Pohjois-Savon taidetoimikunta käynnistää kirjailijavierailujen sarjan yhteistyössä kuopiolaisten kirjakauppojen kanssa. Sanataiteen läänintaiteilija Marjo Heiskanen haastattelee ajankohtaisia kirjailijoita joka kuukauden toinen torstai.
Sanoin Savossa -haastattelut tarjoavat yleisölle mahdollisuuden tutustua tuoreiden teosten taustoihin ja kirjailijan työhön. Puheena olevat teokset kattavat laajan kentän dekkareista murrerunoihin – postmodernia taideproosaa unohtamatta. Tekijäjoukko ulottuu kevään esikoisista jo paikkansa vakiinnuttaneisiin kirjailijoihin.
Kevään ohjelma, aloitus aina klo 17:
10.3. Merja Toppi: Aekusen naesen iholla (Minerva 2011) Kuopion Kirjakauppa
14.4. Jouni Tossavainen: Sivullisia (Like 2011) Kuopion Kirjakauppa
12.5. Marko Kilpi: Elävien kirjoihin (Gummerus 2011) Kuopion Kirjakauppa
9.6. Antti Leikas: Melominen (Siltala 2011) Suomalainen Kirjakauppa
Syksyn 2011 päivämäärät ovat 11.8., 8.9., 13.10. 10.11. ja 8.12.
Noin tunnin mittaisiin tilaisuuksiin on vapaa pääsy. Tapahtumapaikat:Kuopion Kirjakauppa, Maljalahdenkatu 31 A ja Suomalainen Kirjakauppa, Kauppakeskus Minna, Haapaniemenkatu 18.
1 kommentti:
Kaksikielisyys maksaa Suomelle 1-2 miljardia euroa vuodessa.
Lokakuun lopussa 1915 lähti suomalainen lähetystö Tukholmaan: senaattori Otto Stenroth, Samuli Sario, A. H. Saastamoinen ja Axel Lille. Aaro Pakaslahti kertoo tästä teoksessaan Suomen politiikka maailmansodassa. Ruotsin valtakunnanmarsalkka kreivi Douglas vaati Suomelta Pohjois-Suomea (Kemijoki rajaksi) ja tarjosi korvaukseksi "niin suuren osan Venäjän Karjalaa kuin se haluaisi".
Suomalaisten lähetystö ei kuitenkaan halunnut luovuttaa Pohjois-Suomea, mitä Ruotsi yritti anastaa vielä 1918.
lyyxem.freehostia.com/teljo.htm
Presidentti Relander kaatui ruotsalaismielisyyteensä kuusi vuotta sitten [1931]. Olin mukana siinä kokouksessa, jossa maalaisliitto päätti olla asettamatta presidentti Relanderia uudelleen presidenttiehdokkaaksi. Ja se tapahtui juuri hänen ruotsalaisystävällisen politiikkansa takia.
Presidentti Svinhufvud ei kaatunut yksin ruotsalaisystävälliseen politiikkaansa, mutta se kuitenkin hyvin oleellisesti edisti hänen kukistumistaan.
- Veikko Heiskanen, kansanedustaja (ml), professori
lyyxem.freehostia.com/1930.htm
Veikko Heiskanen oli geofyysikko ja geodeetti. Maalaisliiton kansanedustaja 1933-1936. 1935 sai eduskunnassa lain sukunimien suomalaistamisesta (Lex Heiskanen), jolla 250 000 suomalaista muutti vierasperäisen sukunimensä suomalaiseksi. Ohion yliopistossa 1950-61 Veikko Heiskanen johti tiedemiesryhmää, jonka salaisena tehtävänä oli laskea mannertenvälisten ydinohjusten tarkkoja lentoratoja ja osumatarkkuutta.
http://lyyxem.freehostia.com/lehti-2-1937.htm
Vuonna 1905 yleistä äänioikeutta vastusti "Huusis"-lehti. Linkissä Tuulispään pilapiirros.
Piikkilangalla aidattu koulu Espoossa talvella 1908
Vähävaraisten torpparien ja muonamiehien ponnistuksilla syntyi Luukkaan eli Luukin kansakoulu vuonna 1906. Jouluna 1907 C.G. Avellan teetti koulurakennuksen ympärille piikkilanka-aidan sekä karkotti kevätlukukauden alussa kouluun pyrkivät lapset pois.
http://suomenmaa.bravehost.com/
Lähetä kommentti