maanantai 16. huhtikuuta 2007

Solja Kravun runo "Mammor/Äidit"

Somnar bäst me lampan tänd

och prassel i sidor

blädderljud och vändande blad

kroppsvärme

röst i bröstkorgen


Barn minns

mamma sydde

med Singer rampmaskin

stökade köket när alla lagt sig

skramlade porslin

kaffepanna

och fyllde närvaro i huset

grytor karottlock

barndomsljud är så - mjölkaktiga

bestickklirr

inte särskilt kärleksfult men väldigt

familjärt

skrapade rester ur

aluminiumkastrull

hon gnolade

ingen särskild

melodi

steg mot linoleumgolv

strök skjortor

varmluft


Nu halvligger jag

obekvämt uppkrupen

diagonalt i fåtöljen

nacken mot armstödet

knänä mot hakan

och somnar till

David Letterman

Seinfeld

MTV

och Mission Impossible

minä ställföreträdande mammor

(Jag behöver busschauffören, s. 70 - 71)


ÄIDIT
(suom.
Harri Rinne)

Nukahdan parhaiten lamppu päällä

sivut rapisten

selailun äänet ja kääntyvät lehdet

ruumiinlämpö

ääntä rintakehässä


Lapsi muistaa

äiti ompeli

poljettavalla Singerillä

touhusi keittiössä kaikkien

mentyä nukkumaan

posliinin kalinaa

kahvipannu

talo läsnäoloa täynnä

patoja kulhojenkansia

lapsuuden äänet ovat sellaisia - maitoisia

veitsien haarukoiden kilinää

ei erityisen täynnä rakkautta mutta

kovin tuttua

raaputti pohjia pois

alumiinikattilasta

hyräili

ilman varsinaista melodiaa

askeleita linoleumilattialla

silitti paitoja

lämmintä höyryä


Nyt makaan puolittain

epämukavalla mutkalla

pitkittäin nojatuolissa

niska käsinojaa vasten

polvet leuassa

ja nukahdan

David Lettermaniin

Seinfeldiin

MTV:hen

ja Mahdottomaan tehtävään

virkaatekeviin äiteihini

(Minä tarvitsen bussikuskia, s. 60 - 61)

Ei kommentteja: