Kirjailija korkkasi lavarunouden Lahdessa

Kirjailija Kalle Veirto. Kuva: ESS.

"Runo nousi lavalle ja yleisö joi sen suoraan esityksen suusta. Toimi.

Korkkasin lavarunouden viime perjantaina Möysän runopuulaakissa ja kivaa oli.

30 vuotta sitten tämä ei ollut mahdollista. Silloin runo oli korkealla kansakunnan kaapin päällä. Se oli hienoa, eikä arkeensa nyykähtänyt tavan tahvo uskonut ymmärtävänsä sen moderneja hienouksia.

Tuomas Anhava ymmärsi. Ja Hesarin Tarkka.

Fiksut omistivat runouden.

Nyt on toisin. Lavarunous vie ainakin yhdeksi illaksi kerrallaan establismäntiltä kaapin, jonka päälle se voi nostaa itsensä ja palvomansa ilmaisumuodot, juhlitut suurteokset ja niiden nikkaroijat.

Lehteiltynä nautittu runous pitää tietenkin pintansa. Lavarunous tuo sen rinnalle, jatkoksi, täydennykseksi ja kenties katalysaattoriksi toisenlaisen muodon ja sitä myöten osin toisenlaisen yleisön. Bisnesmies sanoisi tässä, että tilanne on win-win...

(Etelä-Suomen Sanomissa 3.3.2014 julkaistu kirjailija Kalle Veirton kolumni jatkuu tästä.)

Äiti pakotti voittajan lavalle

Möysän Esson karsinnan voittaja Ina Hurskainen vas., juontaja Lealiisa Kivikari, Runomaratonin pääsihteeri Sanna Virta, Jere Vartiainen ja oik. Anna Ihamäki.

Tomi Astikainen lupasi runoilla
toisessakin karsinnassa, oik. Petja Rinne.

Runopuulaakin vuoden 2014 ensimmäisessä karsinnassa Möysän Essolla jatkoon runoili lahtelainen Ina Hurskainen. 

Vuoden 2014 Runopuulaakin
ensimmäinen finalisti
Ina Hurskainen.

"Äiti pakotti", Ina vastasi juontaja Lealiisa Kivikarin kysyttyä, miksi Möysän karsinnan nuorin osallistuja lähti mukaan leikkiin. 

Toiseksi runoillut Jere Vartiainen matkusti Lahteen Oulusta asti. Jere tullaan näkemään myös Oulun karsinnassa, ja toisessa puulaakikarsinnassa lupasivat olla mukana myös viime vuotinen finalisti Raimo Asikainen ja ensimmäisenä runoilemaan joutunut Tomi Astikainen.

Möysän karsinta, johon osallistui peräti 15 runoilijaa, striimattiin nettiin opettaja Timo Laineen johdolla. 

Kisan runomaskottina Aaro "Arka" Orava opetti näyttelemään kuollutta, mikäli esiintyminen tuntuu liian vaikealta. Aaron ansiosta yhdenkään runoilijan ei tarvinnut esittää kuollutta, jolloin esiintymisvuoro olisi luonnollisesti siirtynyt seuraavalle kisailijalle.

Möysän "kanonisoituna nollarunoilijana" neljännen kerran esiintyi runoilija Jorma Martikainen 25,5 pisteellä, joita laski yhteen Lealiisa Kivikarin kanonisoima "pistepirkko" Outi Räsänen.

Palkinnot jakoi toisen kerran Runopuulaakin karsinnoissa mukana ollut Lahden Runomaratonin pääsihteeri Sanna Virta. Parhaillaan on menossa Runomaratonin valtakunnallinen runokilpailu Makuja ja nautintoja, jossa jaetaan 2 000 euron edestä rahapalkintoja. 

Pisteitä antoivat Outi Leivonen, Silja-Riitta Peltonen, Jouni Tossavainen sekä tuomariparit Suvi Kaipainen / Annamari Saure ja Kalle Veirto / Tuija Veirto.

 

Tulokset arvotussa esiintymisjärjestyksessä:

Tomi Astikainen 22,5

Janica Pynnönen 21,8

Veikko Juutilainen 24,3 ja 23,0

Jussi Lankoski 24,4 ja 25,6

Karlo Haapiainen 25,0 ja 25,9

Valtteri Kauhanen 21,4

Hannu Knuutila 22,4

Anna Ihamäki 25,4, 26,0 ja 26,0

Pekka Repo 25,3 ja 22,9

Visa Tikka 22,0

Kari Kilpinen 23,9 ja 24,2 
Milla Koivu 23,6
Ina Hurskainen 25,0, 26,3 ja 26,8

Jere Vartiainen 26,6, 27,2 ja 26,3

Raimo Asikainen 22,8

Päijät-Hämeen seudun karsinta
Möysän Essolla.

Kymeenlaakson karsinta
Pub Albertissa Kotkassa.

Kritiikin uutisia runouden valtakunnasta

"Esiintyvä kirjallisuus on jo ehtinyt vakiintua erilaisiksi estetiikoiksi, ja taso on saavuttanut jonkinlaisen saturaatiopisteen laadun suhteen. Huiput karkaavat edelleen stratosfääriin, ja yksittäisten esitettyjen tekstien energia ja tiheys tuntuvat viimeiset pari vuotta seilanneen varmana resitaationa eteenpäin. Kirjallisen kulttuurin suhteen tämä on ollut hyvin onnellista aikaa. Sekin on yhä selvempää, että kirjallisuutta ei voi väittää enää tuntevansa vain kirjoja lukemalla – niin paljon tapahtuu tilaan ja ääneen osallistuvissa tekstimaailmoissa."

Näin kirjoitti kriitikko Aleksis Salusjärvi Luutii-blogissa. Salusjärven päätoimittamassa Kritiikin Uutisissa 4/2013 Yle Radio 1:n toimittaja Tuomas Karemo joutui lukemaan runoutta kokoelman verran Suomen kulttuurirahaston järjestämällä kulttuurijournalismin mestarikurssilla, ja kokemuksella oli vaikutuksia:

"Aloin lukea enemmän uutta kotimaista runoutta ja katsoa entistä tarkemmalla silmällä arvosteluja. Muuan asia alkoi vaivata niitä selaillessani. En tahtonut löytää kriittisiä kirjoituksia esimerkiksi Henriikka Tavin tai Harry Salmenniemen teoksista. Eikö heidän runoissaan ole mitään muuta kuin kehuttavaa.

Oma arvioni on, että runoudesta kirjoittavat kriitikot ovat liian lähellä kohteitaan tai niin sanottua runouden kenttää." 

Jos yhdellä runokokoelmalla on näin elävöittävä vaikutus kulttuuritoimittajaan, niin mitä hänelle tapahtuisi esiintyvän kirjallisuuden vaikutuksen alaisena. Karemon kolumnin itsekriittisen lopetuksen perusteella toimittaja saattaa vielä joskus altistaa itsensä tuolle kokemukselle:

"Ajatuskoe: jos me kaikki suomalaiset kulttuuritoimittajat saisimme viikon ajaksi vapaat kädet niin määrässä kuin sisällössä, mitä annettavaa miellä lopulta olisi? Kurssitovereitteni harjoitustekstejä lukiessani minut valtaa suuri toivo. Jos mestarikurssin jälkeen näivettyminen silti jatkuu, uskallan väittää: kultuurijournalismin kuolemasta voi syyttää ainoastaan kulttuuritoimittajia, ei lehtitaloja." 

Jäämme siis odottamaan korva pitkällä, milloin Yleisradiosta kuullaan muuta esittävän runouden ohjelmaa kuin Tarleena Sammalkorven toimittamaa Tämän runon haluaisin kuulla. 

Sitä ennen toivoisi tietysti televisioon edes yhden suomenkielisen kirjallisuusohjelman, jota eivät korvaa romaanikirjailijaan keskittyvät Nadja Nowakin ja Seppo Puttosen kirjaesittelyt aamuteeveessä - saati ns. kulttuuriohjelma Stradan vitsit.

Esiintyvä kirjallisuus on jo ehtinyt vakiintua erilaisiksi estetiikoiksi, ja taso on saavuttanut jonkinlaisen saturaatiopisteen laadun suhteen. Huiput karkaavat edelleen stratosfääriin, ja yksittäisten esitettyjen tekstien energia ja tiheys tuntuvat viimeiset pari vuotta seilanneen varmana resitaationa eteenpäin. Kirjallisen kulttuurin suhteen tämä on ollut hyvin onnellista aikaa. Sekin on yhä selvempää, että kirjallisuutta ei voi väittää enää tuntevansa vain kirjoja lukemalla – niin paljon tapahtuu tilaan ja ääneen osallistuvissa tekstimaailmoissa. - See more at: http://www.luutii.ma-pe.net/milta-nayttaa-viime-aikojen-kirjallisuus/#sthash.nkf1pT3j.dpuf

Esiintyvä kirjallisuus on jo ehtinyt vakiintua erilaisiksi estetiikoiksi, ja taso on saavuttanut jonkinlaisen saturaatiopisteen laadun suhteen. Huiput karkaavat edelleen stratosfääriin, ja yksittäisten esitettyjen tekstien energia ja tiheys tuntuvat viimeiset pari vuotta seilanneen varmana resitaationa eteenpäin. Kirjallisen kulttuurin suhteen tämä on ollut hyvin onnellista aikaa. Sekin on yhä selvempää, että kirjallisuutta ei voi väittää enää tuntevansa vain kirjoja lukemalla – niin paljon tapahtuu tilaan ja ääneen osallistuvissa tekstimaailmoissa. - See more at: http://www.luutii.ma-pe.net/milta-nayttaa-viime-aikojen-kirjallisuus/#sthash.nkf1pT3j.dpuf

Esiintyvä kirjallisuus on jo ehtinyt vakiintua erilaisiksi estetiikoiksi, ja taso on saavuttanut jonkinlaisen saturaatiopisteen laadun suhteen. Huiput karkaavat edelleen stratosfääriin, ja yksittäisten esitettyjen tekstien energia ja tiheys tuntuvat viimeiset pari vuotta seilanneen varmana resitaationa eteenpäin. Kirjallisen kulttuurin suhteen tämä on ollut hyvin onnellista aikaa. Sekin on yhä selvempää, että kirjallisuutta ei voi väittää enää tuntevansa vain kirjoja lukemalla – niin paljon tapahtuu tilaan ja ääneen osallistuvissa tekstimaailmoissa. - See more at: http://www.luutii.ma-pe.net/milta-nayttaa-viime-aikojen-kirjallisuus/#sthash.nkf1pT3j.dpuf

Esiintyvä kirjallisuus on jo ehtinyt vakiintua erilaisiksi estetiikoiksi, ja taso on saavuttanut jonkinlaisen saturaatiopisteen laadun suhteen. Huiput karkaavat edelleen stratosfääriin, ja yksittäisten esitettyjen tekstien energia ja tiheys tuntuvat viimeiset pari vuotta seilanneen varmana resitaationa eteenpäin. Kirjallisen kulttuurin suhteen tämä on ollut hyvin onnellista aikaa. Sekin on yhä selvempää, että kirjallisuutta ei voi väittää enää tuntevansa vain kirjoja lukemalla – niin paljon tapahtuu tilaan ja ääneen osallistuvissa tekstimaailmoissa. - See more at: http://www.luutii.ma-pe.net/milta-nayttaa-viime-aikojen-kirjallisuus/#sthash.nkf1pT3j.dpuf

Esiintyvä kirjallisuus on jo ehtinyt vakiintua erilaisiksi estetiikoiksi, ja taso on saavuttanut jonkinlaisen saturaatiopisteen laadun suhteen. Huiput karkaavat edelleen stratosfääriin, ja yksittäisten esitettyjen tekstien energia ja tiheys tuntuvat viimeiset pari vuotta seilanneen varmana resitaationa eteenpäin. Kirjallisen kulttuurin suhteen tämä on ollut hyvin onnellista aikaa. Sekin on yhä selvempää, että kirjallisuutta ei voi väittää enää tuntevansa vain kirjoja lukemalla – niin paljon tapahtuu tilaan ja ääneen osallistuvissa tekstimaailmoissa. - See more at: http://www.luutii.ma-pe.net/milta-nayttaa-viime-aikojen-kirjallisuus/#sthash.nkf1pT3j.dpuf

Esiintyvä kirjallisuus on jo ehtinyt vakiintua erilaisiksi estetiikoiksi, ja taso on saavuttanut jonkinlaisen saturaatiopisteen laadun suhteen. Huiput karkaavat edelleen stratosfääriin, ja yksittäisten esitettyjen tekstien energia ja tiheys tuntuvat viimeiset pari vuotta seilanneen varmana resitaationa eteenpäin. Kirjallisen kulttuurin suhteen tämä on ollut hyvin onnellista aikaa. Sekin on yhä selvempää, että kirjallisuutta ei voi väittää enää tuntevansa vain kirjoja lukemalla – niin paljon tapahtuu tilaan ja ääneen osallistuvissa tekstimaailmoissa. - See more at: http://www.luutii.ma-pe.net/milta-nayttaa-viime-aikojen-kirjallisuus/#sthash.nkf1pT3j.dpuf

Vuoden 2014 aluksi kaksi karsintaa

Solja Krapu runoili vuoden 2013
SM-finaalin aluksi Kuopiossa.

Vuoden 2014 aluksi on jo tiedossa kaksi karsintaa: Lahti ja Kuopio.

Tarkemmat tiedot löytyvät blogin oikean laidan palkista ja täydentyvät sitä mukaa, kun karsintojen aikataulut tarkentuvat.

Oikean laidan palkista löytyvät myös Runopuulaakin vuoden 2014 säännöt, muutama neuvo runotuomareille ja edellisten vuosien karsintojen järjestäjät, voittajat ja linkit.

Runokukko kiittää ja kumartaa

PS

Ja täten julkilausuttakoon Lealiisa Kivikarin Facebook-viestiä lainaten: - LAHEN SM-OSAKILPASILLA OLLAAN KALEVALAN 28.2. 2014 PÄIVÄNÄ - RUNOILLAAN SUOHON TOISIAMME Möysän esso Mössöllä - kera Jorma Martikainen Sanna Virta Antti Puhakka - tervetuloa matkojenkin takaa. Tiedoksi Heinolan Runonkantajat Anne Koski on tehnyt empiiristä tutkimusta bussi Heinolasta suoraan Mössölle. Ja z-juna Hesasta päin Harri Hertell ja kumppanit - ja bussilla päräyttää hetkessä Jyväskylästä - sen tietää runoileva nomadi AP Kivinen.

Suomen mestarin arvio HPC:n Lava-antologiasta

Vuoden 2003 lavarunouden Suomen  mestarin Juha Mäkisen arvio HPC:n lava-antologiasta (Savon Sanomat 8.12.2013, 17).