960-luvun happeningit, U-meiningit, Teemu Hirvilammin ja Ari Taskisen, Jysky Ihalaisen ja Sandor Valyn, Turun runoliikkeen, Elävien Runoilijoiden Klubin, Runopuulaakin, Runokuun, Turun Runoviikon, Heli Laaksosen, Annikin runofestivaalin ja monta muuta tapahtumaa sekä toimijaa, jotka ovat omalla työllään luoneet mahdollisuuksia nykyisen lavarunokentän kukoistamiselle.

Jokainen voi siis Lavaruno-oppaan historiaosuudesta selvittää, että toimintaa on ollut jo paljon ennen vuotta 2008 ja mielestäni tuon historian (toki edelleen se on tynkäversio) ylöskirjaaminen osoittaa etten ole koittanut piilottaa lavarunouden historiaa ennen vuotta 2008. Päinvastoin: mielestäni on tärkeää tuntea skenen historia, josta itse asiassa voisi tehdä vaikka moniosaisen tv-dokkarin, mikäli joku jaksaisi vaan asiaan tarpeeksi seikkaperäisesti perehtyä.”

Toimittaja Marttisen vastaus

 ”Laitoit meille viestiä taannoiseen lavarunousjuttuumme liittyen. Kiitos siitä!

Kävimme palautteesi ja tekstin läpi lähiesihenkilöni kanssa. Lavarunouden historiaa Suomessa on jutussa taustoitettu muutamalla virkkeellä, mutta jutun pääfokus on Jokisen voitto.

Taustoitus on suppea, kuten nopeissa uutisjutuissa tuppaa usein olemaan. Hertell ja Jokinen näkivät tekstin ennen sen julkaisemista ja hyväksyivät sen osaltaan. Joitakin muutoksiakin tehtiin heidän pyynnöstään.

Varsinaista asiavirhettä tekstissä ei kuitenkaan ole, emmekä näin ollen tekstiä enää tämän perusteella muuta.

Otan yhteystietosi muistiin, ja olen tarvittaessa yhteydessä, jos aihepiiri nousee taas ajankohtaiseksi.

Mukavaa syksyn jatkoa!

--

Vesa Marttinen

Toimittaja

Yle Helsinki

Yleisradio Oy

+358 40 4827 684

vesa.marttinen@yle.fi

www.yle.fi/helsinki

Twitter: @marttve”

Lavarunoitoimijat kokoontuvat Annikin festareilla

 Ilmoittautuminen Lavarunotoimijoiden valtakunnallisen verkoston tapaamiseen

Aika: pe 10.6.2022  
Paikka: Kulttuuritalo Laikku, Keskustori 4, 33100 Tampere

Tampereen lavaruno- ja kirjoittajayhdistys Viitapiiri ry, Taiteen edistämiskeskus ja Annikin runofestivaali kutsuvat koolle Lavarunoilijoiden valtakunnallisen verkoston perjantaina 10.6.2022! Tapaamisen voi kätevästi liittää osaksi villiä runofestivaaliviikkoa, joka huipentuu Annikin runofestivaaliin lauantaina 11.6.2022.

Ohjelma:

Perjantai 10.6.

14:00-16:45 Tapaaminen ja kahvit tarjolla Kulttuuritalo Laikun luentosalissa, kuulumisten vaihtoa ja keskustelua
Aiheita:
- Poetry Slamin SM-kisat ja niiden järjestämisvastuu tulevaisuudessa
- Verkoston yhteistyö lavarunotapahtumien tiedottamisessa ja mahdolliset yhteistuotannot
- Muut esille nousevat asiat  

16:45-18:30 Omakustanteinen ruokailu ravintola Muusassa (Satakunnankatu 10, 33100 Tampere, https://olympiakortteli.fi/muusa/), ruokatilaus tehdään etukäteen ilmoittautumisen yhteydessä, vaihtoehdot alla.

18:30-20:00 Esikoisrunoilija tavattavissa -tilaisuus Kulttuuritalo Laikun Kulttuurikahvilassa

20:00->         Jatkot ravintola Bar Prince Hamletissa (Tampereen Teatterin kivijalka: Hämeenkatu 14 https://princehamlet.fi/ 
Tarjoukset verkoston jäsenille tiskiltä koodisanalla VIITAPIIRI:
- Hanatuotteet - 10 %
- Viinipullot - 5 €

Lauantai 11.6.  

11:00–22:00  Annikin runofestivaali: https://annikinrunofestivaali.net/ 

Mikäli haluat jäädä seuraavaksi päiväksi Annikin runofestivaalille, Annikin runofestivaali tarjoaa alennuslipun 15e (normaalihinta 25e) verkoston tapaamiseen osallistujille.  

Lisäksi Simo Ollila järjestää lavarunotoimijoille oman “festivaalihuoneiston” lauantaipäivän ajaksi asunnossaan Annikilla.