Turku aloittaa Runopuulaakin karsinnat 14.4.

"Suomen paras lavarunoilija valitaan jälleen valtakunnallisessa Runopuulaaki-kilpailussa. Karsinnat järjestetään kahdeksalla eri paikkakunnalla, ja karsintojen voittajat kohtaavat
suomenmestaruusfinaalissa Kuopiossa. Turun karsintakisa järjestetään torstaina 14. huhtikuuta Pub Hunter’s Innissä kello 20:00 alkaen.

Runopuulaaki käydään kansainvälisillä Poetry slam -säännöillä: runoilijan esittämän runon on oltava hänen omansa, ja esiintymisaikaa on kolme minuuttia. Pisteet antaa yleisön joukosta valittu tuomaristo. Turun Puulaakiin voi ilmoittautua paikan päällä kello 19:30 alkaen.

Turun Runopuulaakin tuottaa Kirjan talo osana kerran kuussa järjestettäviä Runo Inn Hunter’s –runoklubeja. Runopuulaakiklubilla 14.4. esiintyy myös runoutta ja musiikkia yhdistävä kokoonpano Kinnunen, Kulmala ja Hirvonen & Säkeet Orkesteri. Puulaakin juontaa Marko Laihinen.

YLE Radio Suomi lähettää vuoden 2011 SM-finaalin suorana lähetyksenä 8. lokakuuta 2011. Kansansuosiota nauttiva Runopuulaaki tavoitti viime vuonna suuremman yleisön kuin mikään muu valtakunnallinen runo- tai kirjallisuustapahtuma, kun kaikki kahdeksan karsintaa ja finaali radioitiin suorina lähetyksinä.

Valtakunnallisesti Runopuulaakia tuottavat Yleisradion kanssa yhteistyössä lavarunouden hallitseva Suomen mestari Jukka Kervinen, kirjallisuustapahtuma Kirjakantti, Pohjois-Savon taidetoimikunta ja Runokukko, johon kuuluvat Olavi Rytkönen ja Jouni Tossavainen.

Lisätiedot:
Sanna Tulonen
Koordinaattori
Kirjan talon sanataitopalvelut
Linnankatu 24
20100 Turku
www.kirjantalo.org
Puh. (044) 7476 854
--
Kirjan talon puolesta
ystävällisesti,
i samarbete.

Petri Tähtinen
Sihteeri
044/5527737"

Runopuulaakin finaali YLE Radio Suomessa

Runopuulaakin vuoden 2011 loppukilpailu järjestetään Kuopiossa. YLE Radio Suomi lähettää lavarunouden SM-finaalin suorana lähetyksenä lauantaina 8.10. klo 13 – 15.00.

Runopuulaakin loppukilpailuun karsitaan kahdeksan runoilijaa. Alueelliset karsinnat järjestetään Helsingissä, Kotkassa, Kuopiossa, Jyväskylässä, Lahdessa, Oulussa, Tampereella ja Turussa.

Runopuulaaki tavoitti suuremman yleisön kuin mikään muu valtakunnallinen runo- tai kirjallisuustapahtuma, kun kaikki kahdeksan karsintaa ja finaali radioitiin suorina lähetyksinä heinä-elokuussa 2010.

Runopuulaaki käydään kansainvälisillä Poetry slam -säännöillä: runoilijan esittämän runon on oltava hänen omansa, esiintymisaika on kolme minuuttia ja pisteet antaa yleisön joukosta valittu tuomaristo.

Suomen ensimmäiseksi lavarunomestariksi saatiin Helsingin Juhlaviikoilla 2001 kuopiolainen Tero Ipatti. Hänen seuraajiaan ovat aikajärjestyksessä Tarja Ruippo Kuopiosta, Juha Mäkinen Jyväskylästä, tamperelaiset Maria Siironen ja Anna Turunen, tuplamestari Jouko Saksio Oulusta, Kari Raineranta Tampereelta, Ilkka Markkula Siilinjärveltä ja Jukka Kervinen Kuopiosta. Kaikkien aikojen slammestareiden mestariksi runoili Heli Laaksonen vuonna 2008.

Alueellisten järjestäjien ja Yleisradion kanssa yhteistyössä vuoden 2011 Runopuulaakia tuottavat lavarunouden hallitseva Suomen mestari Jukka Kervinen, kirjallisuustapahtuma Kirjakantti, Pohjois-Savon taidetoimikunta ja Runokukko, johon kuuluvat Olavi Rytkönen ja Jouni Tossavainen.

Merja Toppi aloittaa Sanoin Savossa -haastattelut

Pohjois-Savon taidetoimikunta käynnistää kirjailijavierailujen sarjan yhteistyössä kuopiolaisten kirjakauppojen kanssa. Sanataiteen läänintaiteilija Marjo Heiskanen haastattelee ajankohtaisia kirjailijoita joka kuukauden toinen torstai.

Sanoin Savossa -haastattelut tarjoavat yleisölle mahdollisuuden tutustua tuoreiden teosten taustoihin ja kirjailijan työhön. Puheena olevat teokset kattavat laajan kentän dekkareista murrerunoihin – postmodernia taideproosaa unohtamatta. Tekijäjoukko ulottuu kevään esikoisista jo paikkansa vakiinnuttaneisiin kirjailijoihin.

Kevään ohjelma, aloitus aina klo 17:

10.3. Merja Toppi: Aekusen naesen iholla (Minerva 2011) Kuopion Kirjakauppa

14.4. Jouni Tossavainen: Sivullisia (Like 2011) Kuopion Kirjakauppa

12.5. Marko Kilpi: Elävien kirjoihin (Gummerus 2011) Kuopion Kirjakauppa

9.6. Antti Leikas: Melominen (Siltala 2011) Suomalainen Kirjakauppa

Syksyn 2011 päivämäärät ovat 11.8., 8.9., 13.10. 10.11. ja 8.12.

Noin tunnin mittaisiin tilaisuuksiin on vapaa pääsy. Tapahtumapaikat:Kuopion Kirjakauppa, Maljalahdenkatu 31 A ja Suomalainen Kirjakauppa, Kauppakeskus Minna, Haapaniemenkatu 18.

"Ugrien puulaakimatsi"

• Ville Ropponen (toim.) ja Jouni Tossavainen (toim.):
• Volga-antologia ja UgricSlam

• Kääntäjä: Useita kääntäjiä

• 272 s. ja 160s, Savukeidas ja Ntamo
• 2010

"Volga-antologia on huoliteltu, näpsäkkä pokkarillinen runoja ja proosaa Marista, Mordvasta ja Udmurtiasta. Sen sisarteos UgricSlam! 2010 alleviivaa kertakäyttöisyyttään alkusanoissa ja taitossa, mutta on kielialueissa laajempi. Slamiin on koottu suomalais-ugrilaisen runopuulaakin runot. Kaukaisempien itäisten kielten lisäksi edustettuina ovat saamen, meän, viron ja unkarin kielet.

Ugrihenki puhaltaa halki kummankin sisarteoksen, ja sen tuoksu on arkaainen, haikea ja uhmakas, loitsumaiseen painotteluun taipuvainen. Sanalla sanoen: molemmissa kokoelmissa on mystistä alkuvoimaa, vaikka Ville Ropponen Volga-antologian paneutuneissa alkusanoissa yrittääkin kääntää huomion toisaalle. Hän tähdentää, ettei ”moderni suomalais-ugrilaisuus ole jollottamista tuohivirsuissa hirvennahka selässä, vaan perinteisen ja hypermodernin fuusiota”. Ja totta sekin on..."

(jatkuu Kiiltomato 7.2.2011)

Niemisen esikoinen YLEn runopalkintoehdokas

"Julkisen runouden esittäjänä palkittu Juho Nieminen taas on tehnyt merkittävän kirjan, johon kaikkien pitää tutustua", toteaa runoilija Risto Ahti perustellessaan, miksi Niemisen esikoiskokoelma Muovin kukkia kuuluu viiden YLEn Tanssiva karhu -runopalkintoehdokkaan joukkoon.

Niemisen runoja on mukana myös antologiassa Slam! 2009 (ntamo 2009).

"Menestys on ollut suurilta osin ansaittua"

Luutii-blogissa runoilija ja kirjallisuudentutkija Kristian Blomberg kirjoittaa esittävästä runoudesta:

"Kirjoitukseni varsinaisena lähtökohtana toimii oletus, jota näkee toistettavan, ja jonka toistamiseen olen itsekin vikapää: runous ei toimi lausuttuna, sillä se vaatii hiljaisuutta ja keskittynyttä lukemista, yksityisyyttä. Tätä vasten on syntynyt lavarunouden muoto, joka muuntaa runouden lajipiirteitä lavalle ja yhteisölliseen vastaanottoon paremmin sopiviksi. Menestys on ollut suurilta osin ansaittua."

Ugripuulaakin voittajan Holmbergin runoja Tuli&Savussa

Elokuussa Oulussa runoillun Ugripuulaakin voittajan Niillas Holmbergin runoja on suomennettu runouslehti Tuli&Savun uusimmman numeron liitteeseen. Aiemmin Holmbergin runoja on julkaistu kokoelmassa UgricSlam! 2010 (ntamo).

Suomentaja Anne-Marie Magga esittelee Holmbergin lisäksi kolme muuta saamelaisrunoilijaa: Synnöve Persen, Rose-Marie Huuvan ja Sgbjörn Skåden.

Tuli&Savun n:o 60 muita uutisia:

- Lehden uutena toimittajana aloittaa helsinkiläinen kriitikko Maaria Pääjärvi, jonka kautta kulkevat jatkossa muidenkin arvostelijoiden tekstit. Pääjärven linjaan voi tutustua hänen blogissaan. Lehdessä hän pitää mieskirjailija Hannu Mäkelän toimittaman L. Onervan Liekkisydämen valintaperusteluja 'tutun kaavan mukailuna'. Koko arvostelu täällä.
- Kritiikin Uutisten tuore päätoimittaja Aleksi Salusjärvi puolestaan lyttää Claes Anderssonin kokoelman Pimeän kirkkaus. Sitten kultaisen 60-luvun tämä lienee ensimmäinen kerta, kun Anderssonin tuotantoon viitataan 'eltaantuneena kolumnirunoutena'. Suomentaja Jyrki Kiiskisen osuuteen Salusjärven kritiikissä ei puututa sanallakaan. Koko arvostelu täällä.
- Esseeosastossa runoilija Markku Paasonen yrittää saada lukemaan toiseen kertaan uusimman kokoelmansa Tulevassa maailmassa ja päivittää samalla kotimaisen proosan alennustilasta käytyä keskustelua. Paasonen haluaisi kirjoittaa pidempää tekstiä, ja tällaista uusi, vapaa proosa saisi olla:

"Haluaisin kirjoittaa proosaa, joka musikaalisena, aistillisena, ruumiillisena ja kuvallisena virtaisi eteenpäin sisältäen hylkytavaraa kaikesta siitä kielten sekamelskasta, joka meissä puhuu. Se olisi yhtä aikaa monologista ja heterologista, siinä voisi olla puhuja ja monta ääntä, mutta siinä ei olisi yhtään henkilöä. Siinä olisi vaikea erottaa selviä teemoja. Siinä ei olisi myöskään kertomusta, ei kovin yhtenäistä ainakaan."

Koko Paasosen alustus täällä.